sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Fitness, fatness vai mikä lie jumppapirkko

Taas on se aika kun tiukkoja mimmejä ja kundeja nousee lavalle. Luvassa on paljon pettymyksiä, itkua ja tuomareiden haukkumista. On "nesteisiä" kroppia ja pyllyjen keikutusta. On myös itsensä voittamista ja ylpeyttä omasta tekemisestään.

Kyllähän näitä palikoita katsoi aamuisin ihan mielellään!
Fitness kilpailut jakaa mielipiteitä ja jokaisella on oma näkemys lajista. Tuomarilajeissa on aina helppo haukkua tuomareita puusilmiksi ja itsehän jokainen olisi laittanut kilpailijat eri järjestykseen. Toisella kun nyt vain sattui roikkumaan pakarat enemmän kuin sinun suosikillasi. Näissä lajeissa kuitenkin ratkaisee kokonaisuus ja isossa roolissa on myös lavaesiintyminen. Ehkäpä se jolla pylly roikku, osaa esiintyä paremmin.


Olen itse ollut kilpailija, valmentaja ja monia monia kertoja huoltajana. Olen nähnyt paljon ja kuullut paljon monesta vinkkelistä katsottuna. Lehdet toitottavat miten huonosti fitness urheilijat voi ja miten vähintäänkin puolet ovat saaneet ilokseen jonkin aineenvaihduntahäiriön. Teeveessä näytetään miten valmentajat huutavat valmennettavilleen salilla. Harmikseni minun on todettava, että ainakaan kohdallani ei huutaminen pidä paikkaansa. Valmistautuminenkin on erilaista eri valmentajien kanssa. Toiset suosivat veden lipittämistä hulluissa määrin ja toiset eivät. Toiset antavat suppoja vaikka suoli toimii, toiset eivät. Toiset antavat valmistautumisohjeet viikkoa aikaisemmin, toiset viilaavat päivittäin ohjeita tilanteen mukaan. Eli meitä valmentajia on myös erilaisia. Mutta niin on myös valmennettavia. Toiset tottelevat kiltisti ohjeita ilman kyselyitä, toiset osaavat ja haluavat kyseenalaistaa. Jotkut eivät tottele tai eivät kerro kaikkea. Valmentajallakin on aina omat haasteensa lukiessaan valmennettavan mieltä, olotilaa ja homman sujumista. Oli kyse mistä tahansa valmentamisesta, niin valmentajan ihmislukutaito on valmennuksen A ja O! Jos valmentaja ei kuuntele, huomaa tai ei halua kuulla valmennettavaa, on valmennuksessa jo päin per*****.

Töhnämunat!
Moni valmentaja jättää valmennettavan heti kisojen jälkeen omilleen. Ehkä antavat palauttelu ohjeet, mutta sitä ei seurata ollenkaan. Tässä vaiheessa tuleekin niitä ongelmia. Omasta kokemuksestani tiedän, että dietin jälkeen maistuu munapuurosta- pinaattikeittoon kaikki taivaallisen hyvältä! Ihan mikä vain, mitä voisi syödä työntyy melkein väkisin hampaiden raosta sisään. Monelle ensimmäistä kertaa kisaavalla tämä tulee yllätyksenä, miten mieli voi tehdä kepposet. Mitä kauemmin on hommaa tehnyt, sen fiksummaksi näissä hommissa tulee ja sitä enemmän kilpailijat osaavat myös suunnitella omaa palautusjaksoaan. Näitäkään asioita ei voi sellainen ymmärtää, joka ei ole sitä kokenut. Mutta kummasti jokaisella Sohvapenalla ja -Pirkolla on asiaan oma mielipide.  Jokainen Pena ja Pirkko tietää miten pitäisi valmistautua, mitä pitäisi dietillä syödä ja mitä ei, miten jonkun pylly roikkuu väärästä paikasta ja minkälaisella treenillä se olisi juuri saatu hiottua paremmaksi ennen kilpailua. Nämä Penat ja Pirkot jakavat ohjeitaan myös netin syövereissä, Koska ovathan he treenanneet ainakin jo 3kk tavoitteellisesti ja lukenut ainakin yhden julkimon kirjoittaman fitness kirjan.

Mielestäni jokaisella on oikeus mennä sinne lavalle ja saada oman kosketuksen lajiin ilman pelkoa siitä miten hänet arvostellaan jälkikäteen. Vaikka kyse on arvostelulajeista, niin mielestäni ihmisten tulisi ymmärtää että tuomaristo on se joka arvostelee ja ylimääräiset ulkonäön ruotimiset jätetään sitten valmentajan ja kisaajan puitavaksi. Niitähän ei tartte aikuisten ihmisten puida netin keskustelupalstoilla. Tähän nimittäin sortuvat varsinkin itseään ammattilaisiksi tai kilpaurheilijoiksi kutsuvat sometietäjät. Ei ole yksi tai kaksi kertaa törmätty komenttiketjuun jossa ilmastaan naisen muuttuneen miehen näköiseksi. Ai niin, moni ei muuten tiedäkkään sitä, että niissä kisarasvoissa ei muuten olla kun sen hetken aikaan. Suurin osa kisaajoista saakin rasvaprosentin normaaliksi aika nopeallakin aikataululla.

Some täyttyy taas kisakireistä kuvista seuraavan viikon. Jokaisen tulisi muistaa ja varsinkin jokaisen naisen tulisi muistaa, että kisakunto on hetkellinen. Se voi olla tavoittelemisen arvoinen jos haluaa kisata. Muutoin on todella vaikea pysyä lähellä kisakuntoa ympäri vuoden. Naiselle se ei ole terveellistäkään. Muistan yhden valmentajan joskus jopa sanoneen että on ihan ok jos kuukautiset jäävät pois. Jaahas, tälläiset takaisin koulun penkille! Vaikka kuukautiset eivät jäisi pois, niin rasvaprosentin heilahdellessa 10% luokkaa kertoo aika paljon ravinnon saannista, joten jokainen voi itse laskea yks+ yks onko se pidemmän päälle terveellistä. Voiko myöskään noilla rasvoilla kehittyä seuraavaan kisaan?

Tässä oli sunnuntain mietteitä ennen nukkumaanmenoa!

@ptniinanevalainen
-Niina-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Aikuisten kiusaaminen

Sain idean tähän aiheeseen radioosta. En edes muista mistä kanavasta oli kyse, mutta asia on mielestäni hyvinkin tärkeä. Moni kokee kiusaami...