tiistai 18. elokuuta 2015

PT valmennuksen loppu

Teen siis täysipäiväisesti PT valmennuksia, saliohjelmia ja ruokavalioita. Vedän myös viikossa muutaman jumpan. Ihan vain sen takia että nautin siitä. Viime keväänä etsin ihan muuten vain ilmaiseen PT valmennukseen asiakasta. Moni kysyi että miten nyt ilmaiseksi annan kalliin valmennuksen. No kuulkaas ihmiset, nyt kerron sen. Ihan vain sen takia, että tämä maailma ei ihan vielä ole läpimätä paikka. Ajattelin että ei se minulta ole pois jos autan yhtä ihmistä kohti tavoitettaan. Sempätakia valintaprosessi oli tarkka, enkä ottanut valmennukseen ketä tahansa. Oli tärkeintä, että valmennettava halusi tätä oikeasti. Tärkeää oli myös se että pystyin haastamaan myös itseni. Voin sanoa että tein tämän aika vilpittömin ajatuksin. Toki sain näkyvyyttä firmalle siinävaiheessa kivasti kun ystäväni ja tiimikaverini jakoi instagramissa julkaisuni. Kiitos vain Jukka ja näin yrityksen postilaatikko oli tukossa.

Kirjoitin kolme nimeä paperille joiden hakemus oli mielestäni hyvä. laitoin laput yöpöydälleni ja päätin, että yö naikana teen päätöksen ja aamulla päätös olikin selvä. Ja näin valitsin Kristan.

Kristan matkaa kanssani on voinut seurata täältä blogista. Tänään sain Kristalta loppulausahduksen projektistamme. Oikeastaan lausahdus oli niin pitkä että sain siitä kokonaisen blogitekstin.

"Niina pyys mua näin meidän yhteisen treenikauden lopuksi rustaamaan vähän paperille omia fiiliksiä tän koko hullun reissun ajalta, joten minähän kirjotan.
Muistan törmänneeni Niinan alkuperäiseen treenattavankaipuu ilmoitukseen mun ystävän jakamana facebookissa. Vaikka ilmotus oli laitettu vasta tuntia aikaisemmin, muistan miettineeni, että se postilaatikko on jo tukossa, mutta ei siitä haittaakaan ole jos oman hakemukseni lisään samaan osoitteeseen.
Kirjotin kertomukseni itestäni niin totuudenmukaisesti kuin pystyin, vähän omaa huumorianikin koitin siihen kai pistää. Ohessa otteita hakemusksestani:  ” Hei, haluaisin tarjota itseäni treenattavaksi. Lähtökohdat on 163cm ja 59kg laihaläski. Olen 7v tytön äiti Järvenpäästä. Motivaatiota löytyy useamman ihmisen edestä, Tieto/taito on tosin lapsenkengissä treenauksen suhteen.  Omat tavoitteeni on päästä hyvään kuntoon, kasvattaa omia voimia ja ylittää itseni. Kattoa mihin oikeasti pystyn, kun ne avaimet lyödään käteen ja mahdollisuus annetaan. Treenattaisiin tästä laihaläskistä kireä ja vahva sporttimimmi  Innostunein terveisin Krista”
aloituskuvat vasemmalla ja 1,5viikkoa ruokavalion aloittamisesta oikealla
Ne piinalliset 4 päivää, mä vuoroin selasin omaa inboxia ja control fitnesin sivua odottaen, joko valinta on tehty ja viimein sitten se viesti tuli! mä pääsisin treenattavakas mikäli sitoutuisin hommaan. Saatoin hyppiä muutaman voitontanssi askeleen keittiössä ja vasta tuolloin uskalsin kertoa puolisolle mihin oon oikein hakenut mukaan. Täydet tsempit tuli kotijoukoilta, joten ei muuta kun ekaan tapaamiseen Niinan kanssa.
Eka jalkapäivä
Voi jösses kuinka mua jännitti, että se Niina on varmaan joku super kiree fitnes mimmi, joka kattoo tällaista ”laihaläskiä” vähän säälivästi, miettien et olisit tyttö tehny itelles jotain. Mut ei, mua odotti siellä reipas ja rempsee punapää, joka kyseli mun omista tavotteista ja huomautti mun huonosta ryhdistä, mihin tartuttais ensimmäiseks. Kirjattiin ylös tavotteet ja sovittiin ekat treenit myöhemmäks. 5 pv ruokapäiväkirjan täytin ja lähetin, jotta Niina näki millä se elintasopömppis oli saatu aikaan.
Ekat treenit tuli ja innostus oli kova, pyöräilin tukka hulmuten salille ja Niina ilmoitti ovella et aloitetaan jalkapäivällä. Voi kristus, jos oisin sillon tienny mikä mua ootti, olisin saattanu kääntyä kotiin.. olo oli ku suden suuhun ois hypänny kinuskiin kastettuna. Oli prässiä, kyykkyä, jalannostoa.. ja kuntotestiä. Mun teki mieli itkeä, mä en ollu ikinä kokenu vastaavaa kipua tai tuskaa. Hampaat irveellä ja hammasta purren (vikisten) mä sain tehtyä ohjelman loppuun ja alotin kotimatkan SILLÄ PYÖRÄLLÄ! pienet lapset ja mummot polki mun ohi, kun kävelyvauhtia ”poljin” pyörälläni kotiin. Kotona taisin todeta, että kuolen sen naisen käsiin. Koska puolisoni on upea, hän ei juurikaan sympatisoinut, vaan otti kameralla kuvia tuskasesta olostani (ja lähetti Niinalle), kun makasin kuolleena puoliksi sohvalla ja puoliksi lattialla.
Ruoka-annos
Tämän ekan kerran treenit helpottui ja ruokavalion kanssa huomattiin ekat muutokset parissa viikossa. Siitä vatsapömpöstä alettiin päästä eroon ja virtaa päiviin saatiin enemmän. Niina muisti aina kysyä miten sujuu treenit + ruuat ja piti huolen, että oma fiilis on hyvä. Jotta kaikki ei sujuisi kuin tanssi, mä sain itselleni reilu 2 viikon niskajumin, jota käytiin avaamassa kipupiikeillä terveyskeskusta myöten. Tähän suurin apu kuitenkin oli tän treeniyhteistyön kautta tarjottu Kalevalainen jäsenkorjaus, josta mulla ei ollu mitään ennakko-odotuksia. Tää 3 tunnin mittanen hoito, jonka suoritti ihana Meiju Ruotsalainen oli uskomaton kokemus.
Jäsenkorjaus
Jäsenkorjaus oli rauhallinen, jämäkkä, ja täysin uus kokemus. Siellä Meiju sai multa auki sellasia jumeja joita en tiennyt ees omistavani ja mun 2 viikkoa vaivannu niskajumikin avautu siellä, eikä oo vaivannu mua enää sen jälkeen. Hoidon aikana Meiju selitti mulle koko ajan mitä tekee ja mun ryhtikin sai siellä viimeistään uutta suuntaa, kun ne kaikki jumit mitkä ennen veti mua lysyyn, saatiinkin nyt auki.
Boot Camp vai Booty Camp
Noin kuukausi sitten sain uuden ohjelman ja käytiin se läpi. Jossain näillä kohdin, mä en tiedä vieläkään syytä, mutta mun oma motivaatio koki jonkinlaisen laskusuunnan. Elämästä tuli jotenkin hektisempää, menoja oli enemmän ja vieraita kotona, joita kestitä. Vasta noin viikko siten, sain itseäni niskasta kiinni ja itteni takas salille. Se tuntu taas hyvältä, se hiki, se tekeminen ja se fiilis, kun puskee itsestään kaiken mitä irti lähtee.
Krista NYT!
Mun alkuajatus tälle jutulle oli, että mitä vähemmän painan, sen paremmin oon onnistunu tässä. Mut nyt mun täytyy sanoa, että en ajattele enää niin. Ne kilot on oikeesti vaan numeroita, mittanauha ja oma fiilis kertoo enemmän. Ja arvatkaa! mun fiilis on loistava. Mä en saanu pelkästään Niinalta avaimet ja tsempin siihen ”unelmakuntoon ja oloon” mihin tähtään. Mä en oo siellä vielä, mutta enää mulla ei ole sinne kiire. Hyvällä fiiliksellä ja omaa terveyttä kuunnellen mä aijon sinne päästä. On haikeeta, että lopetetaan tää yhdessä treenaus näin 4kk jälkeen, mutta mulle on  jääny tästä käteen enemmän, kun uskoin. Mä sain kaverin, jonka kanssa varmasti jatketaan yhteydenpitoa muutenkin, uusia tuttavuuksia Niinan vetämistä Boot campeista ja meidän puolisot löys toisistansa ystävät. Isoin plussa tästä on ollu mun puolison innostus salitreenaamiseen, sillä tästä on tullu se  juttu mitä me tehdään yhdessä. Välillä toiselle muristen, eri puolelta salia, mutta samaan aikaan toista tsempaten.  
Matka on ollu osittain raskas, mutta kaikin tavoin mieletön. Olkoon tää kirjotus mun kiitos Niinalle. Sä teit uskomattoman työn ja se tsemppi ja neuvot, joita sain on mulle korvaamattomia ja aijon jatkaa eteepäin niiden mukaan.
Edelleen innostunein terveisin ;) Krista
Näin valmentaja voin sanoa että onnistuin paremmin kuin hyvin asiakkaan valitsemisessa. Meistä jää Kristan kanssa varmasti ystävät pitkäksi aikaa ellei loppuelämäksi. Ja noi meidän puolisot vasta onkin villejä yhdessä. Krista selviytyi hienosti 2kk matkastamme. Paitsi 2kk hiukan venähti. Kiloja ei Kristalta pudonnut kuin yksi mutta katsokaa mitä mimmin kropalle tapahtui tässä ajassa (n.4kk). Mieletön muutos. Kroppa näyttää urheilijan kropalta! Hyvillä ohjeilla ja päättäväisyydellä saa ihmeitä aikaiseksi.

Nyt toivotetaan Kristalle hyvää matkaa ja tsemppiä tulevaan. Treenailemme kuitenkin jatkossa varmasti vielä yhdessä.

Nyt on minun aikani keskittyä syksyyn! Minun matkaani voi seurata instagramissa @ptniinanevalainen Nyt alkaakin loppukiri kohti kisalavoja :D

Valmennusasioissa minuun voi olla yhteydessä niina2008@hotmail.fi 

3 kommenttia:

  1. Siis UPEETA! Hienoa työtä molemmilta :-) Tällaisia onnistumis tarinoita on vaan niin kiva lukea!
    Ja ennenkaikkea tsemppiä Niina siihen omaan projektiin <3
    Terkuin Janika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin on ihan mahtavaa kun ihmiset onnistuu hommassaan! Se palkitsee molemmat. Täällä väännetään oman valmistautumisen kanssa hampaat irvessä. Laitan pian postauksen omasta valmistautumisesta.

      Poista
  2. Sitä odotellessa :-)
    Janika

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Viikko lähtöön! Matka kohti Everestiä

Nyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja...