Omia fiiliksiä kisaamisesta ja ravinnosta

Julkaisin taannoin fitness tyttöjen kuvia facebookissani ja blogissani (juttu löytyy täältä). Tytöt oli kisakunnossa, laitettuna, tyhjennetty ja nesteettömiä. Sain jonkun verran kommentteja heidän laihuudestaan. Monikaan kommentoija ei ole ehkä tajunnut kisakunnon ja rantakunnon eroa. Nämäkään tytöt eivät näytä siltä ympäri vuoden. Vaan kisakunto rakennetaan kisoja varten. Kisaväri, meikit ja nesteettömyys rakennetaan kisapäivää varten. Jokainen laji vaatii omansa. Baletti vaatii kropan puolesta isoja uhrauksia. Samoin nyrkkeily (dietin ja mahdollisesti muutaman ruhjeen), Jääkiekko hampaat, telinevoimistelu vie kropan äärirajoille jo lapsesta. Rallissa et koskaan tiedä koska törmäät puuhun... Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Ainiin, ja lumilautailua harrastaessani olin useammin terveyskeskuksessa kuin viimeiseen kolmeen vuoteen koko perheeni on käynyt terkkarissa. Silti jatkoin sitä ja nautin siitä :) Ja miksi maratoojena rinnastetaan sydänkohtaukseen? Ja silti joku harrastaa niitä. Jokaisessa lajissa on omat hyvät ja huonot puolet.

Miten ballerinan nilkat? kuva googlesta

Fitness urheilijoiden lajia nostetaan vain isosti esille. Jokaisessa kilpaurheilussa pitää kiinnittää myös huomiota syömiseen. Niin kuin tässäkin lajissa. Ja homman voi tehdä järjen kanssa tai ilman järkeä. Vähän sama jos urheilujoukkuetta valmentaa ihmisen joka ei pidä huolta valmennettavien kehonhuollosta.

Mun aamupala ei oo yhtään hassumpi. (kaurapuuroa, banaania, mustikkakeittoa ja öljyä)

Onko tämä sitten järkevää? No ei ole mutta onko benjipyppy järkevää? No ei ole! Mutta jotkut ihmiset nyt saavat kiksinsä nyt vähän erilaisista asioista. Mä vedän kiksini siitä kun parannan tuloksiani salilla tai  huomaan onnistuvani jossain liikkeessä paremmin kuin ennen. Tai dietillä kun huomaan helvetinmoisella työllä rakennetut tulokset pikkuhiljaa kuoriutuvan loppua kohti. Kilpailut ovat vain piste iin päälle. Ulkonäkö keskeiset kilpailut kuohuttavat aina. Varsinkin naisia. Se on kumma juttu! Ja miksi aina pitää mollata tai haukkua toisen omaa valintaa? Kyseenalaistaa toki saa ja pitääkin asioita mutta suorasanainen haukkuminen kuuluu koirille. Se että tuomarit arvostelevat kilpailijoita lavalla on lajin juttu. Ei se että ihmiset keräävät voimansa somessa ja lyttäävät nuoret naiset oikein voimalla ja yhdessä. Arvostelu laji on toki kyseessä mutta ihmisiltä puuttuu usein inhimillisyys arvostellessa kilpailijoita ja nimenomaan juurikin siellä somessa.

Miksi kuvaan itseäni peilin edessä? No ihan vaan sen takia koska haluan. Ehkäpä saan kiksejä tästä ;) 

Itse odotan dietin alkua jos se ei vielä ole tullut selväksi ;) Se että minut lytätään kisoissa sanallisesti... Otan sen riskin. Jos mun hanuri ei mielytä sinua niin tuijota toisen hanuria. Sen takia ollaan erilaisia. Itse näen kisalavalla vain kovan työn tehneitä kilpailojoita ja katson eri lajeja erilaisen linssin läpi. Yhtään läskiä en muuten nähnyt takahuoneessa vaikka somessa oli juurikin paljon juttua läskeistä kisaajoista. Oli toki toisilla enemmän jäänyt tavaraa kroppaan kuin toisilla ja silloin he eivät pärjänneet. Tämä on lajin henki. Ei kaikki voi voittaa. Mutta läskejä he eivät olleet. Ja se on varma! Välillä päässäni pyörii paino indeksini jonka mukaan olen ylipainon rajoilla. Joskus se peili kuitenkin kertoo enemmän, jonka takia tykkään myös ottaa juurikin peilin katta kuviani itsestäni ja verrata niitä edelliseen kuvaan ja näin voin todeta etten ole lihava (vaikka lääkäri meinasi mut jo kertaalleen laittaa dietille kun painoindeksi oli kuulemma suuri). Tämä auttaa päätä pysymään mukana näissä asioissa vaikka syön kuin hevonen. Tuloksia on myös mukava katsella kun niitä alkaa näkymään. Aina ihmiset eivät kuvaa itseään sen takia että olisivat niin hirveän itserakkaita mitä myös moni kilpailijoista sanovat.

Itse olen ylpeä lajistani vaikka sitä mollataan. Kaikilla on mielipide fitneksestä tai kisaajista vaikka oikeasti ovat lähinnä lukeneet vain blogeja ja katsoneet fitness päiväkirjaa ja sen pohjalta rakentaneet oman mielipiteensä. Niin tai sitten pohjalla on kaverin kokemus, joka ei menetynytkään kisoissa tai dietti meni jostain syystä pieleen. Tai somessa julkaistut kuvat tai ajankohtaisohjelmat tv:ssä. Näin ihmisten mielipiteitä pystyy muokkaamaan asiasta kuin asiasta. Ei kisaajat (toivottavasti) vedä kiloa maitorahkaa päivässä... Tai jotkut ehkä mutta tällöin kyseenalaistaisin valmentajan ruokatietämystä. Maitorahkasta on tullut jo oikeastaan vitsi monen laiduttajan keskuudessa ja monesti kysytäänkin että ei kai tartte syödä maitorahkaa joka ruoalla :)

Että näillä mietteillä ensikertaan! Mielenkiinnolla odotan kuka vetää tälläkertaa rypäle pellon nenäänsä. Koittakaapa joskus ajatella asiaa positiivisuuden kautta. Eikö ole hienoa että jotkut ovat löytäneet harrastuksen tämän fitness buumin kautta?

-Niina-

instassa @ptniinanevalainen