torstai 8. helmikuuta 2018

Migreeni, se tunnollinen seuraaja

Ne ketkä on lukenut blogiani pitkään on ehkä lukenut migreenikohtauksista joita olen vuosien varralle saanut. Nyt ei puhuta pienestä päänsärystä, joka menee ohi pimeässä huoneessa. Vaan nyt puhutaan siitä kun puhekyky lähtee, sormet eivät tottele vaikka pää käskee ja ymmärtää mitä pitäisi tehdä. Tässävaiheessa ei välttämättä ole vielä edes kipua. Näkö saattaa lähteä kokonaan toisesta silmästä ja näin ollen toimiminen kohtauksen aikana hankaloituu entisestään.


Eilen taas makailin terveyskeskuksessa tipassa. Mietin samalla miten iso kynnys itsellä onkaan soittaa ambulanssia kohtauksen alkaessa. Kovana tyttönä ajoin autolla kilometrin verran isoveljeni luokse hakemaan apua. Onneksi kaikki meni hyvin. Vain kerran olenkin saanut kyydin pillit päällä helsinkiin. Se olikin pahin kohtaus jolloin pelästyin oikeasti, että sain aivohalvauksen. Silloin tajusin myös miten vakavavasta asiasta voidaan puhua, kun puhutaan migreenistä.

Olen kuullut työnantajan sanovan, että migreeni on vain pieni päänsärky. Tälläisille ihmisille kehottaisin perehtymään aiheeseen hiukan paremmin.

Osalla migreenikohtauksista kärsivistä (15:llä sadasta) esiintyy ennen päänsärkyä esioire eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö: näkökenttään ilmaantuu sahalaitamainen, laajeneva häiriö (voi näyttää rakeiselta kuvalta) tai harmaa tai kirkas alue, joka aiheuttaa näkökenttäpuutoksen. Esioireena voi esiintyä myös puheen tuoton häiriö tai harvinaisissa tapauksissa toispuolinen halvausoire. Auraoire kestää noin 5–60 minuuttia. Migreenikohtaus voi joskus ilmaantua pelkkänä auraoireenakin ilman sitä seuraavaa päänsärkyä. Useimmiten päänsärky alkaa kuitenkin suoraan ilman esioireita: sykkivä, toispuolinen kova tai kohtalainen pääkipu, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Mukana voi olla myös yleisiä tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston häiriöitä, kuten ihon kalpeutta ja ripulia. Terveyskirjasto.fi
Toisilla kohtauksia voi tulla usein. Jopa viikossa useamman kerran. Onneksi minulla näitä tulee harvoin. Jopa niin harvoin että omat migreenilääkkeeni kerkeävät vanhentua välissä. Paha kohtaus tulee n.1-2 vuoden välein. Edellisestä kohtauksesta alkoi olemaan jo muutama vuosi.

Migreeni voi olla periytyvää, ja omalla kohdallani näin on. Isälläni oli nuoruudessaan näitä saman tapaisia. Ja hänkin kävi pötköttelemässä välillä tipassa. Se mikä lohduttaa, on se että kohtaukset hävisivät 30 ikävuoden jälkeen. Jospa minullakin kohta helpottaisi.

Mistä kohtaukset johtuvat?
Omalla kohdallani en osaa sanoa mistä kohtaukset tulevat. Jotkut sanovat, että suklaa, punaviini tai esimerkiksi valot voivat laukasta kohtauksen. Muutamana kertana olen tullut juoksulenkiltä ja mennyt suihkuun ja tämän jälkeen on tullut näköhäiriöitä. Mutta vain muutaman kerran lenkin jälkeen, joten en osaa oikein tähänkään asiaa yhdistää. Eilen se alkoi siivotessani kodin vessoja. Ja kerran se on alkanut palvellessani asiakkaita kassalla. Eli selkeää yhteistä syytä en vielä ole löytänyt.

Kärsin jo nuoruudessa tästä samaisesta vaivasta. Äitini yritti helpottaa kipukohtauksia hieromalla hartioita. Ja oma keksitty tapa oli vetää ponnari niin kireälle että silmät vääntyivät mukana. Se oli ainoa joka tuntui auttavan. Muistan äitinikin pyynnöstäni yrittäneen vääntää hiuksistani niin kovaa kun pytsyi, jotta kohtauskipu helpottaisi.

Pelottavinta kohtauksissani on se, että ne muistuttaa pelottavasti halvausoireita ja ne on pakko ottaa aina vakavasti. Kun puhe puuroutuu, on oikeastaan pakko mennä terveyskeskukseen mahdollisimman nopeasti. Mitä jos joskus kyse onkin halvausoireesta ja vetäisin vain migreenilääkettä huiviin? Nämä kohtaukset ovat myös perheelle pelottavia. Ei ole todellakaan väärin olla pois töistä tai hakea apua migreeniin. Minusta tuntuu, että tätä sairautta vähätellään ihan liian helposti. Ne jotka eivät ole kokeneet migreeniä, eivät ymmärrä minkälaisia kohtaukset voivat pahimmissa tapauksissa olla. Se ei todellakaan ole pieni sahalaita silmien edessä tai pieni rengas päänympärillä.

@ptniinanevalainen
-Niina-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Matkailua luonnossa -Juustopolku

Luonto on aina ollut minulle tärkeä. Jo talvella aloin suunnittelemaan tulevia patikointireissujamme lähiympäristöön. Luonnosta haen rau...