maanantai 12. maaliskuuta 2018

Miten matkamme valmistelu Everestille sujuu?


Matkasuunnittelu etenee hyvää vauhtia ja samaa vauhtia matkajännitys kasvaa. Olemme maksaneet Lennot Dohan kautta Kathmanduun, Nepaliin. Seuraavana päivänä saapumisesta lennämmekin jo pienellä potkurikoneella Luklaan. Lukla sijaitsee 2840m korkeudessa. Tulemme yöpymään pienissä Tea majoissa vaelluksen aikana. Emme siis nuku teltoissa. Korkein kohta jolla tulemme (toivottavasti, jos kaikki menee hyvin) käväisemään on Kala Pattar 5545m. Bace Camp sijaitsee 5360m korkeudessa. Kokonaisuudessaan meidän matkamme kestää 18 päivää, joista vaellukseen varattu aika on 15 päivää. Olisi ollut hienoa viettää aikaa enemmän kohteessa, mutta koti-ikävä on luultavimmin liian suuri, koska yksi meidän triosta jää kotiin. 

Matkan aikataulutuksen ja suunnittelun ulkoistimme Aventura matkatoimistolle. Koen, että tämä oli hyvä valinta. Juttelimme matkamessuilla Aventuran edustajan kanssa ja vakuutuimme heidän ammattitaidostaan. Olisimme varmasti saaneet itse hoidettua Sherpat ja yöpymiset omatoimisesti, mutta joskus on vain hyvä ulkoistaa jotkut asiat ja luottaa ammattilaisiin.


Mitä odotan matkalta? Odotan upeita maisemia! Odotan jylhiä vuoria, jonka keskellä tunnen itseni mahdollisimman pieneksi. Odotan sitä erilaisuutta, mitä en voi suomen luonnossa kokea. Odotan ohutta ilmanalaa ja sen tuomaa uutta tunnetta. Odotan sitä Adrenaliinia, jonka saan katsoessani alas korkealta. Sitä pientä pelkoa joka hiipii mieleeni. Odotan sitä, että pääsemme kahdestaan paikkaan, joka tulee olemaan merkityksellinen koko loppuelämän. Odotan oikeastaan kaikkea sitä mitä matka tuo tullessaan. Valmistautumista, jännitystä, pelkoa, kokemuksia, mielettömyyttä!

Nyt on alkanut tavaroiden haaliminen ja varuste listan suunnittelu. Ja kyllä, olen aloittanut valmistautumisen nyt jo, vaikka matka onkin vasta syksyllä. Yksi syy tähän on se, että haluamme  lähteä kesällä huiputtamaan pienemmän nyppylän jostakin päin pohjoismaita. Pieni kutina tulevasta kohteesta on jo, mutta julkistetaan tämä vasta kun suunnitelmat ovat pidemmällä.

Miten liikuntani on muuttunut valmistautuessamme vaellukselle. Aerobista ja pidempi kestoista liikuntaa on lisätty selvästi. Huomaan, että lihaskutotreeniä en voi jättää kovinkaan vähälle, koska mieleni tarvitsee sitä. Joten välillä huomaankin juoksevani räkäposkella tekemässä kaiken-näköistä. Olen uinut, vetänyt Body pumppia, spinningiä, toiminnallista harjoittelua, kävellyt, vetänyt HIIT treenejä ja kaiken lisäksi treenannut siellä salilla. Monipuolisuudesta ei voi ainakaan olla erimieltä, mutta en ole löytänyt vielä semmoista pitkäkestoista lajia, jota jaksaisin tehdä enemmän kuin muutaman kerran. Juoksu saattaa jälleen viedä sydämeni, kunhan lumet sulaa ja säät lämpenee. Lepo on nousuut taas isoksi osaksi elämääni, kun liikuntamäärät ovat selvästi kasvaneet. Koulu ei vie enää olennaista osaa elämästäni, vaan suurin osa päivästäni kuluukin saleilla tai treenejä vetämässä ulkosalla.

Myös ensivuoden matkaa olemme jo pikkuhiljaa alkanut suunnittelemaan, ja tyttäremme haluaisikin lähteä matkailuautolla tai vaunulla kiertämään eurooppaa. Saas nähdä miten toive toteutuu. Äiti ei saa kuulemma puuttua tämän matkan suunnitteluun ,vaan tämän matkan päättää kuulemma muu perhe. Outo juttu.

Jatketaan unelmointia!
@ptniinanevalainen
-Niina-
Follow my blog with Bloglovin

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihan hyvältä ja joo, kyllä sille muulle perheellekin on annettava hiukan puuhastelu- ja päätäntä-valtaa. Pohjoismaissa on useitakin hyviä kohteita, mutta ehdottaisin tota Kebnekaisea eli Ruotsin korkeinta tunturia. Sillä on kaksi huippua, Nordtoppen ja jäätikön peittämä Sydtoppen.
    Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi, joten pohjoismaissa ei enää ole varsinaisia vuoria. Skandeihin luetaan Ruotsin korkeimmat huiput Kebnekaise (2 117 m) ja Sarektjåkkå (2 089 m) sekä Suomen korkein kohta Haltitunturilla 1 324 m ja tietysti myös Haltin korkein huippu, joka on Norjan puolella kohoava Ráisduattarháldi (älä vaan kysy miten se äännetään!). Toi Sarektjåkkå kiinnostaa tämän Norjan huipun kanssa eniten koska ihmiset yleensä kiipeävät aina Saanalle, Haltille (Suomen huippu) tai Kebnekaiselle, joten niistä on kuultu paljon ja nähty paljon kuvia mutta noista kahdesta muusta ei sitten yhtään...
    Seuraan unelmaanne... ja mietin omia unelmiani...<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä kaikkia on tullut pyöriteltyä mielessä. Katsotaan nyt saadaanko aikatauluihin sovittua jokin reissu.Varmasti kirjoittelen tänne suunnitelmista. Onhan tämä minulle ollut jo vuosia vähän kuin päiväkirja. Unelmia pitää aina olla ja niitä pyrkiä toteuttamaan <3

      Poista

Blogitekstisuositus

Viikko lähtöön! Matka kohti Everestiä

Nyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja...