lauantai 21. maaliskuuta 2015

Pitäisikö sinun huolehtia itsestäsi toisen takia?





Tämä on mielestäni oikein hyvä kysymys. Pohdimme tätä taannoin saunassa. Tämä jakaa varmasti mielipiteitä ja tarkoitukseni ei ole pahoittaa kenenkään mieltä. Joten anteeksi. Aina ei voi kaikkia mielyttää. Eikä se muuten ole tarkoituksenikaan.

UK_roskaruoka
Mietitään tilannetta: Tyttö ja poika alkavat seurustelemaan koulun penkiltä. Tyttö on kaunis ja poika komea. Molemmat harrastavat urheilua ja pitävät itsestään huolta. Aika kuluu. Pariskunta menee naimisiin. Ostetaan omakotitalo. Tähän aikaan nainen lopettaa urheilun. Mies ei, koska hän kerkeää nähdä kavereitansa vain treeneissä. Mies nauttii treenaamisesta. Kotona saattaa ohimennen huikata "katso mikä hauis". Nainen nyökkää ja kääntää päänsä. Kauppareissulta nainen pyytää aina suklaata, sipsiä ja valmisruokaa. Illalla kun mies on treeneissä, nainen käpertyy sohvan nurkkaan pupeltamaan herkkuvarastoaan. Mies tulee kotiin ja syntyy riita. "Missä olit?" "Treeneissä?" "Kenen kanssa?" "No arvaappa?" ja tätä jatkuu siihen asti kun tulee uni. Nainen ei ollut aikaisemmin mustasukkainen. Hän koki itsensä tasavertoiseksi puolisonsa kanssa. Nyt hänestä tuntuu että on ruma, lihava ja vanha. Painokin on noussut 20kg nuoruusvuosista. Aamulla mies lähtee töihin ja töistä suoraan kaljalle. Hän ei halua kertoa tätä vaimolle, koska pelkää hirveää kohtausta. Hän tulee kotiin ja sama kuulustelu jatkuu kun viime kerralla. Nainen ei enää nää kavereitaan, koska kokee olevansa "turvassa" kotona. Täällä kukaan ei huomaa hänen lihavuuttaan tai tuijota häntä. Hän rakastaisi tanssimista, mutta kuka nyt hänen kanssaan haluaisi lähteä tanssimaan. Hänellä on yksi kaveri joka käy hänen luonaan kahvilla. Silloin jutellaan dieeteistä ja urheilusta. Hänen kaverinsa on urheilullinen ja samanlainen kun hän oli itse nuorempana. Nainen kokee välillä kateutta kaveriaan kohtaan mutta ei ole uskaltanut sanoa tätä.

(Tarina on keksitty. En muuten ole koskaan voittanut mitään kirjoituspalkintoa)
Pirttihirmu
No niin sitten asiaan. Onko tämä hyvä parisuhde? Tekisikö miehen mieli sanoa naiselle "Tee nyt saamari itsellesi jotain!" Voisin uskoa että tekisi ja paljon. Tarinassa ei ole ehkä tärkeintä naisen koko (näin ainakin itse sen ajattelen) Mies varmasti rakastaa naistaan. Luulen että tässäkin suhteessa kaikki olisi toisin jos nainen nostaisi takapuolensa sohvalta ja lähtisi etsimään omaa elämää. Tätä kautta nostaisi itsetuntoaan. Kävisi kampaajalla ja nauttisi elämästä eikä jäisi kyyhöttämään itsesääliin sohvan nurkkaan. Oman elämän etsiminen ei tarkoita eroa, vaan sitä että kuljetaan matkaa yhdessä mutta kummallakin on myös se omajuttunsa. Pidän sitä todella tärkeänä. Ei toista voi omistaa (tässä tilanteessa mies teki oikein mielestäni kun meni ja teki asioita joista tykkää ja kokee tärkeäksi). Tarina ei kerro onko mies yrittänyt saada naista lenkeille tai muuhun yhteiseen juttuun mukaan. Sekin on tärkeätä. Pitää olla myös niitä yhteisiä juttuja. Kokemuksen syvällä rintaäänellä (usempikin tapaus on ollut tässä vuosien aikana) voin sanoa että sieltä sohvan nurkasta ei välttämättä omin voimin nousta. Olisko kaveri voinut potkaista kaverin ylös? Itsettunto nousee hyvänolon kautta. Kun voit sisäisesti hyvin niin ulkokuorikin alkaa kukoistamaan. Uskokaa vain! Uskon että mies haluaisi esitellä vaimonsa kavereilleen ja olla ylpeä hänestä, kunhan nainen olisi esittelemisen arvoinen. Kantaisi itsensä kauniisti ja voisi hyvin. Kuka haluaa esitellä puolisoaan jonka naama on useammin norsun takapuolen näköinen kuin naantalin aurinko?

Ehkä joku tajusi tarinasta ja sen läpikäymisestä pointin. Pidä itsestäsi huolta niin huomaat että saavutat elämältäsi enemmän. Se voi avata elämässäsi uusia ovia. Puolisokin arvostaisi varmasti sitä. Painostan taas että kyse ei ole välttätää vain siitä painosta vaan siitä hyvinvoinnista ja itsestään huolehtimisesta. Voisiko joku saada tästä kimmokkeen nousta ylös, nostaa kaulukset, katsoa itseään peiliin ja todeta "Tälle on tehtävä jotain." Hyvä alku on vaikka puhua ystävän kanssa ja mietti yhdessä miten voisi aloittaa. Uskon että puolisoltakin löytyisi tukea jos se tarkoittaisi sitä, että vaimo nostaa hanurinsa kuopasta. Tiedä häntä mutta kokeilu voisi auttaa ;)


Että sellainen opetus tältä aamulta. Olen siis jo parantunut ja muutama treenikertakin on jo takana päin. Jaksaa taas pohtia syvällisiäkin asioita ja ehkäpä auttaa muutamaa löytämään itsestään sen hyvän olon. Välillä yllätän jopa itseni näillä minun teksteilläni :D Eilen muuten harjoittelin poseerausta ja yllätin tässäkin asiassa itseni. HYMYILIN!

Ihan oikeasti hymyilin ;)


Eilen oli leffapäivä. Luokkakokous ja meikit oli poskilla ;)

Hyvää ja aurinkoista sunnuntaita kaikille!

-Niina-
Instagramissa pieni pätkä poseerausharjoituksistani eilen salilla. On muuten vaikeaa ilman korkokenkiä. Ei ne jalat vain jännity. Harjoitus tekee mestarin!
@ptniinanevalainen




1 kommentti:

  1. Juu, hyvä kirjotus.. toi tarina on varmasti totta monelle. Tiedän itsestäni, että olisin hirvee pirttihirmu ja hyppisin seinille, jos en pääsisi purkamaan kaikkea sinne harrastuksen pariin (Onneks toi toinen puolisko tietää sen). Vaikka välillä tää aikatauluttaminen ottaa koville, mutta pakko, tai tulee vielä kovemmat ajat :)
    Niin se luokkakokous leffa on ihan huippu kamaa...kyllä sai nauraa!!! Ja päästiin viettään sitä harvinaista kahdenkeskeistä aikaa ;)
    T: Janika

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Aikuisten kiusaaminen

Sain idean tähän aiheeseen radioosta. En edes muista mistä kanavasta oli kyse, mutta asia on mielestäni hyvinkin tärkeä. Moni kokee kiusaami...