Tuoppipumppia, bluesia ja Everestin matka

Viimeiset kaksi viikkoa mennyt kuin siivillä. Hyvinkäällä vedettiin tuoppipumppia ja bissebalancea. Kuulemma ääneni oli kuulunut 800m metriä kirjaston aukiolta.  Viimeisen jumpan aikaan oli silmäpareja varmasti lähemmäksi tuhat! HUH HUH! Kaikin puolin onnistunut viikonloppu, vaikkakin palauttelua se on vaatinut. Työssä parastani on se, etten ikinä tiedä mistä itseni löydän. Tälläkertaa löysin itseni tekemästä tämmöistä. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Harvinaisen usein nykyään mietin, minne olen taas lupautunut. Mutta saisiko minusta vielä toimistotyöntekijää? Pelkästään ajatus toimistotyöstä saa minut haukottelemaan.

Pieni jännitys ennen ekaa vetoa

Viimeisiä ryhmäliikuntatunteja viedään. Juhannuksen jälkeen minulla alkaakin pienehkö loma. Tai ainakin yritän olla niin lomalla kuin yrittäjänä voi olla. Vähemmän työtä siis. Työn merkeissä ollaan kuitenkin mm. Puistobluessissa  Tervetuloa vetäsemään myös täällä hihastani. Tälläkertaa olen blogini asialla ja tulen kirjoittamaan juttua tapahtumasta vielä tänne blogin puolelle.

Mitä syksy tuo sitten tullessaan? Ainakin uuden harrastuksen. Josta kerron myöhemmin lisää. Edelleen tulen jatkamaan liikunta-alalla. Se millä volyymilla jatkan missäkin ja minkälaisissa työtehtävissä selviää lähempänä syksyä. Vedän varmasti ryhmäliikuntaa, otan valmennukseen myös asiakkaita ja edelleen autan myös ravintoasioissa. Eli päätyöni on edelleen liikunta-allalla. Ellei joku tule ja tarjoa minulle parempaa projektia. Olen aina avoinna kaikelle.

Ja tottakai syksyllähän me lähdemme matkaan! Moni kyselee miten Everestin matkamme valmistelut sujuu. Mietin aina, että miten sellaiseen pystyy valmistautua? Varmasti sillä, että asioista otetaan selvää ja valmistaudutaan kaikkeen. Hoidetaan vakuutukset kuntoon ja pidetään huolta peruskunnosta. Toki asia on kokoajan takaraivossa. Odotan matkaa innolla ja olen varma, että siellä vuorella pääsee lepäämään. Yksi iso asia jota odotan, on se alkeellisuus joka tulee vastaan. Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki on itsestäänselvyyksiä. Kännykkä on aina saatavilla, samoin puhdas vesi ja puhtaat vaatteet. Pohdin paljon asioita ja odotan myös sitä karua maisemaa, jota pystyn tuijottamaan ja istumaan hiljaisuudessa. Vaikkakin moni kuvaa Everestiä turistipaikaksi, niin uskon löytäväni oman kiven johon voin istahtaa ja laittaa elämän tärkeysjärjestykseen. Jokaisen ihmisen pitäisi pystyä laittamaan älykännykät, telkkarit ja tietokoneet hetkeksi pois ja olla omissa ajatuksissaan useamman päivän. Väitän, että monelle tämä olisi hyvinkoin vaikeeta. Ei uskalleta kohdata omia ajatuksiaan ja hidastaa elämää. Ollaan koukussa sosiaaliseen mediaan. Minäkin olen jokseenkin näkyvässä osassa työssäni ja sosiaalinenmedia on iso osa päivittäistä työtäni, jonka takia nautin kun pystyn sulkemaan sen.

-Niina-

@ptniinanevalainen