5.20 Herätys kello laulaa ihananaa linnun laulua. Mulkasen kelloa ja murahdan. Hoidan jotenkin silmäluomien ala-asennosta huolimatta vaatteet päälle. Pesen hampaat. Könyän alakertaan. Kännykkä laulaa vara hälytykseen. Murahdan. Sammutan sen. Painan kahvinkeittimen päälle. Laitan puurohiutaleet kattilaan ja tilkan vettä perään. Odotan puuron kiehahtamista ja samalla nuokun tuolilla. Heitän puuron sekaan raejuuston, suolan ja öljyn. Juon kahvit ja syön aamupalan. Edelleen silmäluomet ovat melkein kiinni ja samalla yritän selata uutiset tai facebuukin. Mitään järkevää ei minulta tähän aikaan kannata odottaa suustani, jonka takia jos lähdemme mieheni kanssa samaan aikaan töihin, olemme hyvin usein kutakuinkin hiljaa.
5.50 Etsin jostain työkamppeeni, jotka olen laittanut valmiiksi illalla. Otan eväät jääkaapista ja astun ulos ovesta kahvikupin kanssa. Nostan räpylän naapurille tervehdykseksi ja hyppään autoon. Toisinaan joudun pakottamaan käden auton oven kahvalle ja nostamaan koipeni autoon. Ja jos joku kysyy minulta, että olenko aamu ihminen. Niin vastaan, että jos aamu alkaa kahdeksalta niin olen. Ennen sitä en ole!
6.50 Kurvaan työpaikan pihaan. Tässä vaiheessa olen joutunut skappaamaan. Autoa-ajaessa kun pitää silmät pitää auki.
7.00 alkaa työvuoro. Olenkin jo sujuvasti tuonut oman kaijuttimen työpaikalle, joten nyt jokainen jutuu kuuntelemaan ylepuheen sijaan Aamulypsyä. Sillä varmistetaan minun pysyminen hereillä. Näin alkaa suklaaherkkujen valmistus Porvoossa, työharjoittelu paikassani 8.00-9.00 syön aamupala numero kakkosen ja 11.00-12.00 pyrin syömään lounaan. Näin pidämme verensokerini tasaisena ja varmistamme paremmin työilmapiirin pysymisen parempana.
14.30-15.00 Hyppään jälleen autoon ja tässä vaiheessa alkaa nälkä kurnimaan. Yleensä tässävaiheessa kerkeän käväisemään kotona. Päivästä riippuen jatkan matkaani siitä kauppaan, asiakastapaamiseen, tytön harrastuksiin tai vetämään ryhmäliikuntatunteja.
Pyrin olemaan viimeistään klo.20.00 kotona. Näin kerkeän valmistamaan seuraavan päivän eväät ja laittamaan kamppeet valmiiksi ja käymään suihkussa.
21.00 Kaadun sänkyyn ja uniMattia ei tarvitse tässävaiheessa houkutella.
Jossain veiheessa päivää kerkeän vetämään yleensä omat treenini. Joko ulkona tai sisällä. Pyrin treenaamaan 3-5 kertaan viikossa. Tämä on minulle elin tärkeää jaksamiseni kannalta. Jos en syö säännöllisesti ja liiku säännöllisesti, voi olla varma, etten jaksaisi tälläistä arjen pyörittämistä. Yhdeksi tärkeimmistä komponenteista arjessa, lasken myös riittävän unen. En juuri kerkeä viikolla katsomaan telkkaria. Pidän tärkeämpänä nukkumisen. Aina voi toki vedota siihen, että se on MUN omaa aikaa (Tämä tulee usein pienten lasten äitien suusta) Selvä, minä haluan kuitenkin viettää oman aikani virkeänä. Joten illalla aikaisin mars nukkumaan ja aamulla aikaisin hereille. Pyrin pitämään unirytmin suht samana ympäri viikon, jotta ns. univelkaa ei kerkeisi syntymään. Univelkaa ei nimittäin nukuta pois yhdellä pitkään nukkumisella. Viikonloppuisin heräilen automaattisesti n. 8.00 aikaan. Ilman kelloa ja uniMatti tulee kolkuttelemaan viimeistään klo.22.00. Poikkeus viikonloppuja toki syntyy niin kuin tänä viikonloppuna, mutta pääsääntöisesti pää on tyynyssä klo.22.
 |
| Aamupuuro |
Onneksi vierellä seisoo mies, joka toki auttaa. Olemme eri aikaan kotona ja huolehdimme arjen pyörittämisestä yhdessä. Olen huomannut että säännöllisyys elämässä on hyväksi kropalle ja mielelle. Minulla on iltaisin tapana juoda teetä ja tässävaiheessa rauhoitun. Otan aikaa itselleni enemmän vapaapäivinä ja syön vapaammin. Muutoin arkeni koostuu usein hyvin samankaltaisista teoista, ruoilta ja kelloanajoista. En kuitenkaan noudata mitään tiettyä aikataulua arjessani (paitsi pakolliset). Kroppani muistuttaa kyllä syömisestä ja nukkumisesta. Sitä pitää vain osata kuunnella ja opettaa se oikein. Näin kerkeää myös vuorokaudessa tekemään enemmän ja ennen kaikkea jaksaa myös enemmän. "Äiti on vähän väsynyt" lause on monelle hyvinkin tuttu. Onneksi pienillä arjen valinnoilla pystyy vaikuttamaan moneen osa-alueeseen ja voi huomata että kerkeeääkin tekemään asioita paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Puhutaan paljon suorittamisesta ja siitä että se olisi paha asia. Totuus on kuitenkin se, että tässä yhteiskunnassa on vain pakko välillä suorittaa. On tietyt työt ja koulut jotka nyt vaan täytyy suorittaa, jotta voi saavuttaa jotain. On pakko hoitaa tietyt velvollisuudet, kuten lasten hoitaminen. On asioita joita nyt ei vain voi laiminlyödä. Ja sitten on sinä itse! Pahin virhe on se että unohdat itsesi. Unohdat oman hyvinvointisi ja siinä vaiheessa kaikki muut suoritettavat asiat kärsii. Joulua kohden on hyvä ottaa itselleen aikaa ja laittaa kuntoon se tärkein.
Jos treenaaminen ei ole ennestään kovinkaan tuttua tai kaipaat oikeasti potkua persauksille, niin nyt voit hypätä mukaan.
Super Treenileiri on valmennus, jossa treenataan kovaa sekä ulkona, että sisällä. Luvassa Niinan tapaan mm. porrastreeniä, mäkijuoksua, kahvakuulailua.
Hinta sisältää pienryhmätreenit, ruokavalion, saliohjelman ja halutessaan tulosten seurannan. Mukaan mahtuu 6-10hlö.Voit osallistua kunnon kohottajana, laihduttajana tai vaikka vain Treenileirien takia. Ryhmällä tulee olemaan myös suljettu Facebook ryhmä.
Valmennus starttaa 17.11 Tuusulassa klo.18-19.30!
Seuraavat tapaamiset ovat:
24.11 klo.18-19.30 Kerava
1.12 klo.18-19.30 paikka avoin
9.12 klo.10-11.30 Tuusula
16.12 klo.10-11.30 paikka avoin
Hinta 175€ (voidaan maksaa kahdessa erässä)
Ilmoittaudu mukaan niina2008@hotmail.fi Paikat varataan ilmoittautumis järjestyksessä. Lisä infoa tulee ennen ensimmäistä treenikertaa! Vastaan mielelläni myös lisäkysymyksiin!
@ptniinanevalainen
-Niina-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti