Minkälaisena muut sinut näkevät?

Meitä on monenlaisia. On pyöreitä, laihoja, lihaksikkaita, valittajia, rohkeita, ujoja, kauniita, rumia, maskuliinisia, naisellisia, pelokkaita, terveitä, sairaita, hyväkuntoisia, huonokuntoisia, kannustavia, vanhoja, nuoria, onnellisia, kateellisia, upeita, rikkaita, köyhiä, kyllästyneitä, energisiä...

Ehkä joku edellisistä kolahti juuri sinuun tai särähti juuri sinun korvaasi. Varmasti joku edellisistä osuu jokaiseen.

Minä olen:

• lihaksikas, Pidän itseäni lihaksikkaampana kuin suurin osa suomalaisista naisista. Näin se vain on.
• Rohkea, Olen välillä niin yltiö rohkea, että jopa itseänikin pelottaa. Löydän itseni mitä käsittämättömämmistä tilanteista.
• Olen kaunis, Kyllä, olen tyytyväinen itseeni ja silloin voin sanoa olevani kaunis.
• Olen maskuliininen, jep
• Olen terve
• Olen hyväkuntoinen
• Olen nuori
• Olen Onnellinen
• Olen rikas, En kylve rahassa, mutta en voi kutsua elämääni köyhäksi! Minulla on niin paljon kaikkea! Voisin sanoa, että tunnen muutamia, jotka on niin köyhiä ettei omista kuin rahaa.

Edelliset asiat on sitä miten minä tunnen itseni. Muut voi nähdä minut toisin. Jollekkin voin olla pyöreä, valittaja, ruma, pelokas, vanha, köyhä ja kyllästynyt. Mistä vinkkelistä minua katsoo! 

Työminä ja mediaminä

Jos minut näkee salilla yksin treenaamassa, niin luultavimmin kuva on pullistelemassa oleva, toisia alentavasti katsova treeni muidu. Sitten kun sarjani keskeyttää, niin luultavimmin mulkaisen päälle vielä vihaisesti mitä asiaa?- katseen. Mutta sitten kun minut näkee asiakkaiden kanssa tai hoitamassa työjuttujani, niin kukaan ei varmasti ainakaan saamattomaksi ja väsyneeksi minua luonnehdi. Jos luonnehtii, niin hieraiskoon silmiään.

Ei pullistelua... Olen äiti ja vaimo.

Kotona taas olen äiti ja vaimo. Silloin voin olla väsynyt, ujo, naisellinen ja pelokas. Silloin minulla on lupa olla sitä! Silloin minulla on lähellä ne kenen seurassa voin olla oma itseni. Joku kysyi minunta taannoin että suutunko koskaan. Voi KYLLÄ, kyllä minä suutun! Ja sitten kun minä suutun, niin olen oikeasti vihainen. Jos minua kohtaan tai perhettäni kohtaan tehdään kerran väärin, niin se ei unohdu. Olen kuin karhuemo suojelemassa reviiriäni. Ihminen joka on minut suututtanut, voi kokea minut hyvinkin pelottavana ja ilkeänä. 

Mihin pyrin tekstissäni? Siihen että jokainen näkee itsensä erilaisena kun muut. Jos joku ei pidä sinusta, niin voi olla ettei hän pidä sinun sen hetkisestä roolistasi. Joku voi pitää sinua väsähtäneenä ja rumana, jos törmää sinuun vain 15h työpäivän jälkeen. Jos kuitenkin aina näytät siltä kun olisit juuri tehnyt 15h työpäivän, silloin kannattaa etsiä syy väsymykseen. Energiaa saa esimerkiksi oikeasta ruoasta ja liikunnasta. 

Anna itsellesi lupa olla erilainen. Vasta kun hyväksyt itse itsesi, pystyt muuttamaan asioita ja pääsemään eteenpäin. Kaikkia ei tarvitse mielyttää ja kaikkien silmissä ei tarvitse olla täydellinen. Ryhtikin paranee kun itseluottamus kasvaa.

Törmään työssäni erilaisiin ihmisiin ja erilaisiin ajatusmaailmoihin. Nuoret ja vanhemmat kärsivät paljolti ulkonäköpaineista. Tähän tekstiin sain inspiraation asiakkaaltani, joka kertoi omasta ajatusmaailman kehittymisestä ja henkisestä kasvusta. Vasta sitä kautta ulkonäkökin alkoi pikkuhiljaa muuttumaan toivottuun suuntaan. Kiitos eilisestä keskustelusta ;) 

Liian moni tuhlaa omaa aikaansa valittamiseen ja toisten/itsensä mollaamiseen, kun voisi hyväksyä suvaitsemaan erilaisuutta ja näkemään omat virheensä vahvuutena. Minä olen erilainen ja en todellakaan istu suomiäiti roolimalliin. Joskus yritin itseni siihenkin sulloa, mutta minusta ei ollut siihen. Olen hyväksynyt tämän. 

Minun unelmat on erilaisia kuin muiden, en halua isoa omakotitaloa, en halua näyttää ulospäin rikkaalta ja mahtavalta. Usein näen ison omakotitalon, johon on käytetty paljon rahaa. Seuraavaksi huomaan ajattelevani mitä sen sisällä tapahtuu. Onko väkivaltaa, vanhemmat aina töissä, lapsia hoitaa lastenhoitaja, onko isot rahahuolet.....? Onko ihmiset oikeasti onnellisia?

Päälleppäin asiat näyttävät helpoilta, mutta kun raaputtaa pintaa syvemmältä, voi paljastua hyvinkin monimutkaisia asioita.

Näiden asioiden kanssa olen paininut alkuvuoden. Olen miettinyt mikä on minun unelmani? Mikä on meidän unelma? Mitä haluan elämältäni? Suunnitelmat menevät kokoajan eteenpäin ja taas olemme ottamassa isoja askelia eteenpäin kohti mieletöntä unelmaa! 

Unelmaa etsimässä!

-Niina-
@ptniinanevalainen