sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Mitä odotan tältä vuodelta?




Siinäpä kiperä kysymys. Viime aikaiset tapahtumat on saanut pääni aivan pyörälle ja en tiedä yhtään mihin elämä tulee minua viemään. Uskon kuitenkin asioiden selviävän aina parhain päin. Ja en aijo kantaa turhaa stressiä. Loppuvuosi ja tämän vuoden alku on ollut aikamoista. Jos joku näkisi pääni sisään, niin siellä olisi pesukone linkousvaiheessa kera pesupallojen.



Aijon pian maksaa kisalisenssin, joka tarkoittaa että päätös kisaamisesta pitää taas tehdä. Odotan siis kisakautta kun kuuta nousevaa ja lavalle nousen valmiimpana kuin koskaan. Odotan myös itselleni hyvää yhteistyökumppania. Monta hyvää yhteistyökumppania minulla onkin ja ISO kiitos niistä. Kova halu olisi myös kouluttautua lisää. Nyt en tarkoita pieniä päiväkoulutuksia joita olenkin vuoden aikana käynyt useampia liikunta-alaan liittyen. Saas nähä miten tytön käy!



Olen myös päättänyt nähdä ystäviäni usemmin kuin viimevuonna. Viimevuosi oli hyvin hektinen. Sen huomaa siitä kun ystävät alkaa ottamaan yhteyttä vain laihdutus tai treenaus asioiden merkeissä. Olisiko minun nyt ryhdistäydyttävä? Niina, nyt niskasta kiinni! Kuntosaliharrastus on kuitenkin minulle henkireikä kaiken keskellä ja se vie paljon aikaa. Ymmärrättehän ystävät rakkaat minua. Odotan siis tältä vuodelta myös muutamaa lisätuntia vuorokauteen.


"RIKO SÄÄNTÖJÄ!" ja "ÄLÄ KOSKAAN KADU" on lemppareitani!

Tässä taannoin löysin korurasiastani sydämen puolikaan. Toinen puoli on lapsuuden ajan ystävälläni. Toivottavasti vielä tallessa. Joskun päätimme olla aina ystäviä. Se sai minut hymyilemään. Se oli mukavaa aikaa :) Toivottavasti tämä saa sinutkin hymyilemään, jos vain luet tätä.

Olen myös päättänyt ottaa itselleni vuoden ympärin välillä omaa aikaa. Olla yksin ajatusteni kanssa ja järjestellä ajatuksia välillä kasaan. Käydä yksin pitkillä lenkeillä, shoppailemassa tai hetken vaikka vain rauhoittua. Tämä pelkästään sen takia, että viimekeväänä olin burnoutin partaalla. Onneksi tajusin sen ajoissa ja otin lomaa. Tänä vuonna aijon välttää tämän.

Kisaodotukseni on korkeammalla kuin viime kerralla. Odotan enemmän! Kuinka paljon enemmän niin hakee vielä paikkaansa mutta jokatauksessa enemmän.

Nyt kun miettii, niin odotan vuodelta oikeastaan aika paljon. Odotan ehkä liikaakin, mutta mitkä ei nyt toteudu niin ehkä toteutuvat myöhemmin. Ei stressiä!

Lopuksi vielä sanainen blogistani. TAAS MELKEIN LENSIN PERSEELLENI, kun tajusin kuinka moni lukee tätä! Aina se jaksaa yllättää. Nyt kuitenkin pystyn itse sitä seuraamaan ja OHO! Vuonna 2012 kun kirjoitin bligia niin olin iloinen 20 lukiasta/ päivä :) Nyt teitä on muutama enemmän. "Mieletön unelma" -blogin nimi, kertoo siitä kun päätin laittaa elämäni järjestykseen. No sitä järjestystä työstetään edelleen, mutta nyt teen asioita itselleni, en muita varten. Se on iso osa unelmaani. Unelmoin paljon. Unelmoin pienestä mökistä, unelmoin pitkästä ulkomaan matkasta, unelmoin kisamenestyksestä, unelmoin.... Unelmoin paljon! Uskon että unelmat toteutuvat kun niihin uskoo tarpeeksi, tekee unelmien eteen töitä ja välillä jopa uhrauksia. Aina ei ajatella järjellä. En olisi tässä jos järki sanelisi aina mitä teen. Uskaltakaa ihmiset tehdä unelmien eteen jotakin. Liian usein kuulen katkeria sanoja ihmisiltä, jotka eivät saa aikaiseksi sitä mitä oikeasti elämältään haluaa. Olisiko tämä vuosi hyvää aikaa miettiä omaa tulevaisuutta?

Tähän vuoteen on muuten mahtunut treenejä jo kolme ja tänään tehdään se neljäs. Olen ollut reippaalla tuulella. Viimeinen lomapäivä ja huomenna olisi tarkoitus tehdä vähän töitä. Siitä se taas lähtee. Aletaan käynnistelemään kevään työrupeamaa. Monella muulla on varmasti edessä ensiviikolla sama kuvio.

Hyvää ja rauhallista sunnuntaita!

-Niina-

5 kommenttia:

  1. Ihana päästä lukemaan uutta blogiasi! Odotinkin jo innolla! ps. pohkeet alkavat vasta nyt tuntua normaaleilta... täytyy alkaa treenaan tätä unohdettua lihasryhmää vähän useammin!
    T: Janika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhahaa! Mulla edelleen pakarat kipeät (vähän myös etureidet) vuosi alkoi mahti-jalkatreenillä :D Katsotaan mihin tämä blogi tästä kehittyy.

      Poista
  2. Mahtavaa!! Ja onnea tosiaan uudelle blogille! T:Janika

    VastaaPoista
  3. Niina Nou hätä. Eiköhän me ymmärretä. Eihän ihmiselle ole jaettu kuin se tietty tuntimäärä vuorokaudessa ja sen kanss aon vain elettävä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon kuitenkin muutaman tunnin lisää, se helpottaisi arkea kovasti. Meinaa pitää haipakkaa koko kevään ;) Ihanaa jos ymmärrystä löytyy <3

      Poista

Blogitekstisuositus

Viikko lähtöön! Matka kohti Everestiä

Nyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja...