sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Oma keho ja mieli





Pohdin tässä näin vapun kunniaksi syvällisempiä asioita. Olen huomannut että mun pohdinnat liippaavat usein läheltä jonkun ajatusmaailmaa ja joitain suututtaa niin maan vietävästi. Ja jos pohdinnastani on apua edes yhdelle henkilölle, niin minulla on syy kirjoittaa se tänne.

Itselläni on hyvin vahva minäkuva. Tällä tarkoitan lähinnä sitä minkälaisena itseni nään ja koen. Kaikki on kiinni siitä miten hyväksyn itseni. Tämä ei ole ollut itsestään selvää kun välillä rasvaprosentti huitelee 10% ja välillä 24%. No 24% ei sinäänsä ole hurja luku mutta 10% jälkeen se saattaapi kirpaista. Olen oppnut kuitenkin kantamaan itseni ylpeänä. Oli paino, rasvaprosentti tai lihasmassa mikä tahansa.

kesä 2013
Kesä 2014

 Kevät 2015 Isompana kuin koskaan
Itse asiaan. Moni näkee ympärillään vain laihoja ja lihavia naisia. Vaikka mielestäni olisi tärkeämpää nähdä onnellisia ja onnettomia naisia. Monella laihalla naisella on paineet pitää itsensä laihana ja kun sentti tulee lisää vyötärölle niin puhutaan kuinka on lihonut kamalasti. He pelkäävät ulkopuolisten huomaavan tämän. Mikä olisikaan kamalinta kun joku huomauttaa sinulle, että oletpas saanut pyöreyttä lisää. (Tässä voi olla seurauksena se ettet syö enää mitään ja ravaat vaa'alla joka aamu. )

Tai lihava nainen laihtuu 10kg puolessa vuodessa ja lähipiiri huomauttaa ettei enempää olekkaan lähtenyt vaikka urheilet ja syöt hyvin. Aina voit yhden pullan ottaa. Antaako lisäpotkua jatkaa laihduttamista? Jokainen voi itse kuvitella tilanteen. (Mäkkärin kautta kotiin. Se oli sitten siinä.)

Tai kiinteytäjä joka on saanut rasvat alle 15% (nyt puhutaan naisesta) kovalla työllä. Lihaserottuvuus on huomattava ja nainen on ylpeä työstänsä, niin hänen paras kaverinsa tulee sanomaan että lopeta jo alat olemaan liian laiha ja ruma. MITÄ V*****?!?! 

Tässävaiheessa huomautan että tilanteet ovat todellisia. Suomalaisilla ei ole tarvetta olla onnellinen muiden puolesta. Sen jos jonkun asian olen huomannut. Työssäni törmään erilaisiin ihmisiin, heidän lähiverkostoon ja erilaisiin ajattelumalleihin. Olen itsekkin törmännyt erilaisiin kommentteihin "alatpas näyttämään isolta", "Oletpas kasvanut hirveesti", "Oletpas muuttunut", Osaan ottaa nämä jo kohteliaisuutena mutta jos en olisi henkisesti sinut itseni kanssa niin miettikääpä hetken paljonko nämä sanat voisivat satuttaa. Ihmiset kokevat myös että minulle voi sanoa näin... Miksi minulle voisi sanoa? Senkö takia että kirjoitan ajatuksistani avoimesti vai senkötakia että urheilen paljon ja tavoitteellisesti? Oli syy sitten mikä tahansa niin ei nyt ihan kaikkea tarvitse ilmaista ääneen.

Voisiko omaa ajtusmalliasi muuttaa? 
Vappuna törmäsin upean näköiseen ihmiseen. Rasvaprosentti ei ollut 15, oli lähempnä 30- 35%. Painoindeksi oli varmasti lähempänä 30 ja nainen kantoi itsensä upeasti. Hän hehkui! Meikit oli viimeisen päälle ja vaatteet vartaloon sopivat (ei liian pienet, mitä näkee valitettavan useasti, varsinkin kesällä). Miehiä taisi olla ympärillä joka sormelle.

Tähän pitäisi pyrkiä! Kanna itsesi upeasti. Kun tulet huoneeseen, niin älä pyytele anteeksi vaan suorista selkäsi ja ole rohkea. Mitä sitten jos joku ei pidä ulkonäöstäsi. Pitääkö kaikkien pitää? Toinen tykkää kuitenkin äidistä, toinen tyttärestä ja kolmas isoäidistä. Kaikkia ei voi miellyttää mutta eikö se ole tärkeintä mitä itse tunnet?

Jos huomaat lähipiirissäsi jonkun joka kamppailee juuri näiden asioiden parissa niin kannattaisiko olla tukena mielummin kun avata suunsa kateellisuuttaan tai ilkeyttään. Tai voisiko sen suun pitää joskus vaikka supussa? Jos ei onnistu niin mietippä hetki kumpuaako kateellisuus tai rumat sanat omasta huonosta voinnistasi?


Miehet ei muuten kaikki tykkää luurangon laihoista naisista, tai lihaksikkaista, tai blondeista tai punapäistä tai tai tai... Vaan naisista jotka ovat sinut itsensä kanssa. Näyttävät upeilta, eivät kävele kyyryssä ja valita omaa ulkonäköään kokoaikaa (normaaliahan on valittaa uloslähtiessään peilin edessä ettei ole mitään päällepantavaa, tämä on eriasia :)

Voisiko onnellisuus löytyä muulta kuin peiliin katsomalla? Näillä ajatuksilla kohti uutta viikkoa.


-Niina-
@ptniinanevalainen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Viikko lähtöön! Matka kohti Everestiä

Nyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja...