tiistai 23. tammikuuta 2018

Tavoite mielessä

Se fiilis kun juokset ensimmäisen 5km tai 10km tai 20km. Se fiilis kun kyykkäät ensimmäisen kerran tangon kanssa ja huomaat pystyväsi lisäämään siihen painoa. Se fiilis kun teen asian viimeisillä voimilla tai se, kun tavoite on ollut mielessä vuosia ja vihdoinkin tavoite on saavutettu! En haluaisi ikinä unohtaa, niitä hetkiä kun saavun maaliin ja vastassa on läheiset, ne rakkaimmat ihmiset. Tai se fiilis kun saan asiakkaan tavoitteeseen. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen itkenyt onnea vaan sen takia, kun joku pystyy juoksemaan tai joku on pudottanut 20kg. Tai asiakas kertoo miten elämänlaatu on parantunut minun valmennuksen aikana. Miten monta kertaa olenkaan saanut kirjeen asiakkaalta ja olen avannut sen kotona ja vollottanut täyttä itkua ilon kyyneleitä.

Päätin tiputtaa raskauskilot
Tavoitteita ja unelmia pitää olla. Liittyi se sitten kouluun, työhön, liikuntaan tai mihin tahansa muuhun. Vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja niitä tulee meille jokaiselle. Se hetki kun nauran asiakkaan kanssa, voi olla että on ollut elämäni vaikein, mutta nauramalla olen pystynyt ajattelemaan hetken jotain muuta. Jatkamalla eteenpäin olen selättänyt paljon. Nyt pystyn jo nauramaan monelle asialle.

Viime keväänä mietin ennen leikkausta, että pystynkö enää tekemään mitään töistäni?
Joskus tavoitteen eteen tulee niin iso kuilu, ettet tiedä miten sen yli menisit. Vaikka kuilu olisi kuinka suuri tahansa, aina löytyy varusteet ja neuvot miten kuilu ylitetään. Osaatko ottaa neuvot vastaan ja käyttää varusteita, jäävät sinun päätettäväksi. Oletko valmis menemään tavoitetta kohti vaikka se tuntuisi vaikealta?

Joskus tavoite ei toteudu silloin kun olisit halunnut. Mutta onko ajalla oikeasti väliä? Pitääkö se tapahtua nyt vai voiko se tapahtua ensi viikolla tai ensi vuonna? Olen aina ollut valmis tekemään kaikkeni tavoitteen saavuttamiseksi.Tavoitteen pitää kuitenkin olla selkeenä mielessäni, jos se ei ole ja en ole varma tavoitteesta, tavoite ei ole ollut tarpeeksi tärkeä.

Ystävillä ja läheisillä on valtava voima auttaa elämässä eteenpäin. Minut on revitty sängystä ylös silloin kun olisin voinut jäädä sinne makaamaan. Minut on pakotettu ensiksi konttaamaan, jonka jälkeen huomaan pikkuhiljaa nousevani jaloilleni ja lopulta pysyvän pystyssä jo yksin. Ystävät ja läheiset ovat myös pahimmat lyttäämään. Kuuluuko sinun kaveripiiriin se joka kertoo sinulle aina, kuinka huono olet ja kuinka et ole onnistunut? Kuinka vähän oletkaan laihduttanut tai hän itse pystyy juoksemaan ainakin tuplat sinun juoksustasi. Kuinka tarvitset enemmän lihasta tai kuinka oletkaan kehdannut näyttäytyä bikiineissä. Onko näillä ystävillä oikeasti hyvä olla omassa elämässään?

Tärkeimmät vastassa, aina lavalta tullessa.

Itse päätin joskus, että aijon elää täysillä. Aijon iloita ja hyppiä, kun siihen on aihetta. Aijon itkeä ja surra, silloin kun siltä tuntuu. Aijon kurkotella korkealle ja tähdätä aina kohti unelmia, vaikka vastaan tulisi vaikeuksia. En anna elämän lannistaa vaan otan vastaan sen mitä se minulle antaa. Kerään ympärille hyviä ihmisiä joita voin auttaa ja tarvittaessa he auttamat minut ylös sieltä sängystä, jotta pystyn taas nousemaan omille jaloilleni. On tärkeää löytää ystäviä, jotka elävät yhtä täysillä kun sinä.

Tavoitteita kohti!

@ptniinanevalainen
-Niina-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Viikko lähtöön! Matka kohti Everestiä

Nyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja...