lauantai 6. helmikuuta 2016

Motivaatio, sen puute, unelmat ja tekosyyt


Jos jotain haluaa, sen voi saavuttaa! Kuulostaako helpolta? Usein kuitenkin juuri se asia jota oikeasti haluaa tuntuu aluksi kaukaiselta ja mahdottomalta. Jos se olisi helppoa, haluaisitko oikeasti sitä? Vai haluaisitko jotain enemmän?

Laiha haluaa lisää lihasta ja puristelee olemattamia "läskejää", kertoen kuinka lihava onkaan. Hän haluaa olla enemmän kuin laiha. Fitness typy joka on saavuttanut suomenmestaruuden, haluaa MM-mitalin. Ihminen jolla on rahaa, haluaa lisää rahaa. Kaunis nainen haluaa olla kauniimpi ja parantelee ulkonäköään lisäkkeillä, tisseillä ja botoxilla. Näin meidät on rakennettu. Jos joskus olet tyytyväinen itseesi ja saavutukseen niin sinua pidetään itsekeskeisenä. Sinulla on hurahtanut neste päähän... Onko juuri se syy siihen miksi tunnemme itsemme usein alempiarvoiseksi kun joku toinen?

Aloitin yrittäjyyden. Halusin sitä todella. Lähdin hyvästä ja mukavasta työpaikasta. Olin päättänyt että menee syteen tai saveen niin en lannistu. Sitten itkua vääntäen täyttelin lomakkeita ja mietin että miten helvetissä selviän tästä kaikesta. Minulla ei ollut ketään auttamassa tai neuvomassa. Y-lomake, jaahas, Y-tunnus, Jaahas, ALV, Jaahas, Yrityksen nimi.... Et voi käyttää tänä nimeä koska.... FAIL! Yritä uudelleen... Käsittelymaksu maksaa joka kerta 40€... Jaahas! Nettisivut, domain... MIKÄ HITON DOMAIN?!  Jotakuinkin näin se meni. Välillä makasin sängyssä ja mietin jälleen haluanko tarpeeksi tätä. Aina päädyin samaan, HALUAN!

Nyt joudun pysäyttämään välillä itseni ja hengittää syvään. Olen liian päättäväinen. Jopa niin päättäväinen että unohdan levon merkityksen. Kun saan uuden asiakkaan, yritän kaikkeni, jotta voin auttaa. Olen myös ymmärtänyt että en voi auttaa kaikkia. Vaikka yrittäisin mitä niin lähtökohta on kuitenkin asiakas itse. Minä olen vain se apu, jolta saatetaan odottaa ihmeitä. En ole ihme, olen PT.

En keksi tekosyitä, keksin ratkaisuja! Se on motto myös työssä. Jos joku asiakas valitta jostain, yritän keksiä ratkaisun. Jotkut ratkaisut lähtevät kuitenkin asiakkaasta itsestään. Voin vain ehdottaa toimintamalleja.

Esimerkkinä laihdutus:

  • Minulla ei ole aikaa...
  • Olen aina ollut tälläinen...
  • Töissä on vaikea syödä...
  • En pääse vessaan...
  • Ei töiden jälkeen jaksa...
  • Ulkomaan matka...
  • Käteen sattuu...
  • Huonot kengät...
  • Suklaa huusi nimeäni...
  • Minulla on kolme lasta...
  • Se on kallista...
  • Huono sää...
  • Olen kokeillut kaikkea...
Jos olet käyttänyt edellisistä jo kaiken niin oletko valmis oikeasti panostamaan tuloksen saavuttamiseksi? Vai pitäisikö odottaa aikaa että olet valmis panostamaan? Pitäisikö etsiä syy sille miksi haluat oikeasti tavoitteeseen, oikea syy! Haluan laihaksi ei ole syy, se ei motivoi loputtomasti. Olisiko terveys, jaksaminen, työhön pääsy, kuntotestit, terveellisten elämäntapojen opettaminen lapselle tai jokin muu sinulle oikeasti merkityksellinen asia? Jos et löydä sitä niin sinulla ei ole kiirettä löytääkkään sitä. Kun on sen aika niin olet valmis muutokseen.

Mitä sitten kun tavoite muuttuu? Muutu mukana. Et voi loputtomasti laihduttaa. Etsi uusi tavoite ja jahtaa sitä. Minä haluan aina olla parempi kun edellisellä kerralla. Jos en onnistu siinä, niin en kylve säälissä vaan yritän enemmän. Yritän etsiä uuden motivaatiolähteen ja taas jatkan eteenpäin.

Minua on potkaistu välillä päähän. Viime dietillä viimeksi. Silloin kun itkin parkkipaikalla autossa... Hakkasin rattia päälläni, niin kuin leffoissa. Kävin hakemassa hiukan motivaatiota. Toisin sanoen romahdin! Sen ei kuulu olla helppoa, en halua päähän paijaamista ja voivottelua. Haluan tavoitteeseen. Silloin se vaati romahduksen, jotta voin taas nousta jaloilleni ja jatkaa eteenpäin. Jälkikäteen ymmärsin sen, että se vaati sen, että kovaan pääni ymmärtää sen. (Toisilla saattaa olla pehmeämpi pää ja sinne uppoo asiat helpommin.) Onneksi valmennuksellani on vielä kovempi pää ja otti kiukutteluni niin kuin se kuuluikin ottaa. En saanut sääliä, en voivottelua, en taputtelua. Sain seuraavaksi päiväksi kunto tsekin. Ja taas jatkettiin eteenpäin. Ja luotto valmennukseen nousi heti! Jos haen paijaamista niin käperryn mieheni kainaloon.

Asiakkaista moni ihailee sitä kaikkea mihin itse pystyn, miten ehdoton olen itselleni. Mutta ehdottomuus vaatii välillä paljon, todella paljon. Silloin voin taas nousta ja oppia. Kun pääsee taas jaloilleen voi ymmärtää miten paljon jotain haluaa! Ja kuinka paljon sen eteen on valmis tekemään töitä.


Tee unelmiesi eteen töitä! 
Minulla on mieletön unelma ja sen aijon saavuttaa. 

-Niina-
@ptniinanevalainen

2 kommenttia:

  1. Näytät super hyvältä!
    T:Janika ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kovasti on yritetty taas tehdä töitä ;)

      Poista

Blogitekstisuositus

Viikko lähtöön! Matka kohti Everestiä

Nyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja...