sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Melkein kun saavuttaisin itse jotain suurta!

Lauantaina juostiin midnight run helsingissä. Matka oli 10km. Oma valmistautuminen tapahtumaan alkoi aamusta kunnon puurolla ja vähän reilummalla vesimäärällä. Kotona syötiin kanaa ja kesäkurpitsaa lounaaksi (+ vähän karkkia)  ja sitten lähdimmekin viemään tyttöä hoitoon. Matka jatkui tämän jälkeen helsinkiin, jossa kävimme ostamassa minulle hiukan koulu tarvikkeita ja tottakai kävimme stokkan herkussa hiukan ihastelemassa herkkuja ja hakemassa kertakäyttö sadetakit päällemme. Kuuden aikoihin kävimme picnicissä syömässä uuniperunat. Näin olimmekin valmiita juoksuun. Vettä tuli tuutin täydeltä. Itse olimme varautunut vaihtovaatteilla ja hyvillä juoksukamoilla joten sää ei haitannut. Oikeastaan ilma oli todella happirikas. Mielestäni yksi kevyimmistä juoksuistani. Vaikka olimme kengistä päänahkaa myöten läpimärkiä. Emme lähteneet tekemään mitään huippusuoritusta. Mieheni oli nimittäin toipumassa flunssasta. Lähdimme rauhaksiltaan liikenteeseen, mutta juosun kulkiessa kiristimme sitten tahtia 3km kohdalla. Vika kilometri juostiinkin 5,5min/km. Vaikka konaisaika ei päätähuimannut, niin olimme hyvin tyytyväisiä 1h 12min saapuessa maaliin.

Meijän juoksukarkit
Viikonloppu on ollut osaltani todella tapahtumarikas. Hetkellisesti elämä on muistuttanut taas haavottuvuudesta ja siitä, että tämä elämä pitää elää hetkessä. Lähtö voi tulla koska vain, varottamatta!Vaikka kesken juoksutapahtuman... Ehkä tämä ajattelutapa on saanut minut viimeisen viiden vuoden aikana tekemään paljon asioita, jotka ovat muiden silmissä ehkä outoja tai ajattelemattomia. Haluan rakentaa elämäni unelmien kautta. Elän hetkessä ja täysillä. Välillä mennään perse edellä puuhun ja välillä huomaan onnistuneeni täydellisesti. Otanko elämässä riskejä? Otan! Jos haluaisin varman ja vankan elämän, niin olisin jäänyt asumaan isoon asuntoon, mennyt toisen palkkalistoille ja harrastanut golffia. Näissä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se ei ole minun elämäni käsikirjoitus. Vai näkisikö joku minut oikeasti pelaamassa golffia? Ehkä joku päivä vielä olen toisten palkkalistoilla, mutta silloin työni pitää olla sitä mitä rakastan. Niin kuin nytkin! Se fiilis kun asiakkaani joiden kanssa olen jakanut ilot ja surut. Joille olen saarnannut, joiden matkaa olen seurannut läheltä, pääsevät tavoitteeseensa tai saavuttavat elämässä itselleen merkkipaalun. Saan siitä mielettömän fiiliksen. Melkein kun saavuttaisin itse jotain suurta!

Lähtöviivalla lähti sadetakki
Turvotuksen taltutus jatkuu edelleen ja huomenna starttaa kolmas viikko projektia. Paino tyssäsi 62kg, mutta huominen punnitus näyttää onko pano jatkanut laskuaan. Niin kuin viime postauksessani kirjoittelinkin, niin paino tippuu sykleissä, joten jos se nyt ei ole viikkoon tipahtanut... No panic! Se tippuu ensi viikolla. Olo on ainakin keventynyt ja turvotuspöhnä hävinnyt. Vatsalihaksetkin näkyivät juoksun jälkeen, mikä on aina kiva juttu. Huomenna tämä rouva starttaa myös koulun! Mahtavaa istahtaa jälleen penkkiin ja päästä työharjoitteluun :D

Loppuun vielä ihan huippu ruokaohje. Tässä ohjeessa on makrot kohdillaan!

Kasvisspaghetti ja jauhelihakastike

Kastike
2 sipulia
500g jauheliha (alle 7%)
2rkl öljyä
500g tomaattia
3 valkosipulin kynttä
suolaa, pippuria, kurkuma

spaghetti
200g kaalia
3 isoa porkkanaa 
1 purjo
1 kesäkurpitsa
2rkl öljyä
suolaa, pippuria

Päälle cashew pähkinöitä

Leikkaa sipuli pieneksi, paista öljyssä. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Leikkaa tomaatit lohkoiksi ja lisää pannulle muiden kastike ainesten kanssa. Anna muhia pannulla sen aikaa kun valmistat spaghetin.

Suikaloi kasvikset. Paista öljyssä n.10min. Mausta.

Kokoa lautaselle ja lisää päälle pähkinät.

Nauti!  



-Niina-
@ptniinanevalainen



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Viikko lähtöön! Matka kohti Everestiä

Nyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja...