tag:blogger.com,1999:blog-29503599153483119152024-03-14T02:53:35.875-07:00Mieletön unelmaNyt jo kolmekymppinen nainen päätti hypätä oravanpyörästä 2012 ja toteuttaa elämässään omia unelmia. Mukaan mahtuu aviomies, tytär ja mayräkoira Safka. Unelmia on matkanvarrella toteutettu, mutta unelmointi jatkuu edelleen. Kun kirjoitan, kirjoitan sitä halusta kirjoittaa, enkä muita mielyttääkseni. Toivon kuitenkin, kirjoituksistani on hyötyä esimerkiksi ylipainon kanssa taisteleville tai omaa unelmaa etsiville. Tervetuloa lukemaan päiväkirjaani!Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.comBlogger178125tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-24239840788225510272019-03-17T09:58:00.000-07:002019-03-17T09:58:44.164-07:00Everest bace camp trek OSA 4No ompas aika vierähtänyt kuin siivillä! Matkasta on aikaa vaikka kuinka. Voin rehellisesti sanoa, että työt on vienyt tätä tyttöä, ehkä jopa vähän liikaakin. Kohta helpottaa ja uudet tuulet alkavat puhaltamaan. Nyt kuitenkin palataan Everestin reissuun. Jos jokin osista jäi lukematta tai et enää muista mitä tapahtui niin linkithän löytyvät teksteihin täältä: <a href="http://mieletonunelma.blogspot.com/2018/10/nepali-everest-bace-camp-trek-osa-1.html">OSA1</a>, <a href="http://mieletonunelma.blogspot.com/2018/10/everest-bace-camp-trek-osa-2.html">OSA 2</a>, <a href="http://mieletonunelma.blogspot.com/2018/11/everest-bace-camp-trek-osa-3.html">OSA3</a><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1GXuidJ3u8yzcMUcHshx0rIJ9r-0urmf-gPoCdEffFju9fCQqiLQWnYIKhN0paD6C6S3JysXL-AIoCjqle4c-93NQwi9BuSc1-4j802A4VKDcDEFgRRLp6jwNekSNyvTVJcU7H5Hh2YKF/s1600/DSC_0259.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1GXuidJ3u8yzcMUcHshx0rIJ9r-0urmf-gPoCdEffFju9fCQqiLQWnYIKhN0paD6C6S3JysXL-AIoCjqle4c-93NQwi9BuSc1-4j802A4VKDcDEFgRRLp6jwNekSNyvTVJcU7H5Hh2YKF/s400/DSC_0259.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<u>PÄIVÄ 13</u><br />
<br />
Olimme käyneet Bace campissä (5364m) ja laskeutuneet takaisin Goraksheppiin (5140m). Seuraavana aamuna olisi lähtö Kalaphattarin harjaanteelle (5545m) klo.4.00<br />
Näin ollen herätys laitettiin kelloon klo.3.30 ja varmistettiin kamat valmiiksi. Varauduimme hanskoilla ja lämpimillä varusteilla. Vedet laitettiin valmiiksi termareihin jotta aamulla olisi lähtö mahollisimman nopeaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHWo2KpTE9hQISSMgyabFIsjldjSpWYSxpX7RdSmJF4DdJYflNi8MM9X36VRBNQVA1tk8mC9kuCMlbR8TuM3Ptxl5yoZAiyVNfW_CCOzXEeDOxae4ujKG5pncmRUre4XyFazc30p_T0OUz/s1600/DSC_0200.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHWo2KpTE9hQISSMgyabFIsjldjSpWYSxpX7RdSmJF4DdJYflNi8MM9X36VRBNQVA1tk8mC9kuCMlbR8TuM3Ptxl5yoZAiyVNfW_CCOzXEeDOxae4ujKG5pncmRUre4XyFazc30p_T0OUz/s400/DSC_0200.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Kummatkin nukkuivat hyvin. Vuoristotautiin tarkoitettuja lääkkeitä molemmat söivät tässä vaiheessa. Ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska ylös noustessa tuntui selvästi ilman alan oheneminen. Pete tankkasi hiukan buranaakin matkalla ja pahin päänsärky onneksi laantui. Osa syy päänsärkyyn saattoi olla myös edellispäivän ponnistelut ja pieni flunssan poikanen joka meinasi hiipiä Petelle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhszyM3a4cIoiwSVoG3xzYWciJycC-M6EaSqHlfY2zK8N-TUpabR5SSpkYxfNoZLlbze4Uq_uiEGTRqkTNcEYuwyQvl1eyEci4Fe7Z7WzNmHp0nm-I9jHPYas5JGk_jRB3Iqg-BZKLstpJh/s1600/DSC_0239.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhszyM3a4cIoiwSVoG3xzYWciJycC-M6EaSqHlfY2zK8N-TUpabR5SSpkYxfNoZLlbze4Uq_uiEGTRqkTNcEYuwyQvl1eyEci4Fe7Z7WzNmHp0nm-I9jHPYas5JGk_jRB3Iqg-BZKLstpJh/s400/DSC_0239.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Edessä oli jyrkkä 2.5-3h nousu otsalampun varassa. Otsalamppumato kiemurteli pitkälle vuoren rinteeseen. Välillä mato pysähtyi, ihmisten hengitellessä ohutta ilmaa. Näimme kuinka aamuauringon säteet valaisi Everestin. Näistä ei kunnon kuvia edes saanut. Jos et ole käynyt täällä, et voi edes arvata kuinka upea näky oli. Vesi jäätyi juomapulloon jossain vaiheessa. Hengittäminen oli raskasta. 10 askelta, tauko, 10 askelta, tauko.... Polku kiemurteli pitkälle ja huippu näkyi vasta pitkän vaelluksen jälkeen. Sormeni olivat niin jäässä, että ajattelin jo jossain vaiheessa että, pitänee alkaa keksimään lisä lämmikettä. Toisaalta sormet eivät enää liikkuneet, joten saivat olla hanskassa, niin kauan että pääsisimme huipulle. Suomessa en muista koskaan palelleeni sormista näin paljon.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSW7YmAUlaaKHWpRWIUlsyZOFpJlwja8vu4u8q4JkaxBED8Z99BJ34fMmYeqp-sREG20y7UkWlywIXfpvj3YU5oA36J07ZIGlfB0O4R56ylYDlt_c7LHgN003O2p7uCkcHdMNTyX92Nk5d/s1600/DSC_0211.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSW7YmAUlaaKHWpRWIUlsyZOFpJlwja8vu4u8q4JkaxBED8Z99BJ34fMmYeqp-sREG20y7UkWlywIXfpvj3YU5oA36J07ZIGlfB0O4R56ylYDlt_c7LHgN003O2p7uCkcHdMNTyX92Nk5d/s400/DSC_0211.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">5545m</td></tr>
</tbody></table>
Ylhäällä otimme nopeat kuvat ja fiilistelimme hetken. Everest näkyi edessämme. Tässä vaiheessa alaspäin meno hirvitti, mutta tuntui samalla myös hyvälle. Edessä olisi sama matka takaisin jonka olimme juuri kiivennyt. Onneksi alaspäin mentiin paljon nopeammin. Joku oli tehnyt jyrkimmän kohdan alapuolelle nuotion ja pysähdyimme siihen lämmittelemään. Miten ihanaa olikaa saada kädet lämpimäksi ja pyyhittyä nenä paperiin. Räkä jäätyi nimittäin poskelle, jos et heti sitä pyyhkäissyt. Sen verran kylmä tuuli ravisteli meitä.<br />
<br />
Laskeuduimme Goraksheppiin noin tunnissa. Söimme siinä aamupalan ja jatkoimme saman tien Phericheen (4240m). Matka kesti n. 4h. Tämä osuus oli helppo taivaltaa, mutta olihan kävelyä tälle päivälle tullutkin jo n.8h.<br />
<br />
<u>PÄIVÄ 14</u><br />
<u><br /></u>
Lähdimme kohti Namchea (3440m) n.8.00. Minun polvi vihoitteli eilisestä laskeutumisesta. Kovapäisenä en antanut vaivan haitata. Vähän särkylääkettä ja menoksi. Ehkä joku minut tunteva voi todeta että mitenkäs nyt muuten Niina homman hoitaisi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiE2T-K3siV3zw5wdIgEnY49IGsNnEXUm4OA_6u6pvHx8hGC4OPxFA-yGrhSeLQVBwxATlMw7f0MQGP8wRVD-gGuDg09iAoJrvCkHTB6SEbbpDxlPzKdvvOQkyN5Gh_COvHvJyqhUNzLZ0m/s1600/DSC_0245.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiE2T-K3siV3zw5wdIgEnY49IGsNnEXUm4OA_6u6pvHx8hGC4OPxFA-yGrhSeLQVBwxATlMw7f0MQGP8wRVD-gGuDg09iAoJrvCkHTB6SEbbpDxlPzKdvvOQkyN5Gh_COvHvJyqhUNzLZ0m/s400/DSC_0245.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJHozi6Eq4e5fsy4rEtbW6szQIJNrbOBetOD61g7tJr2jvHw5uSpeF4AsnG4WvLED8YF_0fDLNw6oRAiv37kmapBpk-jJ0a3Tt088eH9T9ool2k9MAW3MVFuLZ9VzmQdhJD3PF0M6ewui9/s1600/DSC_0271.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJHozi6Eq4e5fsy4rEtbW6szQIJNrbOBetOD61g7tJr2jvHw5uSpeF4AsnG4WvLED8YF_0fDLNw6oRAiv37kmapBpk-jJ0a3Tt088eH9T9ool2k9MAW3MVFuLZ9VzmQdhJD3PF0M6ewui9/s400/DSC_0271.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tengboche</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ensimmäisen pysähdyksen jälkeen Tengbochessa vasen polvi petti kokonaan. Itkun ja ulvahduksen saattelemana hanuri maahan ja uusi toimintasuunnitelma. Olimme keskellä ei mitään ja polvi oli aivan paskana. No mitäs teet... No nappaat lisää särkylääkettä ja naurat räkäsesti suomalaisen lääkärin määräämälle buranalle ja turvaudut paikalliseen ihmepilleriin. Seuraavat tunnit madeltiin hitaasti ja välillä pidäteltiin itkua. Pemba kantoi reppuani ja minä yritin keksiä mahdollisimman kivuttoman tyylin laskeutua portaita. Phunke Tengasta saimme Pemban äidiltä rikkinäisen kävelysauvan ja se helpotti vähän kulkemista.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiotcYb2xNaDtyCOs38Y8bPmg-pSPA5B73z3E5ST-Zk5QNXDsiyBjIMqqDyZO4lieLwSczC5fD0XxtfmOzlyDA5LUBte1GFCvMGbz3kxNwXqgMLFB8FfeNgedyuI5mxcF6zY2hWiMMuYfRQ/s1600/DSC_0254.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiotcYb2xNaDtyCOs38Y8bPmg-pSPA5B73z3E5ST-Zk5QNXDsiyBjIMqqDyZO4lieLwSczC5fD0XxtfmOzlyDA5LUBte1GFCvMGbz3kxNwXqgMLFB8FfeNgedyuI5mxcF6zY2hWiMMuYfRQ/s400/DSC_0254.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Vihdoin pääsimme Namcheen. Ylhäällä vesipullon hinta oli 400 rupiaa ja Namchessa 100. Sen verran korkeus vaikutti hintoihin. Oikeastaan kaikkiin hintoihin. Myös suihkuun ja nettiin.<br />
<br />
<u>PÄIVÄ 15</u><br />
<u><br /></u>
Yövyimme Namhcessa samassa teetuvassa kuin ylöspäin mennessä. Nyt aloimme olla jo voiton puolella. Teimme täällä vielä viimeiset ostokset. Lähinnä tuliaisia. Pidimme hitaan aamun. Lähdimme kohti Bengkaria (2630m) vasta iltapäivällä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6pFfkjEBtareF5FlbSQV5rIBahLF8u6m3LFd3PrIWSJEo9_Q2ogi3D6zsKs6fNAPOvbcPVUVsVtb1aC6qnsQXdkVfCoSZnjtNRxlvbMDveNAbmOn9Ss-m6BAmXnkynkUMs-9WiBp5bBFX/s1600/DSC_0272.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6pFfkjEBtareF5FlbSQV5rIBahLF8u6m3LFd3PrIWSJEo9_Q2ogi3D6zsKs6fNAPOvbcPVUVsVtb1aC6qnsQXdkVfCoSZnjtNRxlvbMDveNAbmOn9Ss-m6BAmXnkynkUMs-9WiBp5bBFX/s400/DSC_0272.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jakki</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Matkalla oli useita riippusiltoja. Yksi oli sama iso riippusilta kuin menomatkalla. Menomatkalla en uskaltanut katsoa edes alas. Toisella kerralla uskalsi jo vähän ihailla maisemia.</div>
<br />
Sää oli aurinkoinen ja lämmin. Könkkäsin edelleen kepillä, mutta huomattavasti paremmin kuin edellisenäpäivänä. Ensimmäinen rakkula löytyi illalla. Koko isovarpaan kokoinen möllykkä. Thaimaalaisella puhdistusaineella huudon säestämänä tämäkin hoidettiin Niinan jalasta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPUs9t2i0_rgi7ee1ugeDi_yDes1T18nl_tb-MCyPlQVlAmkzrE7jVpl-2IYZ7SAZjDd1Cr8eJuuDtgJUKyfKZEHED7zMrZfUiODurjsGGOQRouxe3aGBb5ElDLoUNBwhbaRxg_uK03wNq/s1600/DSC_0291.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPUs9t2i0_rgi7ee1ugeDi_yDes1T18nl_tb-MCyPlQVlAmkzrE7jVpl-2IYZ7SAZjDd1Cr8eJuuDtgJUKyfKZEHED7zMrZfUiODurjsGGOQRouxe3aGBb5ElDLoUNBwhbaRxg_uK03wNq/s400/DSC_0291.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Riippusilloilla oli välillä eläimellinen ruuhka</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<u>PÄIVÄ 16</u><br />
<u><br /></u>
Oli aika palata Luklaan mistä vaellus alkoi. Jalka oli parempi. Lähdimme kävelemään reippaalla tahdilla, toivoen että saisimme jo samalle päivälle lennon alas. Patikka aika oli 4h. Emme halunneet pitää taukoja, koska Kathmandun suihku houkutteli jo kovasti. Molemmat olivatkin koko trekin aikana käyneet kaksi kertaa suihkussa.<br />
<br />
Haaveet kuitenkin murskaantuivat. Lennot olivat peruttu. Edessä oli yö Luklassa. Aamulla pääsisimme Kathmanduun.<br />
<br />
Maksoimme tipit Pemballe. 7€/pv/hlö. Pemba huolehti tästä summasta myös kantajan Tipit. Joimme yhdessä suomalaisporukan kanssa muutaman oluen ja fiilistelimme matkaa. Suomalaisen porukan opas oli sairastunut matkalla ja odottelimme tätä saapuvaksi. Ilta alkoi pimentyä ja tiesin miltä tuntuu vaeltaa vuoristossa kovassa kuumeessa useita tunteja. Perseestähän se oli. Hän kuitenkin saapui perille ja kaikki olimme siis suoriutunut matkasta! Oli aihetta muutamaan oluseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQItTxaL50nOnes3t0Z4edxgo6BXeGvjc3nuajXngywPgWwO_HftuRlKKN6WrVUk0FA-k6tu3wGzagQKnmGT_ooBdJTaagr3AZPoHlwsm96hpC9Hhjo41n6b02BDCQyHYmXOffJeggy7uG/s1600/DSC_0305.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQItTxaL50nOnes3t0Z4edxgo6BXeGvjc3nuajXngywPgWwO_HftuRlKKN6WrVUk0FA-k6tu3wGzagQKnmGT_ooBdJTaagr3AZPoHlwsm96hpC9Hhjo41n6b02BDCQyHYmXOffJeggy7uG/s400/DSC_0305.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Emme kuitenkaan jaksanut jäädä viettämään iltaa, vaan halusimme aikaisin nukkumaan. Bileet jatkui yömyöhään ja nukkuminen oli teetuvassa vaikeaa, missä oli paperin ohuet seinät. Yksi joka mietitytti yöllisellä vessareissulla... Miksi WC ikkuna oli laitettu pyllistys korkeudelle? Näkymä kuitenkin oli suoraan kävelykadulle ja toisen teetuvan ikkunaan.<br />
<br />
<br />
<u>PÄIVÄ 17</u><br />
<u><br /></u>
Sää hyvä ja selkeä. Lento lähtisi klo.10. Söimme aamupalan 6.30. Menimme hyvissäajoin lentokentälle. Lentoja oli kiva seurata pienellä kentällä. Lentokoneitakin näytti laskeutuvan ja nousevan hyvällä tahdilla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEVCrXKbuYdbJqDTmgDCqgyELxVAtSwiuXyTVzA59zHkxn9aqLQYQqNOu724c2e47A-pwgYj87czrhhTMoT9b7VmX0tYWiRZM4_TGoVKb-AxKg0qMcbrZCGH3vgd0ylsnnBVUo5lGZ1KC9/s1600/DSC_0301.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEVCrXKbuYdbJqDTmgDCqgyELxVAtSwiuXyTVzA59zHkxn9aqLQYQqNOu724c2e47A-pwgYj87czrhhTMoT9b7VmX0tYWiRZM4_TGoVKb-AxKg0qMcbrZCGH3vgd0ylsnnBVUo5lGZ1KC9/s400/DSC_0301.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lukla</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Lentomme myöhästyy ja siirrymme muiden suomalaisten kanssa kahvilaan. Vihdoin klo.13 pääsemme kirjaamaan laukut koneeseen. Saimme liput ja siirryimme odotusalueelle. Meillä oli paikallista valuuttaa juurikin muutaman suklaapatukan verran. Kännyköistä akut melkein loppu ja varavirtalaturit huusi tyhjyyttä. Nostoautomaattia ei missään ja Wi-fi aika loppu. Emme saaneet lennoista tietoja. Ihmettelimme kun koneita ei enää näkynyt kentällä. Kuulemma jos lento perutaan, seuraava lento voi olla useamman päivän päästä. Jännät paikat olivat käsillä. Meidän lento suomeen lähtee kuitenkin 11.45 huomenna, olimme kyydissä tai emme.<br />
<br />
Klo.16.00 meille ilmoitetaan, että KAIKKI lennot ovat peruttu! Soitto Ifiin, missä on maailman huonoimmat tiedot tälläsiin tilanteisiin sunnuntaina. Emme saaneet ketään kiinni. Aventuran toimisto oli kiinni. Onneksi yhteistyökumppani Nepalissa vastasi ja lupasi selvittää asiaa. Olimme syöneet edellisen kerran 6.30 kunnolla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjursAIB5hXx2i8AnDyHBXVhW-cYymBE7QushWFF8LJ2BV03KeOc9AhOr92nLOx_etZLeXRZtYyOFowk3XLEgsKusByv2-v4_iHTtzNkY5JM3EQsysaf30SiV4UIZ1T7-ypJtCfqHkITx6S/s1600/DSC_0323.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjursAIB5hXx2i8AnDyHBXVhW-cYymBE7QushWFF8LJ2BV03KeOc9AhOr92nLOx_etZLeXRZtYyOFowk3XLEgsKusByv2-v4_iHTtzNkY5JM3EQsysaf30SiV4UIZ1T7-ypJtCfqHkITx6S/s400/DSC_0323.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tässä vaiheessa Nima (suomalaisten opas) taputtaa minua olkapäälle ja sanoo, että kaikki järjestyy ja vetää samalla minua eteenpäin. Meitä käskettiin juoksemaan ja sitten maastoutumaan. Muistan miettineeni, että mitäs ihmettä nyt tapahtuu. Helikopteri laskutuu päämme yli ja yht äkkiä olimmekin jo helikopterin kyydissä. OLIMME SIIS MATKALLA HELIKOPTERILLA KATHMANDUUN!<br />
<br />
Näkymät olivat upeat! Kaikki tapahtui niin äkkiä, ettemme edes kerinneet tajuamaan mitä oli tapahtunut. Vasta kun pääsimme turvallisesti hotelliimme. Kävimme suihkussa ja söimme ja nauroimme kaikelle. Ihan kaikelle mitä matkalla oli sattunut! Matka oli niin tapahtumarikas.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0CjX5-iI0ULVpkwrPUeTOyJwGkqB7aYNkxdwJjeuDAtjHvBwSp82QH9Lq6EKMCk5tGf-qpBUwnp4RSwPE8NJJYIP6ljV0_GRGLvqPijMWU13o2I8G42deRxyeZVKmlIzKqLaQwU-AbhDt/s1600/DSC_0332.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0CjX5-iI0ULVpkwrPUeTOyJwGkqB7aYNkxdwJjeuDAtjHvBwSp82QH9Lq6EKMCk5tGf-qpBUwnp4RSwPE8NJJYIP6ljV0_GRGLvqPijMWU13o2I8G42deRxyeZVKmlIzKqLaQwU-AbhDt/s400/DSC_0332.JPG" width="400" /></a></div>
<u><br /></u>
<u>PIENI YHTEENVETO</u><br />
<u><br /></u>
En voi väittää etteikö reissu ollut raskas. Tekisin saman vaikka heti uudestaan. Minulla oli kurjia vaivoja, mutta sekin vahvisti minua entisestään. Onneksi olimme toistemme tukena ja en usko että olisin halunnut tehdä tätä kenenkään muun kanssa. Seuraavaa patikkareissua emme ole vielä kerinneet miettimään. Työrintamani muuttuu radikaalisti, joten katsotaan miten hommat alkaa rullamaan ja sen jälkeen suunnitellaan tulevia matkoja.<br />
<br />
Sen opin, että eväät on näin raskaalla reissulla kaiken A ja O. Meille ei kuulunut ruoka matkapakettiimme vaan tilasimme teetuvassa mitä oli tarjolla. Eväät olisi jäänyt hyvin yksipuolisiksi ilman omaa valmistautumista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-WTcaQkGhfkEAzhayXw_T1xcyUQLUKSWTBkeGjoEYoYFlFmqHt0zzmUJOXqbWNIc4jB_9XjGmC2XXIep3Ar5NqpCDQvrfxfKaYbmarisU8N0cWYddoe9FSFMDkOSgRxPRW3PQPNeCzs0-/s1600/Screenshot_20190317-180256.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-WTcaQkGhfkEAzhayXw_T1xcyUQLUKSWTBkeGjoEYoYFlFmqHt0zzmUJOXqbWNIc4jB_9XjGmC2XXIep3Ar5NqpCDQvrfxfKaYbmarisU8N0cWYddoe9FSFMDkOSgRxPRW3PQPNeCzs0-/s400/Screenshot_20190317-180256.jpg" width="225" /></a></div>
<br />
Emme olisi selvinneet ilman lisäproteiinia matkalla. Onneksi <a href="http://www.voimaravinteet.fi/">www.voimaravinteet.fi</a> oli tukenut matkaamme hyvin. Proteiinipatukoita olisi saanut olla enemmän. Niitä oli mukava napostella levähdyspaikka, kun energia tuntui olevan vähissä. <a href="https://voimaravinteet.fi/tuote/bcaa-high-speed-300g-30-annosta/">Aminohapot</a> peittivät mukavasti kloorilta maistuvan veden. Vedenpuhdistustabletit kun ei tee vedestä maukasta. Lisäksi aminot auttoivat palautumisessa. <a href="https://voimaravinteet.fi/tuote/siberian-ginseng-90tab/">Venäjänjuurta</a> käytimme jo ennen reissuun lähtöä vahvistamaan yleiskuntoa. Tärkein oli kuitenkin perus <a href="https://voimaravinteet.fi/tuote/core-line-iso-core-whey-isolate-2270g/">proteiinijauhe</a>. Ruoka vuoristossa oli hyvin pitkälti hiilihydraattipitoista, eikä meinannut pitää nälkää. Aloitin jokaisen aamun puurolla, johon sekoitin proteiinijauheen. Lihaahan emme matkalla syöneet ollenkaan. Kananmunat alkaa pidemmän päälle tökkimään ainoona proteiininlähteenä, joten onneksi pakkasin mukaan lisäproteiinit kätevästi annospusseihin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn8BoI-MCnXiMFDKleRPejSEj20fPHCQMFgVwlcKF4bVXaBV13QS3NLirmX-4wvs0biJCuJZFp45xpcdYs5PLSFm5CFOffEgfXUezBP9E54glOlR6FAYdbh-OhVSgH3xIF1s-t-6BFXlAf/s1600/Screenshot_20190317-180530__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="609" data-original-width="1080" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn8BoI-MCnXiMFDKleRPejSEj20fPHCQMFgVwlcKF4bVXaBV13QS3NLirmX-4wvs0biJCuJZFp45xpcdYs5PLSFm5CFOffEgfXUezBP9E54glOlR6FAYdbh-OhVSgH3xIF1s-t-6BFXlAf/s400/Screenshot_20190317-180530__01.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Proteiinit saatiin kulkemaan pienessä tilassa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_EiuX9zO4fViAj4HDz5PZDwLBwKuIjs3qxD1AHOifadPZNXV0N9w6k9FcPztRt63oCbIYwDk9haPYiSNuX0IJE4jl9KLmMxA97s4TTyj0b_AgKWlwYxI-A6xx0fveU9QshtAO7CwNhNan/s1600/Screenshot_20190317-180602__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="582" data-original-width="1080" height="215" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_EiuX9zO4fViAj4HDz5PZDwLBwKuIjs3qxD1AHOifadPZNXV0N9w6k9FcPztRt63oCbIYwDk9haPYiSNuX0IJE4jl9KLmMxA97s4TTyj0b_AgKWlwYxI-A6xx0fveU9QshtAO7CwNhNan/s400/Screenshot_20190317-180602__01.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Nyt keskitytään hetkeksi työntekoon ja ja kun aikaa on enemmän, niin blogi kirjoittelu jatkuu taas!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-56606493421878115832018-11-11T10:35:00.000-08:002018-11-11T10:37:07.221-08:00Everest bace camp trek, OSA 3Työt ovat vieneet mennessään tämän naisen, jonka takia tämän osan julkaisu on vaatinut pienen hetken. Nyt kuitenkin minulla on pieni hetki aikaa kirjoittaa tämä. Jos edelliset osat ovat jääneet lukematta, ne löytyvät alla olevista linkeistä. Jotkut ovat ehkä lukeneet juttumme myös Keski- Uusimaan Viikkouutisista. Myös tähän linkki löytyy alta.<br />
<br />
<a href="https://mieletonunelma.blogspot.com/2018/10/nepali-everest-bace-camp-trek-osa-1.html">Nepali, Everest bace camp trek - OSA 1</a><br />
<a href="https://mieletonunelma.blogspot.com/2018/10/everest-bace-camp-trek-osa-2.html">Everest bace camp trek, OSA 2</a><br />
<br />
<a href="http://www.lehtiluukku.fi/lue/keski-uusimaa-viikko-7.11.2018/196084.html">Viikkouutiset 7.11.2018</a> Linkki ei aukea suoraan lehden sivulta. Päivämäärällä löytyy oikea lehti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLbWmb6dP8TQccUhvlwI3B30htbU0zjyKWkEpRtv0XZMY1ERYlOMyAFQNKyB4AeYdaSoHXy9AnlhR2p1CDqnQOTyaTd3xgQjDOVzzV3FIUSInguNp91yRXG9uh8LF5F_QEIWQPFL-qcIvW/s1600/DSC_0132.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLbWmb6dP8TQccUhvlwI3B30htbU0zjyKWkEpRtv0XZMY1ERYlOMyAFQNKyB4AeYdaSoHXy9AnlhR2p1CDqnQOTyaTd3xgQjDOVzzV3FIUSInguNp91yRXG9uh8LF5F_QEIWQPFL-qcIvW/s640/DSC_0132.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ZY_OO9qudKFD4UJvH8XjmodzWkPzwW3o7FHldUhwEV1SGJJ_0AiGy6WDogOXNICcY4at-M_aiBitkqVKzAUUmhHq_eVP63ifWDBUyaJAETLyB-nABLHGrJJyWeosVZRd4ia-1GF1kZwY/s1600/IMG_20181015_120543.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ZY_OO9qudKFD4UJvH8XjmodzWkPzwW3o7FHldUhwEV1SGJJ_0AiGy6WDogOXNICcY4at-M_aiBitkqVKzAUUmhHq_eVP63ifWDBUyaJAETLyB-nABLHGrJJyWeosVZRd4ia-1GF1kZwY/s640/IMG_20181015_120543.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muistoalue</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBS64-j_H_JAzJLqPdokhym-RzJgVJnC6RvPDDT5VWclz3Xcvs-lkpkRZCWP974Zyuebh4Uztfo71PB1q0KU2iiZBEb3hG7ujou0ftm0N9clae7vG4vsraEXaoTKQ9bSu8o61ImTi32PHS/s1600/IMG_20181015_120649.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="902" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBS64-j_H_JAzJLqPdokhym-RzJgVJnC6RvPDDT5VWclz3Xcvs-lkpkRZCWP974Zyuebh4Uztfo71PB1q0KU2iiZBEb3hG7ujou0ftm0N9clae7vG4vsraEXaoTKQ9bSu8o61ImTi32PHS/s640/IMG_20181015_120649.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muistomerkki</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif_wImQcpdfdXWCRie-hFUaHLcY2VmiU44fDayJ86HO7vD3OGzegytsweTy6aiI1G3zv9Fq5ri51xUdygNU9PxMIBxT_Dx4ghWv8ZEssVwwxfSDUEKqwvtjEF8IrUOMdLHNkM2IhrMLTxW/s1600/IMG_20181015_144931.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif_wImQcpdfdXWCRie-hFUaHLcY2VmiU44fDayJ86HO7vD3OGzegytsweTy6aiI1G3zv9Fq5ri51xUdygNU9PxMIBxT_Dx4ghWv8ZEssVwwxfSDUEKqwvtjEF8IrUOMdLHNkM2IhrMLTxW/s640/IMG_20181015_144931.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lobuche</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<b><i>Matkamme jatkui Dingbochesta (4410m) kohti Lobuchea (5030m). </i></b>Lähdimme ensimmäiseksi kävelemään kohti Dughlaa, jossa meidän olisi pitänyt yöpyä ilman sairastumistani. Meidän piti kuitenkin kiriä jälleen aikataulua umpeen, joten pidimme täällä vain teetauon. Teetauon jälkeen edessä oli yli tunnin ylämäki. Voi sitä läähätyksen määrää! Minä hiukan puolikuntoisena ja Pete pienessä flunssassa. 20 askelta ja pieni kuvaustauko, oli meidän selviytymistaktiikka. Matka kuitenkin eteni kokoajan. Ohitimme muistoalueen heti rankan nousun jälkeen. Kaikki ne muistokivet vetivät hiljaiseksi. Tämä oli taas muistutus luontoäidin voimasta. Kiertelin hetken aikaa muistokivien välissä ja ajattelin kiipeilijöiden perheitä ja heidän viimeisi hetkiään vuorilla. Tunteet meinasivat tulla pintaan. Kuitenkin jatkoimme nopeasti matkaa, joten keskittyminen oli taas askelissa ja hengityksessä. Patikointi Lobucheen kesti viitisen tuntia. Vihdoin olimme perillä. Päätimme palkita itsemme maailman korkeimmassa kahvilassa muffinsseilla. Olihan seuraavana päivänä nousu Everestin perusleiriin!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBS0szllRWMFvG2FyzxOQDvHpnPL-4P8XpcMkAo5EpxRrfFiCu3igPX6IVCysY0YQk3ifu7zwKngf1KEVLeKUMxocpPKN7oCyRDv4iOE04H3C7Z0o0G_EDSlJLEmpO4ce7u-p5M_tjFmp8/s1600/IMG_20181015_150929.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBS0szllRWMFvG2FyzxOQDvHpnPL-4P8XpcMkAo5EpxRrfFiCu3igPX6IVCysY0YQk3ifu7zwKngf1KEVLeKUMxocpPKN7oCyRDv4iOE04H3C7Z0o0G_EDSlJLEmpO4ce7u-p5M_tjFmp8/s640/IMG_20181015_150929.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3HhslOZluZL1v8m61nzlReCAssuxi7cJ4aBsV83rQkqrfthH9PpaSZrZgfJe7K3UxkrQi4HgtBe8kWhhJowGv5CNjVCsnYngu7PTEJG3xx70UiFYykkVZq2whomqpbXTqYjrVciNFKOkT/s1600/IMG_20181016_072227.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3HhslOZluZL1v8m61nzlReCAssuxi7cJ4aBsV83rQkqrfthH9PpaSZrZgfJe7K3UxkrQi4HgtBe8kWhhJowGv5CNjVCsnYngu7PTEJG3xx70UiFYykkVZq2whomqpbXTqYjrVciNFKOkT/s640/IMG_20181016_072227.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aamuisin ilma oli aika viileä, jopa -10 saattoi laskea yöllä asteet</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0KiovEmvq0W-FlTEfy5TjXShHUpEdqTnK0WGpbqWjqqurhXT2TUOtWL1UHEykUpnRdRXg6lEJTcLMeoL2nmrCmZNcJhc7PaWOzGrL9aYRblfis0mnxSxL-ppJe565avkO4_xP4nXapEUF/s1600/DSC_0145.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0KiovEmvq0W-FlTEfy5TjXShHUpEdqTnK0WGpbqWjqqurhXT2TUOtWL1UHEykUpnRdRXg6lEJTcLMeoL2nmrCmZNcJhc7PaWOzGrL9aYRblfis0mnxSxL-ppJe565avkO4_xP4nXapEUF/s640/DSC_0145.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Gorakshep</td></tr>
</tbody></table>
<i style="font-weight: bold;"><br />Gorakshep (5140m) ja Everest bace camp (5364m)</i> oli meidän seuraava päämäärämme. Goraksheppiin oli noin kolman tunnin kävelymatka. Matka oli tasaista ja vasta lopussa nousua. Ympärillä näkyi lähinnä kiviä. Kuljimme pitkän matkan jäätikön reunaa. Sykkeet kohosivat helposti. Peteä kiusasi välillä päänsärky, jonka saimme kuitenkin kuriin päänsärkylääkkeillä. Diamox pillereitä (vuoristotauti lääkettä) olimme syöneet jo usean päivän ajan. Niinalla jatkui omat kurjat vaivat. Gorakshepissä söimme ja pidimme pienen tauon. Moni valitti päänsärkyään ja yskimistä kuului jokaisesta pöydästä. Täällä tunsimme itsemme terveeksi, sairaiden joukossa. Jätimme majapaikkaan tarpeettomat tavarat päivärepuista, tankkasimme juomapullot ja lähdimme kohti Everestin perusleiriä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuQ3x122QhL8VmPt0p52V33J8sDtCab7B8Wm7qBcC6037EeZdP_EFmtF4EHTy06Tiob6l84dLooVJIipnaI0gWw0Y-AA5yZsFiqklSRIttx-IMlXMAptwypaLuE-BEpTDU4-gfs2h40Qrr/s1600/DSC_0147.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuQ3x122QhL8VmPt0p52V33J8sDtCab7B8Wm7qBcC6037EeZdP_EFmtF4EHTy06Tiob6l84dLooVJIipnaI0gWw0Y-AA5yZsFiqklSRIttx-IMlXMAptwypaLuE-BEpTDU4-gfs2h40Qrr/s640/DSC_0147.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihqaxw1CYe19zbYN_yxZjnU9sARCs-K-FADXWVg95UzG_uM9PFOCajfIor33sIOQ588N5Fqtuhr-mJQV4c4N8zDUCiBurLQAjeZuezw0ePRBThvFduQhoEhzKwwXEQatHzRZAvjeJIaibx/s1600/DSC_0138.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihqaxw1CYe19zbYN_yxZjnU9sARCs-K-FADXWVg95UzG_uM9PFOCajfIor33sIOQ588N5Fqtuhr-mJQV4c4N8zDUCiBurLQAjeZuezw0ePRBThvFduQhoEhzKwwXEQatHzRZAvjeJIaibx/s640/DSC_0138.JPG" width="426" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jäätikkö, jonka reunaa kävelimme</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeNZUONFUm-lcQe8hLX51jxNk9wEaOSvWpcDQSNkpArTuu7S_0loQKh1MQnCQcLZ2MScLVOM01Dl52GXf9faLFxH8d9BOmE40JSgSqAS5LSU0KxikXzdQGv38cCc_u9IQAJKrE3-KDLyo1/s1600/DSC_0142.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeNZUONFUm-lcQe8hLX51jxNk9wEaOSvWpcDQSNkpArTuu7S_0loQKh1MQnCQcLZ2MScLVOM01Dl52GXf9faLFxH8d9BOmE40JSgSqAS5LSU0KxikXzdQGv38cCc_u9IQAJKrE3-KDLyo1/s640/DSC_0142.JPG" width="426" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">proteiinipatukan voimalla mentiin välillä useampikin tunti</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Base camppiin johtava polku oli hyvin kivinen ja paikoin polku meni todella kapeaksi. Vastaan tuli välillä jakkeja sarvet tanassa, joita väistimme kiviseinämää vasten. Matka oli raskas. Takanamme oli jo aamuinen patikointi. Hitaalla vauhdilla ja tarpeeksi monella kuvaustauolla matka kuitenkin sujui suhteellisen mukavasti. Monesti meitä nauratti ihmiset jotka kiirehtivät hengitys vinkuen meidän ohi ja heidän tauottaessaan seuraavan mutkan takana me ohitimme heidät, meidän tasaisen tappavalla hitaalla vauhdillamme. Nautiskelimme maisemista ja ennenkaikkea lomailimme!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLuBARK9OAJF-3I6vgJCf5PYp4AJ08eTKLRaEPTtO4aX_FtOUSv_0Ap-YUj-cB4vkcPEATuwUtwxYImfYjJGX2vD5QMISFFx9eW-XJldSvsryoFJFDiw40eRHV5MazRXDpSmNnQowu1sVQ/s1600/IMG_20181016_132428.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="902" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLuBARK9OAJF-3I6vgJCf5PYp4AJ08eTKLRaEPTtO4aX_FtOUSv_0Ap-YUj-cB4vkcPEATuwUtwxYImfYjJGX2vD5QMISFFx9eW-XJldSvsryoFJFDiw40eRHV5MazRXDpSmNnQowu1sVQ/s640/IMG_20181016_132428.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Perusleiri häämöttää edessä!</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Näimme jo pitkältä perusleirin, johon laskeutuisimme. Näimme myös jäätikön jonka huiputtajat ylittäisivät matkalla leiri ykköselle. Perusleiri oli lähinnä muutama teltta ja paljon kiviä. Perusleiri muuttuu kokoajan, koska jäätikkö elää. Näin meille kerrottiin. Tähän vuodenaikaan ei huiputtajia ole, joten telttoja oli vain muutama. Kevät talvella perusleiri on kuulemma vilkas paikka.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZnc5PgncgNjHPfV3Ba1PoY3RxWQtH8J8PYEX4gis91FuBUn1hr05AFQSJYyLVLkPnrBloGBb1jN7PC78Zp7RcSNJOLab6EpcX6BEXv8RuxR_AxBPZ1gb2yP-wZCIh3hqGbISHdWNFX6c6/s1600/DSC_0157.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZnc5PgncgNjHPfV3Ba1PoY3RxWQtH8J8PYEX4gis91FuBUn1hr05AFQSJYyLVLkPnrBloGBb1jN7PC78Zp7RcSNJOLab6EpcX6BEXv8RuxR_AxBPZ1gb2yP-wZCIh3hqGbISHdWNFX6c6/s640/DSC_0157.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqUKvr-1PAMqz4SHr1djgVsSVyjiFqHwG4wiuLHADKQcVt33GSVQq06O3BU8RGY9P65MtNgssTHPBwZMbD3SAYXGs-rSV9wGHcsYMkiZcanz86TCVVWoMTRUw9b94reG2BjKzhRPnxgrLF/s1600/IMG_20181016_141425.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqUKvr-1PAMqz4SHr1djgVsSVyjiFqHwG4wiuLHADKQcVt33GSVQq06O3BU8RGY9P65MtNgssTHPBwZMbD3SAYXGs-rSV9wGHcsYMkiZcanz86TCVVWoMTRUw9b94reG2BjKzhRPnxgrLF/s640/IMG_20181016_141425.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Me tehtiin se! Kuvassa Sherpamme Pemba</td></tr>
</tbody></table>
FIILIS OLI USKOMATON, päästessämme vihdoinkin perusleiriin! Meillä oli kiire päästä ottamaan kuvia. Joimme kupilliset teetä ja söimme keksit. Ihailimme saavutustamme! Pääsy perusleiriin tuntui mahtavalta jo pelkästään sen takia, että pääsimme sinne asti, mutta vieläkin ainutlaatuisemman siitä teki se, että alkumatka oli minulla täynnä vastoinkäymisiä terveyteni kanssa. Alkumatkasta ei ollut yhtään varmaa, että tulemme koskaan pääsemään tavoitteeseemme. Teimme sen yhdessä! Olimme niin ylpeitä toisistamme. Jos en olisi joutunut keskittymään hengitykseeni ja kuvien ottamiseen, niin olisin herkistynyt. Muutama nielaisu tuntui jo kurkussa, kun kyyneleet meinasivat kiivetä silmiini. En kuitekaan antanut itkulle mahdollisuutta. Päätin itkeä itkuni muualla. Vietimme aikaa perusleirillä noin tunnin verran. Edessä oli vielä laskeutuminen Goraksheppiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlvKkOel_6zsuskrAMZyCUkIeiU8dM9iIOa9fgp5gnTiUp9mArXn5jiD4nPINMtBqX9McsY1ustGOaR9Yy26J96zx0QICT4dFYhyR2jf4ZkFB_UXOM7XUpZvMPqsqB-derXxpTAHGySc8n/s1600/DSC_0187.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlvKkOel_6zsuskrAMZyCUkIeiU8dM9iIOa9fgp5gnTiUp9mArXn5jiD4nPINMtBqX9McsY1ustGOaR9Yy26J96zx0QICT4dFYhyR2jf4ZkFB_UXOM7XUpZvMPqsqB-derXxpTAHGySc8n/s640/DSC_0187.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxkmeiDVW3iErYXqrFSKL3U75_f7A4QTVHeK70ETqMgNEgeKLZy3r2DEkPdqaWxzUNc0RDZys-_A04dQKw6m3z0tSubub7mylgmZzqbR62pz6UlcI08wm0B7yinU_dslZG2iYj3VqR6u57/s1600/DSC_0182.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxkmeiDVW3iErYXqrFSKL3U75_f7A4QTVHeK70ETqMgNEgeKLZy3r2DEkPdqaWxzUNc0RDZys-_A04dQKw6m3z0tSubub7mylgmZzqbR62pz6UlcI08wm0B7yinU_dslZG2iYj3VqR6u57/s640/DSC_0182.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiP8CSigpWmjSsuQmjCEHK9fo55t3kmqkGZIbPHJzKtIvgq2dcBo98PbYKMyNMgA5tE0nGCDo7RVQXyj-MIK-7c6_YjS6Ew41BtPayAdXh2Eg3-THLu0vsa46R3fiGG6QJk9SmCOzgrvrQh/s1600/DSC_0185.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiP8CSigpWmjSsuQmjCEHK9fo55t3kmqkGZIbPHJzKtIvgq2dcBo98PbYKMyNMgA5tE0nGCDo7RVQXyj-MIK-7c6_YjS6Ew41BtPayAdXh2Eg3-THLu0vsa46R3fiGG6QJk9SmCOzgrvrQh/s640/DSC_0185.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<b><i><br /></i></b>
Laskeutuminen kesti 1-2 tuntia. Laskeuduimme samaa reittiä mitä olimme tulleet. Olimme onnellisia ja tietoisia siitä, että tämä jäisi mieleemme loppuelämäksi. Jollekkin tämä on niin sanottu helppo nakki. Meille tämä oli mahtava kokemus. Kokemus joka tulisi jatkumaan vielä. Emme olleet ikinä käynyt patikoimassa suomen pikkunyppylöitä korkeammalla ja oikeastaan ne suomen korkeammatkin oli jäänyt käymättä. Lähdimme suoraan kokeilemaan jotain "vähän" isompaa. Huomenna edessä olisi se korkein kohta, Kalaphattar 5545m ! Ja lähtö tulisi olemaan klo.4.00 aamulla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTrP7-QDA3O-xkBg9q5p5W1se63LgZ0vPfwIkpkt8izZ9Y245jh4OYyr7ZqGpMThv6_eowwrDb4KsXAqywivWrcOtFyT0hsa_3l6UxWwTgqUlHqDFFV8JSSzaIrY_LxfjJAZfD4XUCnqzk/s1600/IMG_20181015_113850.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTrP7-QDA3O-xkBg9q5p5W1se63LgZ0vPfwIkpkt8izZ9Y245jh4OYyr7ZqGpMThv6_eowwrDb4KsXAqywivWrcOtFyT0hsa_3l6UxWwTgqUlHqDFFV8JSSzaIrY_LxfjJAZfD4XUCnqzk/s640/IMG_20181015_113850.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7i96cM_zeR39y7ro1K9BXgBLnTb52qJufYqat05bkJiNbXBwG2IF0lCy4iHEaiMp0oqcD1GYoY3y6xUv3J1tt1naYHKuyLvIEzlULsNgD_mBLyCE8bh5Y1TbZd_baZ0q7lcqfAZVHx3O8/s1600/IMG_20181016_090415.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7i96cM_zeR39y7ro1K9BXgBLnTb52qJufYqat05bkJiNbXBwG2IF0lCy4iHEaiMp0oqcD1GYoY3y6xUv3J1tt1naYHKuyLvIEzlULsNgD_mBLyCE8bh5Y1TbZd_baZ0q7lcqfAZVHx3O8/s640/IMG_20181016_090415.jpg" width="360" /></a></div>
<br />
Tästä jatketaan tarinaa seuraavalla kerralla. Olethan huomannut, että <a href="http://voimaravinteet.fi/">voimaravinteet.fi</a> verkkosivut ovat uudistuneet. Toimitus on ilmainen yli 69€ tilauksiin. Käy kurkkaamassa!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Minua voit seurata instagramissa nimellä</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-76866462800292818532018-10-30T07:49:00.000-07:002018-11-11T08:12:03.075-08:00Everest bace camp trek, OSA 2Jatkoa <a href="https://mieletonunelma.blogspot.com/2018/10/nepali-everest-bace-camp-trek-osa-1.html">Everest bace camp trek, OSA 1</a><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisIVkEGoHIAdAZp0HWGt_zBWHD9K4LvfqVNTtVskSdZE2vBaqErwsh7KeG_-eIhHJcQ4luT_qMIc-mWZDn5Pex__nCYPkd9XfiATNaIDJlKYGKKrHedniGS_sxKiEDdD4r0I_e_zqL6uA/s1600/DSC_0122.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisIVkEGoHIAdAZp0HWGt_zBWHD9K4LvfqVNTtVskSdZE2vBaqErwsh7KeG_-eIhHJcQ4luT_qMIc-mWZDn5Pex__nCYPkd9XfiATNaIDJlKYGKKrHedniGS_sxKiEDdD4r0I_e_zqL6uA/s640/DSC_0122.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
Sairastuttuani vietimme Namcessa muutaman päivän. Kunnollani ei ollut mitään asiaa lähteä ylöspäin. Joka ilta kun otin antibiootin, niin kunto otti harppauksen eteenpäin. Kun olo oli tarpeeksi hyvä päätimme kokeilla pientä retkeä ylöspäin. Lähdimme nousemaan noin 1h verran. Jos nousu onnistuisi, voisimme jatkaa ylöspäin seuraavana päivänä, jos ei onnistuisi niin emme kerkeisi Bace camppiin ja Kalapatharin harjanteelle tämän matkan aikana, joten motivaationi parantumiseen oli todella kova. Tiesin, että täysin terveenä en seuraavia päiviä vaelluksesta tulisi viettämään, mutta pääasia oli että pääsisimme jatkaamaan matkaa niin, että yleiskuntoni olisi tarpeeksi hyvä. Päiväreissu ylöspäin onnistui, vaikkakin hyvin hiljaisella vauhdilla, jotta pulssi pysyi jokseenkin kohtuullisena nousun aikana. PPPP, pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Neljän peen sääntö ei pätenyt nousujen aikana ollenkaan. Jo pelkästään vessassa käynti ja vaatteiden pukeminen sai sykkeeni kohoamaan lukemille, joilla suoritan lähinnä kovatehoiset juoksulenkit kotisuomessa. Tiesimme, että seuraavat päivät nousisimme hitaasti ja pidempiä matkoja joita olimme suunnitelleet, koska aikataulumme piti kiriä kiinni, jotta pääsisimme tavoitteeseemme. Onneksi pääni on umpi luuta ja päädyimme jatkamaan matkaa. Kuumetta ei ollut ja särkylääkkeillä pahimmat olot pysyivät poissa. Olo oli kuitenkin 100 kertaa parempi kuin Namceen kävellessä, joten lippu oli korkealla ja maisemat vain paranivat mitä korkeamalle pääsimme. Edellispäivän lämpöinen suihkukin paransi kovasti mieltäni. Jokainen tsemppiviesti suomesta sai minut paremmalle tuulelle ja motivaatin pysymään huipussaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0rZQV8APz8N3pe1KoL0hc5DTw2ixlkClDJZFDNUx5mPTHKROayQBHCj9oxyvSLCpE5RCILfXVWCD-v1KDWYPSxP7FvChcEt_PJu6mQZDBo4tINYAsGf8QnGdrruXpRTRD4uL-YkrUHB2E/s1600/DSC_0093.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0rZQV8APz8N3pe1KoL0hc5DTw2ixlkClDJZFDNUx5mPTHKROayQBHCj9oxyvSLCpE5RCILfXVWCD-v1KDWYPSxP7FvChcEt_PJu6mQZDBo4tINYAsGf8QnGdrruXpRTRD4uL-YkrUHB2E/s640/DSC_0093.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<i><b>Namcessa lähdimme kohti Phunke Thengaa (3250m) </b></i>Patikointi aika oli lyhyt 2h 40min. Ylösnousua, tasamaata ja lopuksi lasku vuoristosolaan. Matkalla näimme ensimmäisen silmäyksen Everestistä. Tisesimme, että seuraavana päivänä edessä olisi raskas päivä ja paljon nousua. Pidimme kahvihetken omassa rauhassa mahtavissa maisemissa, napsimme kuvia ja lepäsimme.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilgDPR2W-Iq3geTAIDGqoTwhvOOcCNhWs6szeqIoUKdjsCw0HrfKSZTsGpOGXHNYEkOBTcC1xCkCutnF_k0kPZNZIONCNDs1j7XtE-BFYySCcUJSFBacKwqsFH2asbMAGFhpvP_-RZ9KIf/s1600/DSC_0020.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilgDPR2W-Iq3geTAIDGqoTwhvOOcCNhWs6szeqIoUKdjsCw0HrfKSZTsGpOGXHNYEkOBTcC1xCkCutnF_k0kPZNZIONCNDs1j7XtE-BFYySCcUJSFBacKwqsFH2asbMAGFhpvP_-RZ9KIf/s640/DSC_0020.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://voimaravinteet.fi/">voimaravinteet.fi</a></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGfVTJnm5uMqImNEm6fdnwYzQ0ZnxhMOvx0RO5fICEZ4uzJ_bzXPlBhmO4uUJvm8KYLWF1HzIGRVzRrWEDWEAw1re8emKcp8amM7YdXR7XSsO_MMPmznIvxi8j0rcU6tatr74bdN3p9skM/s1600/DSC_0035.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGfVTJnm5uMqImNEm6fdnwYzQ0ZnxhMOvx0RO5fICEZ4uzJ_bzXPlBhmO4uUJvm8KYLWF1HzIGRVzRrWEDWEAw1re8emKcp8amM7YdXR7XSsO_MMPmznIvxi8j0rcU6tatr74bdN3p9skM/s640/DSC_0035.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnklT6e4PCwpHDvpCsKYeGAMkfnrMRbv-kaPoP96BKiYTDVKBi9TCfPdU-1D6ScOb1v1rHHx6wfAEyImAjMbRNGDekuo1qxuGPoXnLEFOpkUuSvf_J0HvqKSagJnLcGyGjhUJYcAyzkDgr/s1600/DSC_0052.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnklT6e4PCwpHDvpCsKYeGAMkfnrMRbv-kaPoP96BKiYTDVKBi9TCfPdU-1D6ScOb1v1rHHx6wfAEyImAjMbRNGDekuo1qxuGPoXnLEFOpkUuSvf_J0HvqKSagJnLcGyGjhUJYcAyzkDgr/s640/DSC_0052.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnVk1CPFlIdyBSoTTNKqxeFyMNvGcFGpfTbllVbLp847eQ6aiR62YsMOhv9De5o53sjH0jcqfsqHS0WhJkAj_VnQkQEOH3GQFAa9y5_C-bwqhpCS5BWhB4xIrK_XS1bFEJpXvNlC-7ZOlI/s1600/IMG_20181011_083426.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnVk1CPFlIdyBSoTTNKqxeFyMNvGcFGpfTbllVbLp847eQ6aiR62YsMOhv9De5o53sjH0jcqfsqHS0WhJkAj_VnQkQEOH3GQFAa9y5_C-bwqhpCS5BWhB4xIrK_XS1bFEJpXvNlC-7ZOlI/s640/IMG_20181011_083426.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Everest, jää kuvassa hiukan pilvien taakse</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh07uuJ37QYwLBdHW3yJr1U1u052WVmZhcqWw9WYpkhz6bW9r299px5WiSH9vJhprBjC25HKUdxCbbyae_0ByD5wfU3Su2N81XHxNEsR70qgkODk92jR5brT_AEmzrTpauWpo9wfoAXlNhY/s1600/IMG_20181014_105638.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="902" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh07uuJ37QYwLBdHW3yJr1U1u052WVmZhcqWw9WYpkhz6bW9r299px5WiSH9vJhprBjC25HKUdxCbbyae_0ByD5wfU3Su2N81XHxNEsR70qgkODk92jR5brT_AEmzrTpauWpo9wfoAXlNhY/s640/IMG_20181014_105638.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">WC</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggpFu_YyZxnu_yAjYJvcsengfm1vYfQo5YnQDzabdqaRznRuokOBInOEI_twEtByUp8nnYFRF19p1hyphenhyphenYYRi764_Xmi5QAbwbgkkcpFoNL7UXZrwCTSlczGnRd8gOfYPeJhpibjvZTqOy_3/s1600/IMG_20181011_124739.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggpFu_YyZxnu_yAjYJvcsengfm1vYfQo5YnQDzabdqaRznRuokOBInOEI_twEtByUp8nnYFRF19p1hyphenhyphenYYRi764_Xmi5QAbwbgkkcpFoNL7UXZrwCTSlczGnRd8gOfYPeJhpibjvZTqOy_3/s640/IMG_20181011_124739.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Salapaikka, kultakatriina tauko</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<i style="font-weight: bold;">Phunke Thengasta matka jatkui Pangbocheen (3930m) </i>Aamupan jälkeen, joka oli vakiintunut puuroksi ja proteiinijauheeksi (onneksi <a href="http://voimaravinteet.fi/">voimaravinteet.fi</a> tuki matkaamme proteiinilisillä) jatkoimme matkaamme. Matkapäivä oli raskas. Olin saanut riesakseni uuden vaivan (virtsaputken tulehduksen) ja koko matka meni tapellessa vaivan kanssa. Voitte kuvitella miten kettumainen vaiva on tilanteessa kun vessoja ei ole ja jos on niin hyvällä tsäkällä löydyt pöntön tai posliinireijän johon pyllistät, mutta pahimmassa tapauksessa teet tarpeesi laudoista tehtyyn reikään (jota ei ole tyhjennetty ikinä) tai etsit jonkun kolon johon pääset piiloon isommilta turistimassoilta. Polut ovat n. 1-1,5m leveitä ja toisella puolella on pudotusta kymmeniä metrejä, ellei satoja ja toisella puolella on kallion seinä. Ei ole pusikkoja mihin pääset piiloon. Kävelykään ei tuntunut hirveän mukavalta ja itsehoitotuotteita, kuten karpalomehua ei sieltä kyllä löydy. Matka kesti n.5h. Ylösnousua oli paljon ja tulehdustilan takia sykkeet oli edelleen hyvin korkeat. Tässä vaiheessa Pete oli kärsinyt lähinnä lievästä päänsärystä, joka lähti särkylääkkeellä pois. Tästäkin matkasta selvisimme. Teimme päätöksen, että seuraavana aamuna kun pakkaamme tavarat, suuntaamme n.20min päähän lähimmälle lääkärille.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQK2FYb7jKnJgy-6JhC9QMNOKoSw-muTbBh5sO6jHpQJyXbXcuFjQtb56plOp2cniRi0bAM6atJIzbAiIdHWJ2hsTEUOx37B1I985bI-VP4aIUTr2DrY8gxugCDMQdoDhAlXNdqWmTXnYN/s1600/DSC_0082.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQK2FYb7jKnJgy-6JhC9QMNOKoSw-muTbBh5sO6jHpQJyXbXcuFjQtb56plOp2cniRi0bAM6atJIzbAiIdHWJ2hsTEUOx37B1I985bI-VP4aIUTr2DrY8gxugCDMQdoDhAlXNdqWmTXnYN/s640/DSC_0082.JPG" width="426" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkäri 3990m</td></tr>
</tbody></table>
<i style="font-weight: bold;"><br />Dingboche 4410m </i>Lääkäri otti meidät vastaan peltisessä varastoa muistuttavassa rakennuksessa. Sisällä oli laveri ja paljon lääkkeitä. Lääkäri vaikutti pätevältä. Kyseli paljon, kuunteli keuhkot, mittasi kuumeen ja verenpaineen. Ja kun korkealla olemme niin tottakai leposyke ja happisaturaatio mitattiin myös. Kaikki oli hyvin. Keuhkotkin vaikuttivat parantuneen hyvin. Sain uudet antibiootit, voiteen ja erilaisia särkylääkkeitä varuille, jos ylempänä tulee jotain. Jatkoimme matkaa. Matka oli jyrkkää nousua. Everest läheni lähenemistään ja nyt olimme nähneet sen jo usempaan kertaan. Vauhtimme muistutti lähinnä etanaa. Kuvasimme paljon ja nautimme maisemista. Ihmiset jotka kiirehtivät ylös sydän kurkussa pamppaille, ohitettiin siinä vaiheessa kun he pitivät taukoja yrittäessään tasata pulssia. Meillä oli tasainen todella, todella hidas vauhti. Matka kesti jälleen n.5h. Dingbochessa meillä oli upea teetupa. Pehmeät patjat ja lämpimät viltit. Paikka oli juuri rakennettu ja siisti. Huoneessa oli myös kunnon ikkunat! Taisi olla jopa kaksin kertaiset. Se oli LUXUSTA! Täällä pidimme myös akklimasointipäivän. Pete sai myös pienimuotoisen flunssan. Teimme päiväreissun korkeammalle ja näimme myös kiipeilijöiden suosiman Island Peakin. Kävin toisen kerran suihkussa. Seuraava kerta olikin sitten Kathmandussa. Mitäpä turhaan siellä suihkussa ravata 2x kahdessa viikossa riittänee... Pesulaput toimivat suihkun korvikkeena. Suihku oli niin hieno asia. Pesin hiuksetkin kahteen kertaan, ihan vain sen takia, että voin tehdä niin. Vesi ei todellakaan tullut paineella, mutta suihku oli myös todella LUXUSTA!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU4E3iqkz11UJCu9JDrjHFZJ4gimkVdFYAOoZHdvtm2DPFo9rvMKN9Q6jImguS8nJ-NPQ3WODRzSZeJbNnVUA6TJgmp72fYjY-FLruB80hFZY6K3IVafENCnuLWhDgjkszP_387TCeT_3c/s1600/IMG_20181011_083019.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU4E3iqkz11UJCu9JDrjHFZJ4gimkVdFYAOoZHdvtm2DPFo9rvMKN9Q6jImguS8nJ-NPQ3WODRzSZeJbNnVUA6TJgmp72fYjY-FLruB80hFZY6K3IVafENCnuLWhDgjkszP_387TCeT_3c/s640/IMG_20181011_083019.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipGMJ1PoZedMq2ykmWb0YzxVK9rupo30yWKEspDA4IzedqUjQkpyLfGgx1t4FAI7D5VAHFLfUFyMhARIk1GFaW7cMEh9_2Yil9FdJ895MQ1gLTltrDFs_zhG-HgOAvZYPFJCSdUDaj0Rsd/s1600/IMG_20181011_122152.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipGMJ1PoZedMq2ykmWb0YzxVK9rupo30yWKEspDA4IzedqUjQkpyLfGgx1t4FAI7D5VAHFLfUFyMhARIk1GFaW7cMEh9_2Yil9FdJ895MQ1gLTltrDFs_zhG-HgOAvZYPFJCSdUDaj0Rsd/s640/IMG_20181011_122152.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWBuLlTZ_OvM15M5H7UBrx1dk40zIWVuH3y2tTmm4fyecweAWU_PT1BVRrlIRlm0crTA_Z_62fNJHbv9croo_fTzMhWF_mislKvvLrtEKGmRTmi03MKSUjdV8SKp-r6ZMULv3WzLtUJ09S/s1600/IMG_20181014_102550.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWBuLlTZ_OvM15M5H7UBrx1dk40zIWVuH3y2tTmm4fyecweAWU_PT1BVRrlIRlm0crTA_Z_62fNJHbv9croo_fTzMhWF_mislKvvLrtEKGmRTmi03MKSUjdV8SKp-r6ZMULv3WzLtUJ09S/s640/IMG_20181014_102550.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tässä vaiheessa matkaa olimme jo korkealla. Olimme onnellisia, koska olimme kaikista vaivoista huolimatta päässeet näin pitkälle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNjn-tMGWlgLccacO4Ip-3JYLEJ-o7-ohgYex2HT3GuuztN0Hd6QhWQFPt0HV23ng4IYR2Hmt0-RQ7o_ZKen9bDAEDMIkhyphenhyphenfO-g6liQ24tUNFaqjnMuhEpxnoHxAM_bqQJK2N2xh1VkrN7/s1600/IMG_20181012_081227.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNjn-tMGWlgLccacO4Ip-3JYLEJ-o7-ohgYex2HT3GuuztN0Hd6QhWQFPt0HV23ng4IYR2Hmt0-RQ7o_ZKen9bDAEDMIkhyphenhyphenfO-g6liQ24tUNFaqjnMuhEpxnoHxAM_bqQJK2N2xh1VkrN7/s640/IMG_20181012_081227.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Tämmöisiä portaita saatoimme nousta monta tuntia.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsXcJAiRnPqHmCyxFu09JMOUt4e8pHUcMiyiJxcTcrY_rHamhNiSk-52tYs2PmJS-pPrTQ4HhkrDUWd9hbq3H_IROCS7f74IpSDyTZ8JSc1kMvED7eSGHAAVe0P3Es6Y70XVLeyPq__p4O/s1600/IMG_20181012_094011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsXcJAiRnPqHmCyxFu09JMOUt4e8pHUcMiyiJxcTcrY_rHamhNiSk-52tYs2PmJS-pPrTQ4HhkrDUWd9hbq3H_IROCS7f74IpSDyTZ8JSc1kMvED7eSGHAAVe0P3Es6Y70XVLeyPq__p4O/s640/IMG_20181012_094011.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jakki</td></tr>
</tbody></table>
Moni miettii miten kännykät toimii vuorilla. Monessa paikassa varsinkin alempana toimi Wifi yhteydet jokseenkin hyvin. Välilllä yhteydet olivat hitaita. Mitä korkeammalle noustiin, sitä huonommaksi yhteydet meni. Jossain vaiheessa Wifi yhteyksiä ei saanut vaan joutui ostamaan Everest Link kortin. Kortissa oli koodi jolla pääsit kirjautumaan verkkoon. Emme ostaneet yhteyttä jokapäivälle, koska kännykkä ei ollut meille vuorilla se juttu. Välillä ostimme yhteyden jotta päästiin jakamaan kuvia ja olemaan yhteydessä suomeen. Instagramiin päivittelin myös videoita aina kun saimme yhteyden pelaamaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Cy0JMZU87EGzHDYA9GPNWE_gyYL-x_q4FCvFuVkB_glB9zS6Lc-gmUIoF26ohgQho4pdvaClgE02P6ERzs_qXwc69frpgByRfRsgdKyL4I9fFJ2ilrObBIDNoViMF3uDQStV4x_wGere/s1600/IMG_20181014_102657.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Cy0JMZU87EGzHDYA9GPNWE_gyYL-x_q4FCvFuVkB_glB9zS6Lc-gmUIoF26ohgQho4pdvaClgE02P6ERzs_qXwc69frpgByRfRsgdKyL4I9fFJ2ilrObBIDNoViMF3uDQStV4x_wGere/s640/IMG_20181014_102657.jpg" width="360" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWgd2WLMrrxaGqyGTmWOI0a47nr1-bRkpZESs93AAyuaUfA9EB4RlDSu4L6tYQhuATsst_4B3eoa4NGD8so-hDtHZHg2kNWzQVw50QGveHb74iq-PH0nwb_wgjrhwsXKmvb6ns8Vt0l4de/s1600/IMG_20181014_105759__01__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1325" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWgd2WLMrrxaGqyGTmWOI0a47nr1-bRkpZESs93AAyuaUfA9EB4RlDSu4L6tYQhuATsst_4B3eoa4NGD8so-hDtHZHg2kNWzQVw50QGveHb74iq-PH0nwb_wgjrhwsXKmvb6ns8Vt0l4de/s640/IMG_20181014_105759__01__01.jpg" width="528" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kartassa näkyy kuljettu matka Namce bazar - Dingboche. Tavoitteemmme ei ole enää kaukana!</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Kirjoitan osan 3 taas mahdollisismman pian!</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-8980320346075963092018-10-25T00:51:00.000-07:002018-10-25T01:20:00.543-07:00Nepali, Everest bace camp trek - OSA 1<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMhfqgg4-PrQRl-sGN_fF47h4uqRheW9C0ERTv4Il6u3XIpap5lF2eDZw-jeCZjq8k2N0KHxijQQV-_VU1m-uVTgoJnU3uL5lEHAN6cGPJYtZ8-hjNFnT8Pa_M5fUdR8sunHbqV8uw4qbH/s1600/IMG_20181007_064141.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="902" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMhfqgg4-PrQRl-sGN_fF47h4uqRheW9C0ERTv4Il6u3XIpap5lF2eDZw-jeCZjq8k2N0KHxijQQV-_VU1m-uVTgoJnU3uL5lEHAN6cGPJYtZ8-hjNFnT8Pa_M5fUdR8sunHbqV8uw4qbH/s640/IMG_20181007_064141.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tämä oli elämäni uskomattomin kokemus. Tiesimme lähtiessämme, että lähdemme seikkailulle, mutta että siitä tulisi elämämme ihmeellisin ja vaiherikkain seikkailu. Olimme varautuneet vuoristotautiin, rakkuloihin ja rasituksen tuomiin vammoihin. Tiesimme ohuesta ilmanalasta ja erilaisiin sääoloihin oli varauduttu. Olimme ottaneet asioista paljon selvää. Matka oli kuitenkin ensimmäinen vuoristoon suuntaava matka, joten kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Ja minun elämästäni kun on kyse, niin löysimme itsemme jälleen kunnon seikkailun keskeltä. Huomasimme nopeasti, että kaikkeen ei voi varautua ja matka voi peruuntua yhdessä hetkessä. Saman päivän aikana tehty suunnitelma voi muuttua moneen kertaan.<br />
<br />
En suosittelisi matkaa yhdellekkään joka ei ole valmis yllätyksiin. Ei kestä epämukavuuksia ja hygieniasta ei voi tinkiä. Jos rasvainen tukka yököttää jo päivän jälkeen, niin voit jäädä kotisuomeen mukavuuksien pariin. Jos ruoka pitää olla proteiinipitoista ja pelkäät hiilihydraatteja, niin jää myös silloin kotiin. Jos olet siunattu hyvillä valittajan geeneillä, niin älä ainakaan liittäydy mihinkään ryhmään. Tällöin kannattaa ehkä matkustaa yksin, koska valittaminen vuoristossa ei auta. Kukaan ei kanna sinua perille tai taijo sinulle vessaa juuri silloin, kun isoin tarpeesi iskee. Siinä vaiheessa kun astut sadatta kertaa jakin paskaan, niin siihenkin turtuu. Ensimmäinen kerta saattoi ällöttää, viidennestä kerrasta ei enää edes jaksettu mainita kaverille. Jos ötökät nukkumatilassa ällöttää, niin luultavimmen jahtaat iltaisin perhosia huoneessa. Jos kuitenkin nukut makuupussissa, niin helpoin tapa on kiristää nyörit kireämmälle ja laittaa silmät kiinni. Aamulla perhoset ovat jo nukkumassa. Meikit jätin suosilloa Kathmanduun, koska vuorilla niillä ei tehnyt mitään. Turhaa painoa olisi tullut laukkuun ja myös naama olisi jouduttu pesemään useampaan kertaan päivässä, jonka takia en viitsinyt edes ajatella meikkien mukaan ottamista. Iho tykkäsi vuoristoilmasta ja turhat näppylätkin hävisi matkalle. Kaiken lisäksi lennolle Luklaan sai ottaa mukaan 10kg ruumaan meneviä matkatavaroita ja 5kg käsimatkatavaroita. Siitä voi nopeasti laskea, haluaako turhuuksia tunkea laukkuun. Itselleni tärkeimmäksi tavaroiksi ilmeni tyttäreni tyyny, makuupussi, juomatermarit, kengät, lääkkeet, taskulamppu, wc paperi ja käytännölliset vaatteet.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKVYWElvJLBfQwDLXK6oPFvEyOrhH3fH7FgyBuSVuyuK_Isfocd0GaPOHozH_7n8lZLKj1Or1QYEa9wwjTq3CLlAVA4eJCjQvdWMEiS4zaHXsTwEMUHSrupTRkkU3ip6E9pHpVgsJHsLE2/s1600/IMG_20181005_172132.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKVYWElvJLBfQwDLXK6oPFvEyOrhH3fH7FgyBuSVuyuK_Isfocd0GaPOHozH_7n8lZLKj1Or1QYEa9wwjTq3CLlAVA4eJCjQvdWMEiS4zaHXsTwEMUHSrupTRkkU3ip6E9pHpVgsJHsLE2/s320/IMG_20181005_172132.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
Lensimme Qatarin koneella ja vaihto oli Dohassa. Ensimmäinen lento meni ilman myöhästymistä ja kaikki sujui hyvin. Ainut asia mikä mikä kosahti jo heti matkan alussa oli selfiekeppi. Lennolla oli ilmaiset tarjoilut, henkilökunta oli ystävällistä ja valittamista lentoyhtiöstä ei ollut. Dohassa istuskelimme kolmisen tuntia. Dohasta tuli ostettua myös elämäni kallein vesipullo ja purkkapaketti. Yhteishintaa näille tuli 8 ja puoli euroa. Lento Dohasta Kathmanduun myöhästyikin sitten 45min, koska Kathmandun kentällä oli ruuhkaa. Lentelimme Nepalin ilmatilassa kunnes saimme luvan laskeutua. Tässä vaiheessa meillä ei ollut vielä mitään käsitystä minkälaiseen hullunmyllyyn tulemme laskeutumaan.<br />
<br />
Kathmandun kenttä oli pieni ja ihmisiä paljon. Lentoja laskeutu ja lähti kokoajan. Turvatarkastuksessa tavarat laitoimme pyykkikorin tapaisiin koreihin ja fiilis oli kun Tallinnan laivojen turvatarkastuksessa 90 luvulla. Pikkuhiljaa aloimme ymmärtämään minkälaiseen maahan olimme saapuneet. Kun pääsimme ulos kentältä yritimme etsiä opastamme sadan muun oppaan joukosta. Tietomme kyltissä oli väärin, joka hiukan vaikeutti oppaamme löytymistä. Tapasimme ensimmäisen kerran Sherpamme Pemban. Autokyyti odotti meitä ja vei suoraan hotellille. Hotellilla kerkesimme syömään ja vaihtamaan vaatteet. Meitä odotti kaupunkikierros Kathmandussa. Samalla pystyimme ostamaan viimehetken ostokset vuorelle. Tässä vaiheessa oli vuorokauteen kertynyt tehokasta nukkuma-aikaa 3h lentokoneessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHLIt_Yqtdwdj-qRMhJpVTtLOjmCFK6KYpSLhzmWIx8UYjw6GflwjDTPn6HdP-yVAqteQl5r5_JeUpPpsb2CSQ0Bb2Kk4UaN9-ak-fOoTGX3SOVQSHCwUEihJz8NV5x0vXvIyDzz1yBkIh/s1600/IMG_20181006_145845.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHLIt_Yqtdwdj-qRMhJpVTtLOjmCFK6KYpSLhzmWIx8UYjw6GflwjDTPn6HdP-yVAqteQl5r5_JeUpPpsb2CSQ0Bb2Kk4UaN9-ak-fOoTGX3SOVQSHCwUEihJz8NV5x0vXvIyDzz1yBkIh/s640/IMG_20181006_145845.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj13z6VwJ411LHICcBY21lr0KqyhA9Hd_VC-Y7G4FFdh6L0yuwtegi08KDs5gDx2RuU5Uwymn1hyImzF20Sw_j44aR7CcGU3MH_An3r9hWahE00WoeYTTb68dhhN4ujPdYVECrkh09Ky6T/s1600/IMG_20181006_152917.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj13z6VwJ411LHICcBY21lr0KqyhA9Hd_VC-Y7G4FFdh6L0yuwtegi08KDs5gDx2RuU5Uwymn1hyImzF20Sw_j44aR7CcGU3MH_An3r9hWahE00WoeYTTb68dhhN4ujPdYVECrkh09Ky6T/s640/IMG_20181006_152917.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Stupa</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Kaupunkikierros avasi meille paljon paikallisesta kulttuurista. Kävimme katsomassa Stupaa, Kumaria, erilaisia temppeleitä ja saavuille keskelle polttohautaus seremoniaa. Aika paljon oli käsiteltävää mielelle jo pelkästään ruumiiden näkemisessä, niiden uittamisssa joessa, jossa lapset uivat vieressä ja jonne kaadettiin kaikki paska vedet. Yksi ruumis odotti vuoroaan ja muutamaa poltettiin turistien katsellessa vieressä ja omaisten surressa.<br />
<br />
Kumari on lapsi jumalatar, joka asuu palatsissa ensimmäissin kuukautisiin saakka. Hän ei saa poistua palatsista kuin kaksi kertaa vuodessa. Hän saa näyttäytyä vain pieniä hetkiä ikkunassa turisteille. Kumari oli ehkä 4-5 vuotias tyttölapsi. Näimme hänen kasvot ikkunassa. Kuvaaminen oli kielletty. Tämäkin sai miettimään maan kulttuuria ja sen erilaisuutta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWE8QKaalqGrIYBLqgF8gKo27wG9jhchrVji-8BgRkpiBOlSVGI8FC-uWoawqnLXA2WkdMiCnJAz82-2lY2qo6r24Sj40SU-tZlTVbyOsDGdU0hIjAtb-LCZCAkvcNhGWC_K2tzy7wbYVj/s1600/DSC_1096.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="966" data-original-width="1449" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWE8QKaalqGrIYBLqgF8gKo27wG9jhchrVji-8BgRkpiBOlSVGI8FC-uWoawqnLXA2WkdMiCnJAz82-2lY2qo6r24Sj40SU-tZlTVbyOsDGdU0hIjAtb-LCZCAkvcNhGWC_K2tzy7wbYVj/s400/DSC_1096.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Kävimme ostamassa uuden selfiekepin ja Diamox vuoristotauti lääkkeitä vielä ennen hotellille paluuta. Hotellilla alkoikin tavaroiden siirtäminen ja pakkaaminen vuorelle lähteviin vaelluskasseihin ja valmistautuminen nukkumaan. Aamulla herätys oli klo.4.00 ja aamupalarasin samme mukaan klo.4.30 ja näillä eväillä suuntasimmekin nokkamme kohti Kathmandun lentokenttää. Pääsimme aamun ensimmäiselle lennolle joka lähti klo.6.00. Samasta hotellista lähti samme lennolle suomalainen ryhmä. Ryhmään tutustuimme matkan aikana paremmin. Meidät tsekattiin lennolle suhteellisen nopeasti ja kassit punnittiin. Bussi kuljetti meidät potkurikoneiden viereen ja katsoimme koneen tankkaamista, joka sekin oli näkemisen arvoinen tapahtuma. Lentokerosiinia tankattiin siipeen ja kun kerosiiniä tuli yli niin perään heitettiin muutama kannullinen vettä, jotta kerosiini huuhtoutuisi pois. Maassa maan tavalla. Takaraivosta kuitenkin mieleen tupsahti ajatus maailman yhdestä vaarallisimmista kentistä, jolle olemme kohta laskeutumassa ja lentokerosiini on täyttänyt hajullaan koko potkurikoneen sisätilan. Lentoemäntä tarjoili karkit ja kohta olimmekin jo ilmassa. Lento kesti n.25minuuttia ja ilma oli selkeä. Vuoret näkyivät upeine lumihuippuineen ikkunasta. Lento oli tasainen, ei juurikaan ilmakuoppia. Lähestyessä Luklan kenttää lentokone alkoi huutamaan varoitusääniä. Istuimme, niin ettemme juuri nähneet lentokenttää laskeutuessamme, mutta kuulimme vain lentokoneen varoitukset. Lentokoneellinen ihmisiä huokaisi helpotuksesta koneen laskeuduttua. Olimme Luklassa 2805 metrissä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6GuuJ-XLiq3GKhjby3f3sD5a_fdQ6jjy9B-fJ5OzyjGVYUzHk9XOACl6RjDwQ03xiaB3KpxjrV-7dc8rFPnRLiNLPGge9XlBuVCP_yb-rTziXKHyOpZ4pFuivgUtsw_olFHz3tXzuTDC_/s1600/IMG_20181007_055244.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6GuuJ-XLiq3GKhjby3f3sD5a_fdQ6jjy9B-fJ5OzyjGVYUzHk9XOACl6RjDwQ03xiaB3KpxjrV-7dc8rFPnRLiNLPGge9XlBuVCP_yb-rTziXKHyOpZ4pFuivgUtsw_olFHz3tXzuTDC_/s640/IMG_20181007_055244.jpg" width="360" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnk99kCdX540npLwBeM0LC99V0R5kdwPaubZhxdv_b8ufQrqGZPK0qPQ4cGbpOui6fxKcsLB5y55lGRe0QjdsNOcL6hUK2XLUzDW5b4qloqYEKcoT9W94lwRoW5uhD3tk06I7qc2iTsxg0/s1600/DSC_1122.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnk99kCdX540npLwBeM0LC99V0R5kdwPaubZhxdv_b8ufQrqGZPK0qPQ4cGbpOui6fxKcsLB5y55lGRe0QjdsNOcL6hUK2XLUzDW5b4qloqYEKcoT9W94lwRoW5uhD3tk06I7qc2iTsxg0/s640/DSC_1122.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPQT4DOgZ3eXz24i_s_n1YIO1rZygcgjlaARN5u8LYSPEytPjd5XqL5n87TkQ1e6axBPxfYSJ1UcXS-0KaRCL6qb6hiHfON4iUTYQV990h4uCWcltZ9E9MBMnxhOEaNmM58gMj5XqZtHoW/s1600/IMG_20181007_064429.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="902" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPQT4DOgZ3eXz24i_s_n1YIO1rZygcgjlaARN5u8LYSPEytPjd5XqL5n87TkQ1e6axBPxfYSJ1UcXS-0KaRCL6qb6hiHfON4iUTYQV990h4uCWcltZ9E9MBMnxhOEaNmM58gMj5XqZtHoW/s640/IMG_20181007_064429.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjP8uSIuG6E9U14OxUmAvzog5wQ7wwzELVVEHtkX1UmLwMN4t3cA4WdyDvX1OygiUyYNMFbvKP74cH_KxhBU1Y88I8YE1i2RSKfL__WocqDfVhPjRcGz3n1AyDlNSlPyIOCIDzadvCyToKQ/s1600/IMG_20181008_114729.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjP8uSIuG6E9U14OxUmAvzog5wQ7wwzELVVEHtkX1UmLwMN4t3cA4WdyDvX1OygiUyYNMFbvKP74cH_KxhBU1Y88I8YE1i2RSKfL__WocqDfVhPjRcGz3n1AyDlNSlPyIOCIDzadvCyToKQ/s640/IMG_20181008_114729.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Huomasimme hyvin nopeasti ensimmäisissä portaissa, että ilmanala ei ollut sama kuin alhaalla Kathmandussa. Leposyke oli korkeampi kun koskaan ja hengästyminen hiipi samantien kun otit askeleen eteenpäin. Tee tauon jälkeen edessä oli 6h patikointia kohti Phakdingia. Ensimmäinen riippusilta tuntui korkealta. Puolessa välissä jouduimme peruuttamaan takaisin koska vastaan tuli letka aaseja. Riippusillalla kohtaaminen aasien kanssa ei houkuttanut, joten peräännyimme mielellämme. Maisemat olivat upeat! Matka oli alkanut ja puhkuimme intoa ja odotusta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjGwLZ6TmJic_fN7EMhUlOOlxgeSOFJ_wWdM1WVm_3U6x6QuOITRMI-5qn8qGrrvNz85zXZmtCr9EL0YzZv6ocrljKe-uEKWe_h6qg8yyaaWhqYba0TbLz9TFA4hqF-KteMsX_EaaAtskr/s1600/DSC_1201.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjGwLZ6TmJic_fN7EMhUlOOlxgeSOFJ_wWdM1WVm_3U6x6QuOITRMI-5qn8qGrrvNz85zXZmtCr9EL0YzZv6ocrljKe-uEKWe_h6qg8yyaaWhqYba0TbLz9TFA4hqF-KteMsX_EaaAtskr/s640/DSC_1201.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pemba oli oppaamme</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBAKNgYjSmEvtX0TUUJu9pYxeFWj2623Q5ALOAHbCLXcrkOxi1VqSaCY54OPege83_pUxDwrFN-4tca37f6DYCuqPoXORhtDw2dvNxLpXR3qJ5Nu-DA-dTZdG8djbcrtQFp-0r3UNePrfU/s1600/DSC_1290.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBAKNgYjSmEvtX0TUUJu9pYxeFWj2623Q5ALOAHbCLXcrkOxi1VqSaCY54OPege83_pUxDwrFN-4tca37f6DYCuqPoXORhtDw2dvNxLpXR3qJ5Nu-DA-dTZdG8djbcrtQFp-0r3UNePrfU/s640/DSC_1290.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8gV3V8O-V1742HWdIfBGvSVtuUBvE8lZLE-k4HYGuCo2KZPNZJ_uzRnP8eFpjqX-1llkpV2MPF1ycUP9cGzDyu6nc_br4KCNgAVtffUXYmvqdtwZq-bxkqT7AKZyizfa-3U9HpOfy_p2p/s1600/IMG_20181007_123504.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8gV3V8O-V1742HWdIfBGvSVtuUBvE8lZLE-k4HYGuCo2KZPNZJ_uzRnP8eFpjqX-1llkpV2MPF1ycUP9cGzDyu6nc_br4KCNgAVtffUXYmvqdtwZq-bxkqT7AKZyizfa-3U9HpOfy_p2p/s640/IMG_20181007_123504.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnqzHjK9VtlWKsYP0HKzbOB1va1g3EbMWBofUr16uijIuzebCxzIXjCR9fIAmjUgthEMWzePv8-oV9skR7tx2VcwBgCnJc1lkITgThgl9zrRIX7efbZgRlPvuXCxk_WWTp2wWXPNJI3MYl/s1600/IMG_20181008_082431.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="902" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnqzHjK9VtlWKsYP0HKzbOB1va1g3EbMWBofUr16uijIuzebCxzIXjCR9fIAmjUgthEMWzePv8-oV9skR7tx2VcwBgCnJc1lkITgThgl9zrRIX7efbZgRlPvuXCxk_WWTp2wWXPNJI3MYl/s640/IMG_20181008_082431.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYOzzwxeMFklK2BIqxUQoIBDHxoLK06R_x4VD26lUzCYAzQPf37QshzkLfP3cRXId22mg2UUttc2jmsiqhLfZGocU7vBuhNzuQx3EJb-rgkGzqEsRQwK30J0mTsp4pqWwfcy5oARa4971Q/s1600/IMG_20181008_141823.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYOzzwxeMFklK2BIqxUQoIBDHxoLK06R_x4VD26lUzCYAzQPf37QshzkLfP3cRXId22mg2UUttc2jmsiqhLfZGocU7vBuhNzuQx3EJb-rgkGzqEsRQwK30J0mTsp4pqWwfcy5oARa4971Q/s640/IMG_20181008_141823.jpg" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Yöllä sitten heräsin korkeeseen kuumeeseen. Keuhkoihin sattui. Saimme kuumeen laskemaan särkylääkkeillä ja päätimme jatkaa aamulla matkaa kohti Namcea. Siellä olisi lähin apteekki ja tarvittaessa myös lääkäri. Matka Namceen kesti 8h. Sykkeet olivat minulla koko matkan 140-150. Paljon ylämäkeä ja välillä mietin, miten ihmeessä selviäisin päivästä. Välillä pyshdyimme teelle ja yritin syödä. Onneksi kantajamme, 17 vuotias poika kantoi tavaramme. Meillä oli kannettavana vain päiväreput. Matkalla oli riippusiltoja ja yksi oli todella korkea. Pete sanoi minulle ettei ole hetkeen nähnyt minua niin vakavana kun kävellessäni siltaa pitkin. Namceen päästyämme kuumeeni oli todella korkea. Haimme apteekista antibiootit. Aloitin Diamox lääkityksen. Hppisaturaatio oli hyvä 92, leposyke oli korkea yli 100. Olimme 3500 metrissä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmcTlLuKRB5Tn6dh6dA0dy2p14uzlZV0XcV5F0g0fLfRAfU4BCqJUSEL3FjR13NH40kO3C9xhDnz1E1dT_CxmoFhmec_waV_dI8BTz-MCaTxZSAJ2PWe4PchQtgFA22cgNC-w6Wgz5CRzF/s1600/DSC_1149.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmcTlLuKRB5Tn6dh6dA0dy2p14uzlZV0XcV5F0g0fLfRAfU4BCqJUSEL3FjR13NH40kO3C9xhDnz1E1dT_CxmoFhmec_waV_dI8BTz-MCaTxZSAJ2PWe4PchQtgFA22cgNC-w6Wgz5CRzF/s640/DSC_1149.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Meidän kantaja</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOwa-lxEXMXZ9FjvyaxO-1p1EjrMMS7camjyMRLgEBqP7Fe6ujY6WH0RAkNezuUmGqT2larHSM_Kn33mXekWr3RM0SRz8B4kQ2Z12G2ApbR_ZWrX31p7fp0Da0XX5VclSzsH2Sc386dvXE/s1600/DSC_1218.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOwa-lxEXMXZ9FjvyaxO-1p1EjrMMS7camjyMRLgEBqP7Fe6ujY6WH0RAkNezuUmGqT2larHSM_Kn33mXekWr3RM0SRz8B4kQ2Z12G2ApbR_ZWrX31p7fp0Da0XX5VclSzsH2Sc386dvXE/s640/DSC_1218.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Tästä alkoi seikkailu, joka meinasi jäädä kesken jo alkumetreillä. Koitan kirjoittaa jatkoa tarinalle mahdollisimman pian.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-85974665888831902122018-10-02T00:41:00.002-07:002018-10-02T00:41:59.220-07:00Pakkausta, 2 kokonaista päivää lähtöön, EverestNyt voi sanoa, että HUH HUH! Viimeiset kaksi viikkoa on juosta hoitelemassa asioita ja töitä tehden. 10h työpäivät ei helpota yhtään tätä matkavalmistelua. Jossain välissä kun on keritty, ollaan juostu ostamassa tarvikkeita. Vielä puuttuu vedenpuhdistustabletit, koska lähimmät tabletit löytyvät Tammiston yliopistollisesta apteekista. Kaiken kruunaa se, että olemme töidemme takia aina eriaikaan kotona. Puhelin laulaa kuumana, kun toinen pähkäilee matkavalmisteluja kotona ja toinen tekee töitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZIAYRBemtiGkJpyyU9vETHfbhpc06y_LVqhzigkWW3006vFiMWAF9mXB9-GoK9HQUmtX0K9bWLnd1AlftF5Bz4zQwAsz5QEab1Z_vvTKZMRpZLNBZR583CgYWD4ZMWq9tzsiMeG_dK5cd/s1600/IMG_20180930_165415.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZIAYRBemtiGkJpyyU9vETHfbhpc06y_LVqhzigkWW3006vFiMWAF9mXB9-GoK9HQUmtX0K9bWLnd1AlftF5Bz4zQwAsz5QEab1Z_vvTKZMRpZLNBZR583CgYWD4ZMWq9tzsiMeG_dK5cd/s320/IMG_20180930_165415.jpg" width="180" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Rinkat on pakattu nyt kertaalleen ja niiden purkaminen on edessä. Pakkasimme liikaa tavaraa ja näin ollen rinkat puretaan ja vähennetään jo vähäisestä määrästä vähän pois. Karu totuus on se, ettei 10kg +5kg mahdu kovinkaan suuria määriä vaatteita. Isoin ongelma minulle lienee se, etten siedä sukkia kahta päivää jalassa. Sitä voi joku sanoa pieneksi ongelmaksi, mutta kun ajattelee hetken pidempään, niin onhan se nyt ällöä vaeltaa 8h ja tuulettaa sukat ja vetää samat sukat seuraavana päivänä uudestaan jalkaa. Mieheni meinasi kuolla nauruun kun luki suositus määrät vaatteille. 2-3 T-paitaa kahdelle viikolle. Nyt kun olemme pakanneet rinkat kertaalleen, niin ymmärrämme suositusmäärät paremmin kuin hyvin. Panostamme ehkä sitten laadukkaaseen dödöön. Oikeasti sukka ja T-paita ongelmat ovat pieniä, ehkä pieni jännitys jo alkaa vaivaamaan ja takerrumme pikku seikkoihin. Uskon, että vuoristossa sukatkin sujahtavat jalkaan nopeasti ja vähän hikinen T-paitakin vetäistään mielellään päälle, kun kylmyys rupeaa hiipimään luihin ja ytimiin. Onneksi voimme jättää hotellilla vähän tavaraa, ennen kun suuntaamme vuorille. Näin ollen meitä odottaa puhtaat vaatteet hotellilla kun palaamme takaisin Kathmanduun.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEie6OyqW8wYsI-rgiIkK4aQyT0uU54hJo2mvWnzrngVRXodNAAEv54-Qy3-qzjI52TKgcgOUelNXytW6UlctRWZ2yTOy4trIbh330lT_aaU9BJwVavUzLbSI2EsKf5g9CfJD7oZnmZ7jrJS/s1600/IMG_20180930_155620.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEie6OyqW8wYsI-rgiIkK4aQyT0uU54hJo2mvWnzrngVRXodNAAEv54-Qy3-qzjI52TKgcgOUelNXytW6UlctRWZ2yTOy4trIbh330lT_aaU9BJwVavUzLbSI2EsKf5g9CfJD7oZnmZ7jrJS/s400/IMG_20180930_155620.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5h8U7C4B2lXCGj2_Yo4wDH3mJPDx1BPTbdrakfMRbMYFr3PgGYcy8-pMGMG3tKDmNMw-3wzYpmR19mBxPdc-plpHo1z_PvK69y33lRStyPAwlQ32Cgu_UAcZWM771tKwd054oKido81-o/s1600/IMG_20180930_171239.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5h8U7C4B2lXCGj2_Yo4wDH3mJPDx1BPTbdrakfMRbMYFr3PgGYcy8-pMGMG3tKDmNMw-3wzYpmR19mBxPdc-plpHo1z_PvK69y33lRStyPAwlQ32Cgu_UAcZWM771tKwd054oKido81-o/s320/IMG_20180930_171239.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Proteiinijauheetkin on pakattu pieniin suljettaviin muovipusseihin ja punnittu jokaiseen pussiin kaksi annosta. Proteiinipatukat on vedetty kiinni kuminauhoilla ja juomajauheetkin löytyy samasta paikasta. Näillä pääsemme varmasti alkuun. Tulemme syömään paikallisisssa teemajoissa ja oikeastaan mukaan pakatut pienet eväät on patikoinnin aikaiseksi energian lähteeksi. Ihan mahtavaa, että <a href="http://www.voimaravinteet.fi/">www.voimaravinteet.fi</a> on lähteneet tukemaan meitä. Nyt jännätään miten tulli reagoi jauhepusseihimme. Aikaisemmilla matkoilla ei ainakaan ole ongelmaa ollut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDqxhbCLwtiTwBShEUYx7uCLuKi7bdgpeeKYZqor0K6Mq3HMQ1tnrIqO9huIX6CTSYiBBqBd8eVNe43fl8Xz3_E9I_4G6iWap2VXwX8UrmnW5AmF77b_GywVByLBG1Sy4edcu_MxsABnXz/s1600/IMG_20180930_160126.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDqxhbCLwtiTwBShEUYx7uCLuKi7bdgpeeKYZqor0K6Mq3HMQ1tnrIqO9huIX6CTSYiBBqBd8eVNe43fl8Xz3_E9I_4G6iWap2VXwX8UrmnW5AmF77b_GywVByLBG1Sy4edcu_MxsABnXz/s400/IMG_20180930_160126.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Lääkkeetkin on vihdoin haettu ja mukaamme apteekista tuli, voltaren kipulääke, buranat, panadolit, imodiumit, astmalääkkeet ja kuukautisten siirtoon tarkoitetut pillerit. Päätin, etten halua kyykistellä kiven takana naisten vaivojen takia. Joten päädyin pilleri ratkaisuun. Minulla on rasitusastma ja migreeniin taipumusta. Astma ei juuri vaivaa, mutta ohuessa ilmanalassa voi olla, että joudun lääkitykseen turvautumaan. Migreeni tulee noin kerran vuodessa ja se iskee pahana. Olenkin joskus aikaisemmin kirjoitellut kohtauksesta, jolloin puhekyky ja toimintakyky yht`äkkiä hävisi ja ambulassilla mentiin ja kovaa. Toivotaan ettei nyt tarvitse siitä kärsiä.<br />
<br />
Minulta kysytään paljon, että jännittääkä? KYLLÄ, kyllä jännittää! Matkassa jännittää oikeastaan kaikki. Lennot, yöt, ilma, tavaroiden pakkaaminen, vaatteiden riittävyys, kylmyys, sairaudet, viisumit, luvat, rahat, ihan kaikki! En yleensä jännitä matkoja ja tämä on kutkuttavan hauska tunne. Uskon kuitenkin, kaiken järjestyvän.<br />
<br />
Matkallamme tulee olemaan riippusiltoja ja odotan henkeäsalpaavia maisemia. Yritän jakaa niitä kanssanne mahdollisuuksien mukaan instagramissa. Joku muuten ehkä bongasi meidät viikkouutisista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPAdyBORfImHx2qX4XGoh0SBaVJoxZM7G5KItFAfsfczFSqevboipZ96WTjNHe1RI9gdv8GPynoMbGf9F7z05MVEk2ZUkEAh30HOc8MiZPG5cBynC1o8ksgWD-ZnFbBeS1BTq9AVNOBYK5/s1600/IMG_20180923_092616.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPAdyBORfImHx2qX4XGoh0SBaVJoxZM7G5KItFAfsfczFSqevboipZ96WTjNHe1RI9gdv8GPynoMbGf9F7z05MVEk2ZUkEAh30HOc8MiZPG5cBynC1o8ksgWD-ZnFbBeS1BTq9AVNOBYK5/s320/IMG_20180923_092616.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
Tämä on viimeinen kirjoitus ennen matkalle lähtöä. Pian seikkailu alkakoon. Olemme valmiina!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-51038511381361483542018-09-26T23:26:00.000-07:002018-09-26T23:26:16.760-07:00Viikko lähtöön! Matka kohti EverestiäNyt tuntuu, että lähtö koittaa liian äkkiä. Asiakkaiden kanssa on hyvä pöhinä päällä. Ryhmävalmennuksissa on saavutettu mahtavia tuloksia ja opettajan töitä olisi paljon. Tykkään paljon työstäni, mutta huomaan kyllä väsymisen merkkejä, kun painan päivästä toiseen, aamusta iltaan. Jälleen kerran läheiset ovat ilmaisseet huolestumisen työtahdistani, joten loma tulee kyllä hyvään saumaan. Viikko nimittäin lähtöön!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhygmzTbqg2nV73KdvyA69k_dWcSCt_BMaN82ckQptIWruQV4mHR-m9Vu-geHlrT2RsBeel87lFDZyPbwNeDKZVKxAOwx-FzT1Q3Sol1UqUZ2QeYQ-JJqT24HNYVz7o_rt04KAjmTDT9-uh/s1600/IMG_20180925_095718.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhygmzTbqg2nV73KdvyA69k_dWcSCt_BMaN82ckQptIWruQV4mHR-m9Vu-geHlrT2RsBeel87lFDZyPbwNeDKZVKxAOwx-FzT1Q3Sol1UqUZ2QeYQ-JJqT24HNYVz7o_rt04KAjmTDT9-uh/s320/IMG_20180925_095718.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
Miten sitten valmistelut etenee? Aventturalta tuli matkadokumentit ja tulostimmekin nipuittain papereita matkaan koskien. Lennoille varasimme istumapaikat. Olimme varanneet jo aikaisemmin lennot Supersaversin kautta. Sieltä muistuteltiin lentopaikkojen varaamisesta 15€ hintaan/suunta. Onneksi kuitenkin olin taas asioista ottanut selvää ja muistin, että Qatarin kautta istumapaikat ovat ilmaiseksi varattavissa, joten sitä kautta varasimme näppärästi istumapaikat hintaan 0€. Tämä on hyvä muistaa, jos lentoja varailee jonkun välitysyhtiön kautta.<br />
<br />
Loppuviikosta yritetään haalia loput tarvikkeet kasaan. Onneksi hankittavaa ei ole paljon, mutta oman aikansa vie myös talvivarusteiden läpikyminen kotona. Äitini jo pintakäsitteli ulkovaatteemme vedenkestävämmiksi. Edelleen pienempiä varusteita puuttuu, mutta eiköhän kaikki saada ajallaan hankittua.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqN9kUoTqQQuqRxaxW0lTGEHVR0ok3lftG_lMLI04ZMz69OqK6-E3lrTYq8uJuFXXEaz-ZIhhGpkeB7q8Me8MAYXg4ripOTdVyJgrcRlZbbn1emDlrGn51IlJppaWs0XMQWQp8amoZULYg/s1600/IMG_20180922_183600.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqN9kUoTqQQuqRxaxW0lTGEHVR0ok3lftG_lMLI04ZMz69OqK6-E3lrTYq8uJuFXXEaz-ZIhhGpkeB7q8Me8MAYXg4ripOTdVyJgrcRlZbbn1emDlrGn51IlJppaWs0XMQWQp8amoZULYg/s320/IMG_20180922_183600.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
Olen puhunut paljon matkastamme ja yllätyksekseni monella on mielipide vuoresta ja sinne matkustamisesta. Olen kuullut paljon siitä mieten turisti kohde se on ja miten paljon roskaa löytyy joka paikasta. Mutta totuushan on se, että jos olisimme halunneet paikkaan jossa emme näe yhtään ihmistä, emme olisi varmasti valinneet tätä vuorta kohteeksemme. Parempi paikka olisi luultavimmin löytynyt lähempääkin. Mitä roskiin tulee, niin onneksi elämme suomessa missä on toistaiseksi todella siistiä. Ei kuitenkaan tarvitse kauaksi matkustaa kun luonnosta löytyy paljon roskaa. Pitää muistaa, että maa johon matkustamme on todella köyhä. Ei pelkästään vuori. Uskon törmääväni roskiin myös ennen vuorelle nousua. Tottakai olisimme halunneet lähteä puhtaaseen luontoo, mutta silloin olisimme joutuneet valitsemaan toisen paikan. Emmekä halunneet. Everest oli se minne halusimme lähteä, joten voimme vain itse huolehtia, ettemme roskaa luontoa siellä ollessamme. Toisaalta en halua muodostaa paikasta vielä mielipidettä. Haluan itse kokea ja tuntea paikan, jotta tiedän mitä mieltä olen paikasta. Toivon, että muutkin ihmiset ajattelisivat asioista avarakatseisemmin ja kokisivat asioita, ennemmin kuin antaisivat median luoda kuvaa itseään ympäröivästä maailmasta ja ihmisistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEhPSw-shSnZSva_0_zDVBzU0phcv2Rr7HI63LV19xinYZAOHz65rGPYPFSdofcwiXvU2Bgav3H6LN8J3I1WR9-BP6_k8Ni6_dyZJXLYXD9D7_Hq_koRGoZjzc449zYTDkE-scWmDyHjBn/s1600/IMG_20180923_143127.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEhPSw-shSnZSva_0_zDVBzU0phcv2Rr7HI63LV19xinYZAOHz65rGPYPFSdofcwiXvU2Bgav3H6LN8J3I1WR9-BP6_k8Ni6_dyZJXLYXD9D7_Hq_koRGoZjzc449zYTDkE-scWmDyHjBn/s400/IMG_20180923_143127.jpg" width="225" /></a></div>
<br />
Kaiken kiireen keskellä olemme kuitenkin kerinnyt nauttimaan suomen luonnosta. Tulipahan termospullokin testattua ja vaelluskengät sisään ajettua metsässä.<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Matkaa pääset seuraamaan @ptniinanevalainen instagram tililtä.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-70912171828787575532018-09-19T01:30:00.000-07:002018-09-19T01:30:48.290-07:0015 päivää Everestille!Syksy on mennyt kuin siivillä ja aika vain vähenee. 15 päivää lähtöön. Varusteet alkavat olla hankittu. Reput ja kuorihousut ostimme viikonloppuna. Eilen sain tilaamaani vaelluskengät ja makuupussin. Nyt kengät pitää vain sisäänajaa, joten kävelen joka paikkaan vaelluskengät jalassa. Makuupussissa en sentään aijo nukkua ennen reissua. Vaikkakin sekin olisi hyvä koeajaa. Ajatukset pyörivät lähes tauotta lähenevässä matkassa ja matkajärjestelyissä. Vatsassa on perhosia juuri sopivasti. Onneksi on paljon töitä ja tekemistä, niin en kerkeä joka hetkeä etsimään netistä ja kirjoista tietoa matkasta.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbpxoVg97vEmdAwbCkZRW3mRGgWqOix9WN1lU2KUIUxcwAsN2zBLdkbSXBu2jcSECDvG2RyPSicVKiCsv18QfsNSP7ltISALnKY5xDACfIA988v26jedejjvQlus06_pFgAQuKz2xUzjx0/s1600/IMG_20180917_142059__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbpxoVg97vEmdAwbCkZRW3mRGgWqOix9WN1lU2KUIUxcwAsN2zBLdkbSXBu2jcSECDvG2RyPSicVKiCsv18QfsNSP7ltISALnKY5xDACfIA988v26jedejjvQlus06_pFgAQuKz2xUzjx0/s320/IMG_20180917_142059__01.jpg" width="180" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF_YBYjSLE90hPpgkGjMrjjO_dQZ1dq9SPlHPCx0Jdu-4Lu37fATatwqhbJJvTlzbWsEZhqS-cdOCQQrwwLLV3Cop7WCaZRA07eKVb5leiXXg-m3HS4pgZFyKmHHMwGnIaO40lXORCXhM3/s1600/IMG-20180917-WA0001__01__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1072" data-original-width="906" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF_YBYjSLE90hPpgkGjMrjjO_dQZ1dq9SPlHPCx0Jdu-4Lu37fATatwqhbJJvTlzbWsEZhqS-cdOCQQrwwLLV3Cop7WCaZRA07eKVb5leiXXg-m3HS4pgZFyKmHHMwGnIaO40lXORCXhM3/s320/IMG-20180917-WA0001__01__01.jpg" width="270" /></a></div>
<br />
Meitä on kiusannut syysflunssat ja vatsapöpöt viimeiset viikot ja nyt toivommekin parantuvamme ennen reissua. Kurkussa tuntuu tälläkin hetkellä kaktus, joka kasvattaa piikkejään mukavasti nielurisoja kohti. Olen jälleen lupautunut erilaisiin projekteihin ja näin ollen kalenteri on lähtöpäivään asti täytetty. Ei ole siis aikaa sairastaa. Nyt olen ottanut järeämmät keinot käyttöön ja suunnannut sormeni yhteistyökumppanimme purnukoille. Otimme käyttöön vahvan <a href="http://voimaravinteet.fi/tuote/ostrovit-siberian-ginseng/">Venäjänjuuren</a>, joka vahvistaa yleiskuntoa. <a href="http://voimaravinteet.fi/">Voimaravinteet</a> ovat täydentäneet muiltakin osin meidän matkalaukkua ja mukaan tulemme pakkaamaan laadukkaat proteiinijauheet ja patukat. Olemme päättäneet ryhtyä matkan ajaksi kasvissyöjiksi, joten laadukkaan proteiinin saanti on ääriolosuhteissa tärkeää. Olen hyvin kranttu jauheiden ja patukoiden suhteen. En voi sietää useimpia kaupan hyllyltä löytyviä jauheita ja patukoita, joten olen enemmän kuin iloinen kuullessani Voimaravinteiden lähtevän mukaan matkaamme. Vesi jota juomme, puhdistetaan vedenpuhdistus tableteilla, joten veden maku on aika erilainen kun vesijohtoveden johon olemme tottuneet. On kiva saada aminohappojuomia jauheena mukaan, joten saamme mm. <a href="http://voimaravinteet.fi/tuote/bcaa-high-speed-300g-30-annosta/">Colan</a> makuista juotavaa hörpittyä velluksen aikana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMrrvCnrVJoLb9LVYzzRYTShXzDDN0Ty5Lcx-K1Gw9K_84-QcVXAXy9ZMBIwNerb0FGx2Wj0BfjuqyMbUfSx_iHvn924R2t-_1jvctz57Nz-pTAXbiP8Mq2Wt8XgZDalDAB061YL4T6F8q/s1600/IMG_20180918_110357__01__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1103" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMrrvCnrVJoLb9LVYzzRYTShXzDDN0Ty5Lcx-K1Gw9K_84-QcVXAXy9ZMBIwNerb0FGx2Wj0BfjuqyMbUfSx_iHvn924R2t-_1jvctz57Nz-pTAXbiP8Mq2Wt8XgZDalDAB061YL4T6F8q/s320/IMG_20180918_110357__01__01.jpg" width="220" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDDUKxbnVbjGh4vDE2Bnycc0RGUtj9JclDyhYrV7-7SATLoixh7ywbXVHkCj4eONPC6EPTdHb44ErjDExX7PKTk0FzQISA1QBWUhmhZ9DRKAl_P_X4e2WUxKTBk8RAnA-_ayEW2G2_zCdo/s1600/IMG-20180919-WA0008__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1400" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDDUKxbnVbjGh4vDE2Bnycc0RGUtj9JclDyhYrV7-7SATLoixh7ywbXVHkCj4eONPC6EPTdHb44ErjDExX7PKTk0FzQISA1QBWUhmhZ9DRKAl_P_X4e2WUxKTBk8RAnA-_ayEW2G2_zCdo/s320/IMG-20180919-WA0008__01.jpg" width="274" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Voimaravinteiden lisäravinteita käytän muutenkin, kun vain tällä matkalla. Vakiovarustukseeni kuuluu mm. palautusjuoma, whey, EAA, BCAA, glutamiini ja kausiluontoisesti kreatiini. Myös magnesium ja monivitamiini kuuluu päivittäiseen käyttööni. Työni on hyvin liikkuvaa ja liikunnallista, jonka takia lisäravinteet ovat kätevä apu. Palautuminen on elämässäni todella isossa roolissa. Lisäravinteet nopeuttavat palautumista ja takaavat jaksamiseni työssä ja vapaa-ajalla. Lisäravinteet ovat kuitenkin vain ravinnon lisänä, joten lisäravinteiden käytön lisäksi ruokavalio pitää olla kunnossa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB-lD2yHRPvJDSzWE06bc8y9nSRnd1PtBUhlQJRdlohaesKFoAERreIY8dsmeek4J4PVdvyP-E4ZnYemLSBqGhw49iSiJ5IyGRp_z9xFM10wZM-raSG640i1QOgcePiZVUCmNINsN9ThQ4/s1600/IMG-20180919-WA0017__01__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1037" data-original-width="1200" height="276" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB-lD2yHRPvJDSzWE06bc8y9nSRnd1PtBUhlQJRdlohaesKFoAERreIY8dsmeek4J4PVdvyP-E4ZnYemLSBqGhw49iSiJ5IyGRp_z9xFM10wZM-raSG640i1QOgcePiZVUCmNINsN9ThQ4/s320/IMG-20180919-WA0017__01__01.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tarkempaa listaa teen varusteista lähempänä, kun alamme täyttämään reppuja. Maan sisäisillä lennolla saa olla ruumassa 10kg painosta tavaraa ja käsimatkatavaroissa 5kg. Näihin painomääriin tulisi mahduttaa vaellustavaramme makuupusseista, termospulloista aina vaelluskenkiin. Yksi tärkeimmistä tavaroista tulee olemaan järjestelmäkameramme ja omat kännykät. Haluamme ikuistaa maisemat ja fiiliksemme mahdollisismman hyvin. Mukana kulkee kokoajan pieni päiväkirja, jota voimme kirjoittaa matkan aikana. Tarkoitus on siirtää matkapäiväkirjan osia myös tänne, matkan aikana ja sen jälkeen. Joten ihan täysin nettipimennossa emme vuorella ole.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Parhaiten matkaamme voi seurata instagramista @ptniinanevalainen.</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;">Teksti on kirjoitettu yhteistyössä <a href="http://voimaravinteet.fi/">voimaravinteet.fi</a> kanssa</span></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-54154864770073680792018-09-06T01:09:00.000-07:002018-09-06T01:21:46.099-07:00Everest- vuoristotauti ja yksi vaarallisimmista lentokentistäSyksy on tullut vauhdilla. Tajusin, että matkaan on alle kuukausi ja valmistelut edelleen vaiheessa. Mielen on vetänyt matalaksi sairastelu. Joku vatsapöpö on selättänyt minut. Olen yrittänyt lukea kirjallisuutta vuoristotaudista ja mahdollisista vastoinkäymisistä matkalla, jotta pystymme ennakoimaan tulevia viikkoja. Kaikkeenhan ei pysty varautumaan, mutta olisi edes ajatuksen tasolla käynyt erilaisia skenaarioita läpi. Varsinkin nyt kun selvisi, ettei edetä ryhmän mukana, vaan tulemme kävelemään oppaan kanssa kolmistaan. Se sopii meille ja ehkä hiukan salaa toivoinkin tätä. Ryhmiin törmäämme kuitenkin majapaikoissa, joten en usko että kolmistaan saamme matkaa pitkään taivaltaa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilNl7kDuqnQ62CjKHitWyCiCgfFIeSITZrZwWEk2SMJ5V1ko4z7dLjsGfyKRMO5ODhIzdDhY_EPlFiChlumpKCCAZK4vR_n6lXgQTqHqxyxN-QMR2to0zxScHxs7asxv4bT7wNb8W_rOMJ/s1600/DSC_0063.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilNl7kDuqnQ62CjKHitWyCiCgfFIeSITZrZwWEk2SMJ5V1ko4z7dLjsGfyKRMO5ODhIzdDhY_EPlFiChlumpKCCAZK4vR_n6lXgQTqHqxyxN-QMR2to0zxScHxs7asxv4bT7wNb8W_rOMJ/s400/DSC_0063.JPG" width="266" /></a></div>
<br />
Yksi asia joka mietityttää matkassa on vuoristotauti. Se on minulle todella vieras asia. Vaikkakin olen lukenut paljon ja kuullut siitä paljon, niin minulla on tunne etten tiedä siitä mitään. Ja näin varmasti onkin.<br />
<br />
Vuoristotaudista pieni tietopläjäys. Vuoristotauti ei sinänsä ole sairaus vaan joukko oireita, elimistön totutellessa ohueen ilmaan. Vuoristotauti pitäisi huomioida aina kun liikutaan yli 2500 metrissä meren pinnasta. Oireita on mm. päänsärky, väsymys, heikotus, ruokahaluttomuus, univaikeudet, kömpelyys, mielialan vaihtelut ja turvotus. Vuoristotaudin oireet pitää ottaa aina vakavasti. Lievään vuoristotautiin auttaa usein lepo samassa korkeudessa, särkylääkkeet tai laskeutuminen alemmaksi. Vakavaan vuoristotautiin, aivoödeemaan ja keuhkoödeemaan tarvitaan jo lisähappea ja painekammiota jos laskeutuminen ei onnistu. Myös evakuoiti on jo tarpeen. Lisää aiheesta voi lukea <a href="https://www.researchgate.net/profile/Heikki_Karinen/publication/44615169_Mountain_sickness/links/596c61910f7e9b8091989c14/Mountain-sickness.pdf">Heikki Karinen ja Juho Jalkanen | MATKAILULÄÄKETIEDE</a><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5-pMk9LkxPu3xipaQlMfRzsT5t_7xxYl9W7NcQ6o6u_kMnrum3FId4bp-XEcQ9vEH0enN_grqWiHsFGolzQ9LgfpYOyW9-NZKkCKTaV4gPn97ZN6KEcmRl0vueRlugdKR7fCQNN094i2l/s1600/Lukla-Airport-f-girolame+%25281%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="300" data-original-width="610" height="157" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5-pMk9LkxPu3xipaQlMfRzsT5t_7xxYl9W7NcQ6o6u_kMnrum3FId4bp-XEcQ9vEH0enN_grqWiHsFGolzQ9LgfpYOyW9-NZKkCKTaV4gPn97ZN6KEcmRl0vueRlugdKR7fCQNN094i2l/s320/Lukla-Airport-f-girolame+%25281%2529.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Taudin oireet on hyvä jokaisen tunnistaa jotka lähtevät korkeammille nyppylöille liikkumaan. Tiedän, että minulla tulee olemaan haasteena rauhoittuminen. Ja tämä on ollut osaltani isoin murheenkryyni. Liika tänttähääräys voi koitua kohtalokkaaksi näissä maisemissa. Mieheni varmaan köyttää minut sänkyyn, jotta en ponnistele liikaa. Tässä ilman alassa ei tehdä marathon suorituksia tai treenata lihaskuntoa. Lentokoneemme laskeutuu jo 2860 metriin Luklan kentälle. Eli ilman alaan jossa voi jo saada vuoristotaudin oireita. Lentokentästä video <a href="https://www.is.fi/matkat/art-2000000491401.html">TÄÄLLÄ</a>. Videon lopussa on laskeutuminen kentälle, joka näyttää TODELLA lyhyeltä. Lento tulee olemaan varmasti yksi jännimmistä asioista matkalla.<br />
Aijon marssia kirjastoon lainaamaan muutaman pokkarin ja äänikirjojahan kuuntelen paljon. Uskon, että nämä auttavat minua rauhoittumaan matkalla. Tämä on minulle myös hyvä tilaisuus pohtia elämää ja tulevaisuutta. Ennen kaikkea elämään hetkessä! Uskon että opin matkalta paljon. Osaan avata silmiäni taas vähän enemmän ja opin itsestäni enemmän. Uskon kasvavani ihmisenä taas vähän, niin kuin monessa asiassa jota lähden tekemään.<br />
<br />
On mahtava kirjoittaa tänne blogiin ajatuksiani matkasta. Myös hiukan peloistani ja valmistaumisesta. Kirjoittaminen tänne saa minut myös miettimään matkaa tarkemmin. On hyvä pysähtyä ja miettiä. Miettiä lukemaansa ja valmastautumista. Pohdin paljon asioita ja välillä kaikki pohdinta on hyvä päästää ulos.<br />
<br />
Minulta puuttuu edelleen vaelluskengät ja makuupussi. Muutoin kamat alkavat olla kasassa. Joitakin hanskoja pienempiä välineitä lukuunottamatta. Odottelemme Aventuralta infopakettia, joka pitäisi tulla tällä viikolla. Mitä lähemmäksi matkaa mennään, sen malttamattomammaksi käyn. Toisaalta onneksi on vielä aikaa, jotta pystyn vielä valmistautumaan henkisesti tulevaan.<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-64139223238972399252018-08-19T23:33:00.000-07:002018-08-19T23:33:15.094-07:00Nyt alan vähitellen kirjoittelemaan matkavalmisteluista. Lähdemme siis vaeltaan kohti Everestin bace camppiä lokakuussa. Yhdessä mieheni kanssa. Matkaan on reilu 50 päivää. Reissu kestää 19 päivää. Olen alkanut miettimään asiaa ja valmistautumaan pikkuhiljaa. Tämä blogi tulee olemaan itselleni myös päiväkirja matkan osalta, jonka takia pyrin kirjoittamaan asiasta mahdollisimman paljon. Vuorella kirjoittelen päiväkirjaa tosin vihkoon ja tarkoitus olisi tekstit sieltä siirtää tänne blogiin matkan päätyttyä. Eli tervetuloa seuraamaan jännää matkaamme. Instagram tulee olemaan myös isossa roolissa matkan aikana, joten jos et vielä seuraa @ptniinanevalainen instagramia, niin nyt seurantaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCsraeiUJcYMoJfShMbn8SbK6ofXz_YwUtwqTrD79IS4mo1ZULxx2LGAoh0WPEhjwZbtV7Cax0phU8WrBn_SZ_BIt5u_ncbISnzh_d3Hg9Rbv76QQ3QGGlmmfLOI8ZMpSonXwRi95HTjng/s1600/DSC_0054.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCsraeiUJcYMoJfShMbn8SbK6ofXz_YwUtwqTrD79IS4mo1ZULxx2LGAoh0WPEhjwZbtV7Cax0phU8WrBn_SZ_BIt5u_ncbISnzh_d3Hg9Rbv76QQ3QGGlmmfLOI8ZMpSonXwRi95HTjng/s400/DSC_0054.JPG" width="266" /></a></div>
<br />
Tässä taannoin katsoimme tyttären kanssa Everestin maisemia Google mapsista. Jotenkin kaikki se puhe ja tytön kysymykset saivat minut miettimään matkaa. En ole juuri kerinnyt ajattelemaan matkaa "Mitä jos?" Näkökulmasta. Yöllä kuitenkin havahduin neljän aikaan miettimään tulevaa. Ehkä jylhät vuoret ja maisemat saivat tajuamaan miten korkealle olemme oikeasti menossa. Miten vaaralliselle lentokentälle laskeudumme. Sieltä ei ihan hetkessä alas tulla, jos jotain tapahtuu. Korkein kohta on kuitenkin Kala patharin harjanne, jonne toivomme pääsevämme. Korkeus on tuolloin 5545m.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhutOV4Hfig1hKQULOrECX6wfcLyfxVxbwcCvbaCQY85p9ef9KmOgJwUsjTJfpYYuiWPB0OXoZCr5fhMaDlSvodf1XegZVAzs1tL5ICZZj_SDjVvuCEOg14ETLYUHOQOjhbh3NuSokANnJ2/s1600/DSC_0134.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhutOV4Hfig1hKQULOrECX6wfcLyfxVxbwcCvbaCQY85p9ef9KmOgJwUsjTJfpYYuiWPB0OXoZCr5fhMaDlSvodf1XegZVAzs1tL5ICZZj_SDjVvuCEOg14ETLYUHOQOjhbh3NuSokANnJ2/s320/DSC_0134.JPG" width="320" /></a>Vakuutukset on tsekattu. Varusteita on pikkuhiljaa hankittu. Vielä olisi paljon hankkimatta. Lähdemme matkaan suomalaisen matkatoimiston (<a href="http://www.aventura.fi/">Aventuran</a> kautta) ja harmiksemme matkaan kuului tapaaminen heidän toimistollaan, mutta ilmoitus tuli sen verran myöhään, että emme kumpikaan pääse osallistumaan siihen. Tapaaminen olisi ollut hyvin tarpeellinen, koska ensimmäistä kertaa lähdemme ja kysymyksiä on herännyt paljon. Kumpikaan meistä ei ole noussut kovin korkealle, jos suomen nyppylöitä ei lasketa. Toivotaan, että saamme jokun preeffi tuokin sovittua. Olimme odottaneet tapaamista, senkin takia, että jätimme varustuiden hankinnan sen takia mahdollisismman myöhäiseksi. Aventuran kanssa on ollut tähän asti helppo sopia asioista, joten uskon kyllä että saamme tarvitsemamme tiedot ja neuvot vielä ennen matkaa.<br />
<br />
Minulta kysytään paljon matkaan liittyviä kysymyksi. Tässä muutama vastaus:<br />
<br />
<b>Missä yövymme? </b><br />
Yövymme teemajoissa, eli emme yövy teltassa.<br />
<br />
<b>Minkälaiset kiipeilyvarusteet on?</b> Emme kiipeile. Vaellamme. Perus vaelluskengät ja mahdollisismman mukava vaatetus. Tällähetkellä mietin paljon varustusta. Olen ethnyt jo hankitalistaa. Makuupussi, otsalamppu, päiväreput, rinkat, lämmintä vaatetta tarpeeksi. Pitää huomioida rinkan paino, joten varusteet pitää miettiä tarkkaan. Kaikkea en yhden reissun takia halua ostaa kalliilla, joten mietin myös budjetin kannalta fiksuja ratkaisuja.<br />
<br />
<b>Miten valmistaudun kuntoni puolesta matkaan? </b><br />
Luulen, että minulla on ihan tarpeeksi hyvä peruskunto vaeltamiseen. Toki jatkan treenaamista vanhaan malliin ja aerobista olenkin jo jonkun aikaa tehnyt enemmän. Kävelyä, kävelyä kävelyä, sitä tulee minulle paljon.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrK1T2ANC4x4XF6pku7FP-S2SmfIMUOKDSQzFqw8W7RliZpf6SjINJ5svXif-5kMiwyeBwrB6CLBbRfT6qByLElSBn9utA3y1aDyTAFf9r9b5t0EYXWQsz1mDD5_KbHTdgdUZbqPfdli0W/s1600/DSC_0033.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrK1T2ANC4x4XF6pku7FP-S2SmfIMUOKDSQzFqw8W7RliZpf6SjINJ5svXif-5kMiwyeBwrB6CLBbRfT6qByLElSBn9utA3y1aDyTAFf9r9b5t0EYXWQsz1mDD5_KbHTdgdUZbqPfdli0W/s400/DSC_0033.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Onneksi valmennukset, treenileirit, uusi harrastus ja perhe ovat pitäneet minut kiireisinä. Joku onkin ehkä nähnyt vähän päälläseisontaa instagramissa. Tämä liittyy oleellisena osana uuteen harrastukseen, nimittäin sirkukseen. Mukavaa päästä treenaamaan jotain muutakin välillä kuin salia. Joten liikaa aikaa ajattelulle ei ole jäänyt. Tykkään kiireestä. Tykkään pienestä paineesta, koska silloin olen tehokkain. Syksy tuleekin olemaan hyvin lennokas, mutta onneksi yksi pieni lomakin mahtuu vielä syksyyn.<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanenevalainen</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-15206313920759020412018-08-14T00:07:00.000-07:002018-08-14T00:33:43.949-07:00TavoiteOli tavoite mikä tahansa, niin usein siihen pääsemiseen tarvitsee suunnittelua. Tavoite voi olla esimerkiksi kisakunto, laihdutus, työpaikan saanti, ulkomaan matka tai vaikka kappaleen soittaminen ilman virheitä pianolla. Jokainen näistä vaatii jonkun näköisen suunnitelman, jotta tavoite saavutetaan. Ulkomaan matkalle tarvitaan usein päämäärä, loma ja rahaa, jotta matka onnistuu. Nämä tarvitsevat suunnittelua, ainakin useimmille meistä. Mitä pidempi matka, sitä enemmän se tarvitsee suunnittelua ja organisointia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0OEqvnkQYthHVugq2YCWitpjrqmFuAZFrwdKEjVcuFXsil0SZw06lwbJOOwq7S5iTY4xMQMUV_bjdvP-mXbgY7xnElBpBFMt8xOy2wcjWmBTqmPfWXT1RFub0pnS_IdtIWKM2GipYL1WV/s1600/auto-3368094_640.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="426" data-original-width="640" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0OEqvnkQYthHVugq2YCWitpjrqmFuAZFrwdKEjVcuFXsil0SZw06lwbJOOwq7S5iTY4xMQMUV_bjdvP-mXbgY7xnElBpBFMt8xOy2wcjWmBTqmPfWXT1RFub0pnS_IdtIWKM2GipYL1WV/s400/auto-3368094_640.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rikkinäisellä autolla ei ajeta! Kuva: <a href="https://pixabay.com/">https://pixabay.com</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Laihdutusta ja elämäntapamuutosta kohti terveempää elämää, voisin kuvailla automatkana halki suomen. Mietitäämpä, että olet helsingissä ja päämää on kemissä. Jotta pääsemme tavoitteeseen on tehtävä suunnitelma. Missä vaihessa matka suoritetaan? Ketä otamme mukaan reissuun? Mitkä ovat välipysäkit? Millä auto kulkee? Miten pidämme auton ehjänä? Laihduttaja ja elämäntapa muutosta suunnittelevan pitää käydä läpi nämä kaikki asiat itsensä kanssa, jotta matka voi onnistua. Et voi myöskään samalle matkalle lykätä monta isoa tavoitetta. Et voi tehdä samaan aikaan kotona remonttia, kun matkustat Kemiin. Se ei yksin kertaisesti vain onnistu. Pienempiä tavoitteita voi tottakai olla. Voit käydä särkänniemessä tai muumitalossa matkanvarrella. Toivottavasti ymmärrätte mitä haen takaa. Liian moni haukkaa liian ison palan päättäessä samaan aikaan laihduttaa, kasvattaa lihasta, luoda uraa, hoitaa lapset ja kodin. Kun panostat yhteen asiaan kerralla kunnolla, joku toinen osa-alue kärsii. Et voi olla samalla kotona läsnäoleva, lapsille aikaa antava äiti ja luoda uraa maailmalla. Kun tiedostat tämän on sinun paljon helpompi asettaa omat tavoitteet järjestykseen ja aloittaa siitä mikä on sille tärkeintä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRzfJdAYF23pmEDtGACt3mPLTwHtg_rMbTd7x-Kf7lThmJyeyZP5NY5TeRbJS12KUrHOzvp2WkBik-AwR2XcNwUjL4KjK7Vk7st3Y9B39-mEglbz-Za5taq9k1w4JETZwa5v5WHNjFy2E-/s1600/nimet%25C3%25B6n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="344" data-original-width="1152" height="118" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRzfJdAYF23pmEDtGACt3mPLTwHtg_rMbTd7x-Kf7lThmJyeyZP5NY5TeRbJS12KUrHOzvp2WkBik-AwR2XcNwUjL4KjK7Vk7st3Y9B39-mEglbz-Za5taq9k1w4JETZwa5v5WHNjFy2E-/s400/nimet%25C3%25B6n.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jokaisen matka tavoitteeseen on erilainen. Usein kuitenkin vahvan alun jälkeen alkaa se hankalin osuus. Silloin tarvitaan se suunnitelma ja tuki, jotta matka voi taas jatkua kohti tavoitetta. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Minulla on haaveita niin paljon, että jos yrittäisin jokaista samaan aikaan. Kokisin ensimmäiseksi stressi romahduksen ja mikään asia ei valmistuisi. En voi olla Everestillä samaan aikaan kun valmistaudun fitness kisoihin. Minun piti tehdä valinta, siinä kohtaa kun päätin alkaa suunnittelemaan tulevaa.<br />
<br />
Usein myös tavoitteeseen pääsemiseksi on osattava luopua jostakin. Muutokset tyssäävät siihen kun ei olla valmiita luopumaan vanhoista tavoista tai asioista. Et voi käydä päivittäisellä hamppari aterialla jos haluat laihduttaa ja saada terveellisemmän elämän. Siitä on luovuttava. Jos haluat säästää rahaa, et voi shoppailla joka päivä. Jos haluat paremman peruskunnon, sinun on luovutettava aikaa kuntoilemiselle. Jos haluat olla uraohjus, niin usein perhe- elämä tai sosiaalinen elämä kärsii.<br />
<br />
Joskus tavoitteiden asettelu ei ole itselleen helppoa, silloin voi olla ulkopuolinen apu tarpeen. Onko se ystävä, terapeutti, puoliso, työnantaja tai vaikka personal trainer, sillä ei ole väliä, kunhan saat jäsennettyä tavoitteet sinulle mieleisiksi.<br />
<br />
On hyvä jos viereltäsi löytyy joku, joka tietää tavoitteesi ja uattaa sinua pääsemään sinne ja selkeyttää ajatuksesi siinä vaiheessa kun tuntuu ettei laiva enää halua seilata, vaan ajautuu kokoajan lähemmäksi karikkoa. Joku joka nostaa sinut ylös kun meinaat kaatua.<br />
<br />
Minulla on tälle päivälle tavoite korkata uusin jumppani mahdollisimman hyvin tänään Keravalla!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-9809736623342935482018-08-10T00:42:00.000-07:002018-08-10T00:42:04.651-07:00Elämäni oravanpyörässäHeräät aamulla. Teet aamupalat. Hoidat lapsen kouluun. Lähdet kiireellä töihin. Töiden jälkeen käyt kaupassa. Teet ruan. Huolehdit lapsen harrastuksiin. Tulet kotiin. Teet iltapalana. Ilta pesut. Huolehdit lapsen nukkumaan ja kaadut itse sohvalle. Pahimpina päivinä haet kaapista suklaalevyn tai jäätelön ja palkitset itsesi kiireisen työpäivän jälkeen. Tiedät, että sama alkaa seuraavana päivänä alusta. Paitsi viikonloppuna voit palkita itsesi viinillä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga3YBIWZ5oOUchkQIFAZ4qRuk1Gm1H0IGKVfTG7NLAfc1EsfaWZz87n5Mp8QPXroDWANijCQr2aDvUiUV09Y41ypONcT2jIDoOq6B5C981-UruimnmSclEqASACJg7FuT_HNqK7wBXxrnR/s1600/DSC_0063+muokattu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga3YBIWZ5oOUchkQIFAZ4qRuk1Gm1H0IGKVfTG7NLAfc1EsfaWZz87n5Mp8QPXroDWANijCQr2aDvUiUV09Y41ypONcT2jIDoOq6B5C981-UruimnmSclEqASACJg7FuT_HNqK7wBXxrnR/s400/DSC_0063+muokattu.jpg" width="266" /></a></div>
<br />
Kuulostaako tutulta? Itse tein tätä pitkään. Ehkä en ihan samalla kaavalla, mutta hyvin pitkälle samallalailla. Päivät meni suorittaessa. Olinko onnellinen? Kai tavallaan olin, kun en osannut ajatella, että elämä voisi olla perhearjessa muutakin. Taistelin ehkä vastaan, koska muutkin suorittivat elämää juuri näin. Palkitsimme kiireisen elämän pakettimatkalla ulkomaille ja sieltä palattuamme homma jatkui siitä mihin oli jäänyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9pXKd8mVbVRj78VbJwpdKnXXF1sbZnADR_KbuIYFrfQM5-lc2vqITYydey7WEsMV2LkuNbvETjQ0jZjOrLHqAm3ggS6teXzFbXS6Mn9v-ZeEQM7VEQCV1vLd8aCzYMzuyGoqg8VyGO8_R/s1600/DSC_0190+muokattu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9pXKd8mVbVRj78VbJwpdKnXXF1sbZnADR_KbuIYFrfQM5-lc2vqITYydey7WEsMV2LkuNbvETjQ0jZjOrLHqAm3ggS6teXzFbXS6Mn9v-ZeEQM7VEQCV1vLd8aCzYMzuyGoqg8VyGO8_R/s400/DSC_0190+muokattu.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Nyt kun ajattelee asiaa, niin kuulostaa uskomattoman tylsältä. Ihmekkään kun luonteelleni tämä ei sopinut. Piti alkaa etsimään jotain muuta. Kaikki oli oikeastaan hyvin, mutta oravanpyörä pyöritti elämää. Juoksin samaa rataa läpi, päätymättä koskaan maaliin. Ei onnistumisen tunteita, perus ok jokainen päivä. Kroppakin ilmoitti, että ok, jos haluat näyttää ja tuntea itsesi kolmekymppisenä viisikymppiseltä. Muistan miettineeni silloin lastani. Hän oli pieni. Hän on vain hetken pieni. Minä olen vain hetken pienen lapsen äiti. Silloin päätin, että haluan olla hyvävointinen, elämästä nauttiva äiti, jolloin pystyn antamaan lapselleni mielestäni enemmän kun huonotuulisena, huonokuntoisena, mäkättävänä äitinä. Haluan olla se äiti jonka naama ei ole vetäytynyt sisäänpäin ja äänihuulet kutkuttele vastaantulevien korvakäytäviä. Tämä oli täyskäännös elämässäni.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTRdcB4smGrj8QieDbw3lzDJYuSgM3u_yPxBx8gNUkRB2LE5ZfZhRC0WRwEtzfNJe9db17WjxVLOrUDTvu7T4Be3FmFXkFgDGaVipHg2pWdbo1UY7-0cInDLNs9YJNmZ0PvvJjqSOp_nOC/s1600/DSC_0093+muokattu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="835" data-original-width="1253" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTRdcB4smGrj8QieDbw3lzDJYuSgM3u_yPxBx8gNUkRB2LE5ZfZhRC0WRwEtzfNJe9db17WjxVLOrUDTvu7T4Be3FmFXkFgDGaVipHg2pWdbo1UY7-0cInDLNs9YJNmZ0PvvJjqSOp_nOC/s400/DSC_0093+muokattu.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Olen aina ihmetellyt sitä, kun ihmiset voivottelet huonoa oloaan ja marisevat kaikesta. Miksi asioille ei tehdä mitään? Puuttuuko rohkeutta, halua vai onko voimavarata jo käytetty niin loppuun ettei yksin nousta enää pinnalle. Vaikka antaisi toiselle avaimet käteen, kertoisin mistä muualta voi saada apua ja melkein tekisin toisen puolesta asiat, niin jotkut ihmiset eivät vain tee muutosta. Onko vanhat asiat kuitenkin, niin turvallisia ettei uskalleta kokeilla uutta? Vanha koirakin voi oppia uutta, jos tavoite on tarpeeksi iso asia itselleen.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitXxDP43fIB7DadUscLD-BWguejsmkEcUK3IYPitEWxXmCZrP8agbQ3iSVwouYR1sXch16m-EcAYBYSXbUTXRacFu-8sXCQUQHr6c523jOFvGEmZ2QhCN6hBlKH4sZoeYyG8qTjc4Wq5P6/s1600/DSC_0168++muokattu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitXxDP43fIB7DadUscLD-BWguejsmkEcUK3IYPitEWxXmCZrP8agbQ3iSVwouYR1sXch16m-EcAYBYSXbUTXRacFu-8sXCQUQHr6c523jOFvGEmZ2QhCN6hBlKH4sZoeYyG8qTjc4Wq5P6/s400/DSC_0168++muokattu.jpg" width="266" /></a></div>
<br />
Sosiaaliseen mediaan on helppo antaa itsestään kuva, että kaikki on käynyt kädenkäänteessä. Yht' äkkiä sitä vaan syntyi jumppapirkkona. Raskauskilot lähti aamu vessassa käynnin jälkeen ja bisness loistaa ilman, että töitä tarvitsee tehdä. Perhe-elämä kukoistaa ilman sen eteen työskentelyä ja lapsikaan ei koskaan kiukuttele.<br />
<br />
Sitten palataan siihen oikeaan arkeen. Joskus hammasta kiristää oikein kunnolla ja tekee mieli heittää jokainen käsipaino ulos ikkunasta. Pahimpaan aikaan juoksin lenkillä, niin että kyyneleet valuivat silmistä, kun en tiennyt tulevasta. Vein lapsen huutavana päiväkotiin, niin kuin moni muukin äiti. Mietin kenelle voisin soittaa, kun ahdistaa. Makasin välillä hievahtamatta, miettien miten täältä noustaan. Mutta se mikä oli muuttunut, oli se, että koin onnistumisen tunteita. Heräsin aamulla viestiin asiakkaalta, miten paino on tippunut hienosti. Minua kiitettiin tehdystä työstä! Juoksin lapsen vieressä, kun hän pyöräili. Heräsin aamulla virkeänä. Menin nukkumaan ajoissa. Salilla tulokset nousi! Aloin tutustumaan oman henkisiin ihmisiin. Hymyilin suurimmaksi osaksi. Tein työstä josta oikeasti pidin. Tajusin jo alussa, että olin ottanut askeleen oikeaan suuntaan. Luulen, että ympärilläni olevatkin sen tajusi. Opin, että mikään ei tule helpolla. Kaiken eteen pitää nähdä vaivaa, mutta sitä paremmalta kiitos tuntuu. En usko, että ilman päättäväisyyttä ja jääräpäisyyttä tähän olisi tultu. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZBCzKYO8zL4yPbkJXihBQD6bVLw3EMiZTtTlV7nBz3x4iTJLl8ZCL4_ypmbZc2TtGRW1ruXOHlUp-PHy_M2U0uQOpBn_n_-EYHCvD-_xSRygupazBf15uoqBPuc9cKGOtbGHeZL3Dnu2b/s1600/DSC_0221+muokattu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZBCzKYO8zL4yPbkJXihBQD6bVLw3EMiZTtTlV7nBz3x4iTJLl8ZCL4_ypmbZc2TtGRW1ruXOHlUp-PHy_M2U0uQOpBn_n_-EYHCvD-_xSRygupazBf15uoqBPuc9cKGOtbGHeZL3Dnu2b/s400/DSC_0221+muokattu.jpg" width="266" /></a></div>
<br />
Tästä on jo vuosia. Matka tähän päivään on ollut opettavainen. Jopa ne päivät kun olen itkenyt silmät päästäni ja miettinyt kauhulla tulevaa. Ne päivät kun mietin ettei tästä tule mitään, ei minusta ole mihinkään muutokseen. Se päivä kun mietin Sveitsin uimahallissa, että miten ihmeessä olen jotunut tähän tilanteeseen, että kohta vedän vesijumppa, enkä ole ikinä edes nähnyt vesijumppaa vedettävän ja takana on ehkä yksi ryhmäliikuntatunti ylipäätänsä ja sekin teininä äitin kanssa. Nyt kaikki tämä naurattaa ja saa hymyilemään. Ilman tätä kuljettua matkaa, en olisi eilen nauranut melkein pissat housussa työkavereiden kanssa markkinointimateriaalia tehdessä. Ilman tätä kaikkea en vastaanottaisi nyt asiakkailta näitä viestejä. Ilman tätä kaikkea en pystyisi olemaan lapselleni se hyvä nauravainen äiti, joka jaksaa touhuta ja keksii tekemistä. Järjestää juhlia ja ennen kaikkea nauttii elämästä <3<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Elämän pitää välillä kihelmöidä vatsan pohjassa. Välillä pitää voida nauraa, niin että vatsalihakset ratkeavat. Pitää osata nauraa itselleen ja tajuta kun muutoksia on tehtävä. Toteuttakaa omat haaveenne! </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-71739214946733232832018-08-06T02:07:00.001-07:002018-08-06T02:07:57.600-07:00Kiusaaminen ylipainon takiaYksi asia joka mietityttää näin äitinä, on koulujen alku. Taas ne pienet ja vähän isommat aloittavat koulutien. Joukkoon mahtuu monenlaista vipeltäjää. On lyhyitä, pitkiä, varakkaampia, köyhempiä, laihoja, rotevampia, urheilullisia, lukutoukkia, hauskuuttajia, hiljaisia, äänekkäitä ja kaikkia näitä tarvitaan yhtä paljon sinne koulun penkille. Jos jokainen olisi samanlainen ei ryhmä toimisi. Lapsien takana seisoo myös vanhemmat, jotka yrittävät omalla mallillaan kasvattaa lasta ja ohjata oikeaan suuntaan. Tai omasta mielestä oikeaan suuntaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTb-HQoXR1wNIrd9wPOGKEVw19um4kNFFvrUEKYaWvVKrPgzKRQSarBMR-3lyB8NYtcSCz_k0U9tNBHSIlG8yPbcxIjuKVY-e4MF5_SX8VUsOl6mFUURu0CHXYouwQf5rS-ewX_0xypjdh/s1600/P1020369.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTb-HQoXR1wNIrd9wPOGKEVw19um4kNFFvrUEKYaWvVKrPgzKRQSarBMR-3lyB8NYtcSCz_k0U9tNBHSIlG8yPbcxIjuKVY-e4MF5_SX8VUsOl6mFUURu0CHXYouwQf5rS-ewX_0xypjdh/s320/P1020369.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Annetaan jokaiselle hyvä alku elämään</td></tr>
</tbody></table>
Moni aloittaa myös työt, ehkäpä jopa uudessa työpaikassa. Edessä voi olla uudet harrastukset ja uudet ihmiset tai samat vanhat. Jokatapauksessa myös aikauisten maailmassa on erilaisia ihmisiä, niin kuin lapsilla koulussa. Koska olemme erilaisia, niin esiin nousee myös kiusaaminen.<br />
<br />
Olen itse käsitellyt asiaa paljonkin. Monen asiakkaani vaikeudet ovat alkaneet mm. koulukiusaamisesta ylipainon tai muun asian takia. Työni takia kiinnitän paljon huomiota ihmisten ulkomuotoon ja heidän käyttäytymiseen muita kohtaan. Minun karvani nousevat siinä kohtaan pystyyn kun ala-aste ikäisiä aletaan kutsumaan läskiksi tai patistetaan dietille. Monen pyöreys häviää siinä kohtaan kun pituuskasvu nopeutuu. Mutta siihen mennessä on voinut henkiset jäljet kasvaa jo niin isoksi, että se vaikuttaa myös aikuisikään. Tämä ei ole vain kiusattavien lapsien ongelma, vaan myös heidän vanhempien. Vanhemmat saattavat kokea todella kovaa syyllisyyttä ja ruoskia itseään tilanteesta, joka on lapselle hankala. Mutta myös aikuiset kokevat samaa kiusaamista työpaikoilla ja harrasteryhmissä. Toisen itsetunnon saa lytättyä helposti. Itse tunnon kohottaminen ei käykkään taas niin helposti. Voidaan vaatia vuosien työ, jotta maan rakoon tallattu saadaan nousemaan ylös.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2NBxgaeYKtFX82KsCnr55c-R_SRLTEuasZ074vIyaBkWXk4oydDKWbRizeGc4_6E3-2WaPs9Zya86S6gY6BzxJ3xGo6loP7BIMD7U6FhPx554-nOYYWp7RnMoBw33EG6NOBPJGXH3eJ3V/s1600/20150725_100016%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2NBxgaeYKtFX82KsCnr55c-R_SRLTEuasZ074vIyaBkWXk4oydDKWbRizeGc4_6E3-2WaPs9Zya86S6gY6BzxJ3xGo6loP7BIMD7U6FhPx554-nOYYWp7RnMoBw33EG6NOBPJGXH3eJ3V/s320/20150725_100016%255B1%255D.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yritetään pysyä voimakkaina, vaikka se välillä tuntuu hankalalta. </td></tr>
</tbody></table>
Parisuhteissa tapahtuu samaa kiusaamista kun koulussa. Tässä asiassa eivät kaikki kasva koskaan aikuisiksi. Parisuhteessa ja työpaikolla heitetään helposti vitsiä asioista, jotka saattavat satuttaa toisia. "Se yläkerran iso nainen" tai "Kesällä tainnut tulla muutama kilo" ei välttämättä ole kaikista hauska juttu. Toiset saattavat nauraa asialle, mutta todellisuudessa asia jää kaivertamaan pitkäksikin aikaa. Jos läskihuumori on sinun juttusi, niin mieti tarkkaan kuka on kanssasi oikeasti samalla aaltopituudella.<br />
<br />
Ylipaino ei kiusaamisella häviä. Olen vuosia jo auttanut ylipainoisia ja kuunnellut heidän ongelmiaan. Asiakkaitani on ollut 12 vuotiaasta, aina 65 vuotiaisiin asti. Olen tehnyt paljon töitä myös lapsiryhmissä. Olen pitkään jo miettinyt, miten voisin auttaa lapsia ja nuoria ( miksi ei myös aikuisia) ylipainoon liittyvässä kiusaamisessa. Mikä olisi paras keino kertoa, mitä itsetunnon lyttääminen voi tuoda tullessaan? Jos joku mahdollistaisi minulle resurssit, niin lähtisin puhumaan asiasta miellläni myös isoille ryhmille. Tässähän pitää vetää mietintämyssy päähän.<br />
<br />
Uskon, että ylipainoisten lasten vanhemmat voivat tarvita vertaistukea. He haluaisivat varmasti kertoa miten heitä on kohdeltu terveydenhuollossa tai muiden aikuisten kesken. Mitä heille on neuvottu. Miten muut osaavat aina neuvoa ja tietävät tähänkin asiaan ratkaisun. Asia on usein niin arka, ettei siitä haluta puhua. Sitä hävetään ja yritetään yksin hiljaisuudessa keksiä ratkaisu.<br />
<br />
Allekinrjoittanut on toiminut vuodesta 2012 ylipainoisten parissa. Koulutukseltaan mm. nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
-Niina- </div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-25093681594953942512018-07-01T09:00:00.000-07:002018-07-01T09:00:08.727-07:00Tunneasiat ovat ihmeellisiä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioZhRRXM0A5L9uOGfwmjevBtS_3rrqxRskb00R8ZIQNvwbqpQaYmBNvu6-4N3zf-59QaNI48AnY7jR1UYgu184lXjwfmuQq5kSJTKXbZd1g27apbApOEm0gMXmdclIUPVHUiUYMk3YKG3R/s1600/DSC_0510+1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioZhRRXM0A5L9uOGfwmjevBtS_3rrqxRskb00R8ZIQNvwbqpQaYmBNvu6-4N3zf-59QaNI48AnY7jR1UYgu184lXjwfmuQq5kSJTKXbZd1g27apbApOEm0gMXmdclIUPVHUiUYMk3YKG3R/s320/DSC_0510+1.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Olen viimeaikoina miettinyt paljon tulevaisuutta, ihmisiä minun elämässä. Positiivisia asioita ja yrittänyt löytää negatiivisista asioista jotain positiivista. Olen ihminen joka elää täysillä, niin hyvässä kuin pahassa. Jos tehdään töitä jonkun asian eteen, niin tehdään täysillä. Olen oppinut huippuhyväksi tunteiden piilottajaksi, jos palkintoja voisi tästä kategoriasta jakaa, niin kiiltävin mitali kuuluisi ehdottomasti minulle. Vuosien varrella olen vetänyt jumppia itkua pidätellen, maailman onnellisimpana, täynnä odotusta, niin hirveässä jännityksessä, että oksennusta ollaan pidätelty ja jopa hirveissä kivuissa. Mutta jotenkin aina olen onnistunut pääsemään kunnialla maaliin. Ja loppujen lopuksi kukaan ei ole edes huomannut tunnetilaani, jos en ole sitä ääneen sanonut. Olen onnistunut selviämään hymyn avulla. Vain läheisimmät tietävät, jos joku oikeasti minua painaa tai ne ihmiset joille olen halunnut kertoa. Mutta välillä huomaan kasaavani tunteita pääni sisälle, kun hampurilaisen kerroksia. On myös ihmisiä, jotka luulevat tietävänsä miltä minusta tuntuu, mutta menevät usein pers edellä puuhun.<br />
<br />
Onnellisuus on meille suomalaisille todella vaikea näyttää, koska silloin sinut leimataan ylimieliseksi tai kateellisuus pääsee valloilleen. Liian leveä hymy on huono asia. Olet tekopirteä. Ystävät ja läheiset, jotka ovat aidosti onnellisia sinun puolestasi on harvassa.<br />
<br />
Minua ihmetyttää ihmiset, jotka sanovat "et sinä tiedä asiasta mitään, kun et ole kokenut" Mistä ihmiset tietävät mitä olen kokenut. Sosiaalisen median kautta, blogista ja instagramista? Ne elämän oikeat käännekohdat tuodaa harvoin esille sosiaalisessa mediassa. Ainakaan siinä mittakaavassa kun ne oikeasti koetaan.<br />
<br />
Voin sanoa, että en ole täysin tunteideni vietävissä, mutta paljon asioita teen juurikin tunteella. Jos joku asia tuntuu hyvältä ja koen tekeväni oikein, teen sen. Silloin ei ole kyse rahasta. PT palveluita pidetään rikkaiden palveluna, mutta jos haluaisin rikastua ohjauksilla, niin helpoin tie olisi vaihtaa alaa. Voi huomata minun kesken keskustelun tuijottavani kuin tyhjää. Silloin mietin. Mietin vastausta tai sitä mitä henkilö ajaa sanomisillaan takaa. Mietin paljon asioita. Se ei aina ole hyvä asia, mutta työssäni se auttaa pitkälle. Syömisasiat ovat usein juurikin tunneasioita, joita on vaikea järjellä selittää. Koen pystyväni juuri näissä asioissa auttamaan asiakkaitani.<br />
<br />
Jos minulla on jokin vahva tunne, se ei häviä hetkessä. Jos kyse on vihasta, niin peli saattaa olla menetetty lopullisesti. Viha on hyvin voimakas tunne. Se, että näytänkö sen mitä tunnen on eri asia. Kiitollisuus on yhtä vahva, jos joku on joskus minua auttanut, ja olen kokenut että se on ollut minulle suuri asia. Voi olla varma, että muistan sen aina. Vaikka se ei joka hetki näkyisi, se on takaraivossa. Onnellisuus on taas tunne, joka ilmaantuu hetkittäin. Hyvä treeni tekee onnelliseksi tai onnistumisen tunne. Jonkun ihmisen sanat tekevät onnelliseksi. Suuttumus ja ärtyneisyys ovat myös hetkittäisiä. Semmoiset tunteet ovat hyvin nopeasti ohi pyyhkäistyjä. Nämä tunteet voi johtua myös vain huonosta päivästä tai kuukautiskierrosta.<br />
<br />
Välillä tunteet yllättävät itsenikin. Se on jännä asia. Jotkut pienet asiat voivat tehdä minut todella, todella iloiseksi ja onnelliseksi. Kun taas todella pieni asia saada minut nopeasti ärsyyntyneeksi. Välillä tunteet elävät ihan omassa mittakaavassaan. Tunteiden säätely on jokaisella ihmisellä omanlaisensa. Kaikkea ei näe naamasta. Minulla on asiakkaita jotka näyttävät päältäpäin onnellisilta, raha-asiat on kunnossa ja parisuhdekkin hyvä. Kuitenkin kun suhteemme on tarpeeksi pitkällä, huomaan että kaikki ei todellakaan ole ok. Ei ole epänormaalia, että tuon asiakkaalle paperia ja tapaamisemme menee miettiessämme tunnepuolen asioita ja sitä miten se vaikuttaa tavoitteeseen pääsemiseen. En kuitenkaan ole näissä asioissa mestari, joten joskus ohjaan asiakkaan eteenpäin. Ihmiselle joka tietää asiasta enemmän kuin minä.<br />
<br />
Se miksi haluan kirjoittaa asiasta tänne, on se, että tämä on ollut aina päiväkirjani. Kun pohdin asioita tarpeeksi kauan, minulla tulee tunne, että haluan kirjoittaa jotakin. Niin kävi nytkin. Ehkä joku saa tästäkin asiasta kopin ja ymmärtää ajatusmaailmaani taas vähän pidemmälle. Oikeastaan tunne jolla tätä kirjoita, ei ole nimeä. En ole oikeastaan minkään tunteen vallassa. Haluan vain kirjoittaa. Ehkä kirjoitus sai jokseenkin harmaasävytteisen asun, mutta kaikki taitaa olla aika hyvin. Syksy on vahvasti mietteissäni ja kaikki mikä siihen liittyy jännittää kovastikkin. Tulossa on taas kaikkea kivaa ja moni asia on vielä auki. Tulevaisuus kertoo mitä kaikkea loppujenlopuksi vielä tapahtuukaan.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-14032952459269314622018-06-29T04:23:00.001-07:002018-06-29T04:31:24.057-07:00PuistoBlues<div style="text-align: right;">
<span style="font-size: x-small;">Kaupallinen yhteistyö <a href="https://www.puistoblues.fi/index.php?k=21499">PuistoBlues</a></span></div>
<div style="text-align: right;">
<span style="font-size: x-small;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQZlQkXWylnkBu05hY9fdOhuDf7Y20zGMj5TAphvRoFrO_JNhSaTV6oe4cUpmMf2km4odhtbYNfDIJX4GSUGK1MW0oCIO1x6MZE17UMnOwZtp8ana_timhzn-F-rdSxz1Mo5mLlGGyt0DF/s1600/DSC_0906.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQZlQkXWylnkBu05hY9fdOhuDf7Y20zGMj5TAphvRoFrO_JNhSaTV6oe4cUpmMf2km4odhtbYNfDIJX4GSUGK1MW0oCIO1x6MZE17UMnOwZtp8ana_timhzn-F-rdSxz1Mo5mLlGGyt0DF/s320/DSC_0906.JPG" width="213" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Minut on voinut tavata Blueskadulla Järvenpäässä keskiviikkona ja torstaina kameran roikkuessa kaulasta. Ollaan tytön kanssa tutustuttu Kakarabluesiin ja katukojuihin. Lapsille on järjestetty mm. kasvomaalausta, maalausta ja katutaiteilua liiduilla. Mielestäni positiivista oli se, että kädentaitokojuja oli enemmän ja ulkomaalais-krääsäkojuja vähemmän. Ruokakoja oli myös kivasti ja tämä on mielestäni positiivista, koska rakastan festarimeiningissä sitä, että saat valita ruokasi juuri siitä paikasta mistä haluat ja kokoontua porukalla syömään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioHA0kJja7yScrwyKJ7hN60xhQlswAA5TQAJXKVzPTPjMgG5uzixDpvcMEjbIfyGCiwuUX7KLPWxJzAcRj1Wq4MUCLczuhEjAfAD_0_Xf8p3FJAxbS0z7FxBuW1VB4mDi3W8Ky7_9p48ua/s1600/DSC_0895.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioHA0kJja7yScrwyKJ7hN60xhQlswAA5TQAJXKVzPTPjMgG5uzixDpvcMEjbIfyGCiwuUX7KLPWxJzAcRj1Wq4MUCLczuhEjAfAD_0_Xf8p3FJAxbS0z7FxBuW1VB4mDi3W8Ky7_9p48ua/s400/DSC_0895.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxjtAIfTTcWZSUXg-Doq44sO-lErFU_g8XPU5JyJM2ZgoVDuKO5UEhaILwS1rzreNtsnhbP7qQvdYxL6iUgQAEn_98mosPURajBkD1HyYIa5dvtc98-EW6RXFNUwtrQhAbTl5FoF2zfK42/s1600/DSC_0940.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxjtAIfTTcWZSUXg-Doq44sO-lErFU_g8XPU5JyJM2ZgoVDuKO5UEhaILwS1rzreNtsnhbP7qQvdYxL6iUgQAEn_98mosPURajBkD1HyYIa5dvtc98-EW6RXFNUwtrQhAbTl5FoF2zfK42/s400/DSC_0940.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Kävimme myös rantapuistossa kuuntelemassa Kristiina Braskia Blueskirkossa. Paikalle olikin suunnannut mukava määrä ihmisiä. Taisi järjestäjätkin yllättyä, kun teltta kävi liian pieneksi ja tuoleja kannettiin lisää.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlwB3tLOQNHxucUSkHXVpyIYzWvzzB2wYFOpSa8rASWRMAVmTtcHK-t5AMVW75DRZvY6tMI8vo8aT6Cp_ZfsscR0SkqsutT_tyF2bacZTk8ruhWkDJvZgijAjyRCMZjm6Bd83iB5bPsnYG/s1600/DSC_0919.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlwB3tLOQNHxucUSkHXVpyIYzWvzzB2wYFOpSa8rASWRMAVmTtcHK-t5AMVW75DRZvY6tMI8vo8aT6Cp_ZfsscR0SkqsutT_tyF2bacZTk8ruhWkDJvZgijAjyRCMZjm6Bd83iB5bPsnYG/s320/DSC_0919.JPG" width="213" /></a></div>
<br />
Tämä on ensimmäinen kerta kun osallistin Blueskadulle ja meininki yllätti minut positiivisesti, koska usein yritän karttaa kaikkia isompia kävelykatu tapahtumia. En ole todellakaan tunnettu kärsivällisyydestäni ja väenpaljous saa usein minut kyllästymään koko juttuun. Päivisin on ollut kuitenkin juuri sopivasti porukkaa, eikä jonottaa ole tarvinnut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLs24xUje0bgiCAn-Tzl1Wd5S8uXaZrd-8f6QXtLp4NS78644sUMW7IVOaRj4kgmnbS9nbe7VIinidIrYm9iseHkactwotHDz4wkuUsxOpSN7soZ884xu2PL0QIp95OmALWHd8ggynoF8n/s1600/DSC_0902.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLs24xUje0bgiCAn-Tzl1Wd5S8uXaZrd-8f6QXtLp4NS78644sUMW7IVOaRj4kgmnbS9nbe7VIinidIrYm9iseHkactwotHDz4wkuUsxOpSN7soZ884xu2PL0QIp95OmALWHd8ggynoF8n/s320/DSC_0902.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Odotan innolla huomisen, lauantain pääkonserttia Vanhiksessa. Mukaamme aijon pakata Piknik-korin. Korin sisältö on vielä arvotuksellinen, mutta instagramista voi varmasti käydä huomenna sen tsekkaamassa (@ptniinanevalainen). Kannattaa muistaa koria pakatessa, että alkoholijuomien tuominen alueelle on kielletty. Alueelta löytyy kuitenkin ikärajaton anniskelualue, ihan päälavan tuntumassa. Joten "ei hätää" niille jotka alkoholia haluavat nautiskella.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Pääkonsertin esiityjät:</div>
<ul class="navi3" style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 13.9392px; list-style: none; margin: 0.5em 0px 0.5em 1em; padding: 0px;">
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl3" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/john-hiatt" style="color: #c47505;">John Hiatt & The Goners featuring Sonny Landreth (USA)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl3" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/walter-trout" style="color: #c47505; font-size: 1em; text-decoration-line: none;">Walter Trout (USA)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl3" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/king-king" style="color: #c47505; text-decoration-line: none;">King King (UK)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl3" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/erja-lyytinen" style="color: #c47505; text-decoration-line: none;">Erja Lyytinen (FIN)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl3" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/dr-helander-third-ward" style="color: #c47505; text-decoration-line: none;">Dr. Helander & Third Ward feat. Little Willie (FIN)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><br /></li>
</ul>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #333333; font-family: inherit;">Lippuja saa vielä portiltakin, jos et ole lippuja kerinnyt vielä hankkimaan. Pääkonsertissa on myös lapsille tekemistä, joten hyvin voi kokoperheen voimin osallistua Piknikille. Me ainakin osallistutaan koko perhe! Vanhikseen kulkee bussi nonstoppina lauantaina Järvenpään linja-autoasemalta, joten pääsy paikalle ei ole vaikeaa. Lisätietoja löytyy <a href="https://www.puistoblues.fi/index.php?k=21759">TÄÄLTÄ</a></span></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Ehkäpä nähdään huomenna Vanhiksessa. Tulehan moikkaamaan meitä!</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-54452537706150010612018-06-27T06:45:00.000-07:002018-06-27T06:59:48.200-07:00Minkälainen somettaja olet?Välillä ei voi muuta kuin hieraista silmiään aikuisten ihmisten somekäyttäytymistä seuratessa. Samalla tavalla somessa käyttäytyvät kotiäidit, sinkut, varatut, koulutetut, kouluttamattomat ja kaikki siltä väliltä. Lääkärit, ravintotietäjät, pt:t, kokit, leipurit ja varastotyöntekijät. Olen huomannut, että kaikilla on oma sana sanottavana asiaan josta luulee tietävänsä "kaiken". Aikuiset taantuvat lasten tasolle. Oikeastaan vaipat voisi kaivaa esiin monelle, muka hyvin koulutetulle ja fiksulle ihmiselle.<br />
<br />
Kaikkihan tietää FB kirpputorit ja niiden säännöt tai oikeastaan sen sääntöviidakon tai sitten ne "säännöttömät" kirpparit, joilla on kuitenkin säännöt tai ainakin yksi päsmäri kaikkien YV:tten ja AV:tten takana.<br />
<br />
Itse olen puntaroinut paljon sitä, minkä kuvan olen itsestäni antanut somessa. Se on varmasti se urheiluhullu, joka mainostaa vain kaikkea -tyyppi. Se jonka pärstä näkyy joka jutussa, ja joka löytää itsestään jokapaikasta. No oikeastaan aika kuvaava. Mitäpä tosiseikkoja muuttamaan. Olen kuitenkin mielessäni lokeroinut myös tuttujani ja tuntemattomia katekorioihin heidän some käyttäytymisen mukaan. Anteeksi jo etukäteen jos tunnistat itsesi, mutta ehkäpä silloin on itsensä tutkiskelun paikka.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGqJa4-9v3jlN3L3rdjX7A7KF6diXmQKR-wwTO17ZlaHFUTFCajwnGa9QsmfTvNAGRTAR6ghyphenhyphen4vWkFpgfdCIqu5f1FE31tCg6Lw5Oac7A1i3VPm63G9N3k9cmaiQ5PwbGb2vySg_lP6JgZ/s1600/DSC_0461.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGqJa4-9v3jlN3L3rdjX7A7KF6diXmQKR-wwTO17ZlaHFUTFCajwnGa9QsmfTvNAGRTAR6ghyphenhyphen4vWkFpgfdCIqu5f1FE31tCg6Lw5Oac7A1i3VPm63G9N3k9cmaiQ5PwbGb2vySg_lP6JgZ/s400/DSC_0461.JPG" width="266" /></a></div>
<br />
<br />
<u>PILKUN VIILAAJA</u><br />
On sellainen joka löytää virheen kuin virheen kirjoituksesta. Jos ei muuta keksi, niin ainakin pilkku on väärässä paikassa tai iso kirjain unohtunut. Kun virhe löytyy, niin tästä pitää kirjoittaa mahdollisismman pian julkaisun alle ja mieluiten niin, että muutkin kiinnittäisivät virheisiin huomiota ja parasta olisi jos tästä saataisiin hyvä kommenttiketju julkaisun alle.<br />
<br />
<u>TYKKÄÄJÄ</u><br />
Nämä ovat ihania! Näistä ihmissitä tietää, että ne seuraavat sinua ja jaksavat lukea kotkotuksiasi. Näitä arvostan. Itse pyrin kanssa tykkäilemään niistä ihmisistä ja asioista jotka kiinnostavat minua. Pienet yritykset ovat tärkeitä tykkäyksen kohteita, koska usein pienyrittäjät tarvitsevat tukea somemarkkinoinnissa ja näin ollen arvostan kovasti jokaista saamaani tykkäystä omiin mainoksiini. Kiitos ja kumarrus jokaiselle, joka jaksaa tykkäillä jutuistani.<br />
<br />
<u>PÄTIJÄ, toiselta nimeltään kaikkitietävä</u><br />
Nämä pirulaiset löytävät aina tiensä keskusteluun, josta eivät oikeastaan tiedä mitään tai jos vahingossa sattuvat tietämään, niin se pitää tuoda esille niin, että muut saavat kuulla kunniansa tai ainakin, niin ettei muille jää epäselväksi, että sinä olet keskustelussa mukana. Näitä mahtuu ravinto ja liikuntapuolelle useita somettajia. Mitä pidempi ura, sitä enemmän MINÄ-TIEDÄN-KAIKEN menininkiä riittää.<br />
<u><br /></u>
<u>TROLLI</u><br />
Nimettömänä pysyttelevä urpo joka kommentoi vaikka ei olisi asiaa. Provosoi ja ärsyttää. On hauskoja trolleja, joiden kommentit saavat aina nauramaan tai sitten todellakin niitä urpoja, joiden munat ovat unohtuneet laskeutua.<br />
<br />
<u>ÄITI-ihminen</u><br />
Näillä on AV:t ja YV:t hallussa. Vaivojen vaatteiden koot ja ikean kalusteiden mitat osataan ulkoa. Suututaan jos oma YV menee kirpparilla ohi ja ollaan valmiita vaikka keskellä yötä noutamaan varattu tuote. Valitetaan aina jos seisotaan ruuhkassa tai homma ei suju ripeästi. Kerrotaan aina kun tutuluudelin korva on kipeänä tai yrjötauti on selättänyt perheen. Mutta hei, näin äiti-ihmisenä lohdutan, että itselleni kävi niin, että pääsin eroon äiti -ihminen vaiheestani kun tyttö kasvoi. Peli ei siis kohdallanne ole vielä menetetty.<br />
<br />
<u>VALITTAJAT</u><br />
Monet äiti -ihmiset kuuluvat tähän samaan ryhmään. Juurikin jonottaminen terveyskeskuksissa ja huonon palvelun saaminen pitää kertoa ensimmäiseksi facebookissa. Mieleenkään ei juolahda laittaa suoraan firmaan reklamaatiota. Mutta valittajia on muitakin, kuten ilmasta valitajat. Aina on huono sää vaikka rahaa sataisi taivaalta. Koska auto meni rikki ja koska naapuri tienaa paremmin kuin itse. Syyksi kelpaa mikä tahansa. Nämä ihmiset joutuvat helposti banniin omalta listaltani.<br />
<br />
<u>PARISUHDE SOMETTAJAT</u><br />
Näillä parisuhde profiili vaihtuu yhtä useasti kun kalsarit jalassa. Parisuhteessa- vaikeasti selitettävässä suhteessa- sinkku- parisuhteessa. Ja kun tila vaihtuu, niin kasa kavereita tulee kyselemään "Mitä kävi?" tai "Tsemppiä" ja sydämiä satelee peukkujen sijasta. Älkäähän ymmärtäkö väärin. Nämä tosiaan vaihtelee kumppania kuin sukkia, mutta jos nyt alat vähäkään epäröimään tarkoitanko juuri sinua. Niin on aika suunnata sukuopuolitauti testeihin. Nämä parisuhde somettajat kertovat varmasti kaikille, koska ovat löytäneet uuden kumppanin ja koska eroavat. Kertovat myös jos eroon tai suhteeseen liitty jotain draamaa. Oikeastaan koko suhde voidaan käsitellä netissä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-Qd2yNM8mcg-MkLtIA-RvpnarB36JplZVyVeLXEdpchQXCmJCsbj3BZDYSLWUSliILOA4VX96eqKZu8DoL7rZggUmcVT5p3rAJgelb2XsJZIxIHheyg7XWoFom9wmlEXE-5nV526SGjTZ/s1600/DSC_0577.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-Qd2yNM8mcg-MkLtIA-RvpnarB36JplZVyVeLXEdpchQXCmJCsbj3BZDYSLWUSliILOA4VX96eqKZu8DoL7rZggUmcVT5p3rAJgelb2XsJZIxIHheyg7XWoFom9wmlEXE-5nV526SGjTZ/s400/DSC_0577.JPG" width="266" /></a></div>
<br />
<br />
<u>HIMOLIIKKUJA</u><br />
Itse kuulun varmasti tähän kategoriaan. Voi olla, että postaan itsestäni treenikuvan ja saatampa nappasta itsestäni selfien salilla. Hanuriosaston tosin olen jättänyt suurimmaksi osaksi rauhaan (jos kyykkäys videoita ja kyykkykuvia ei lasketa). Sitä kyllä riittää, jonka takia en ole kokenut tarpeelliseksi jakaa belfieitä somessa. Tähän kategoriaan kuuluu myös ne, jotka alottvat liikunnan joka maanantai ja tällöin jakavat treenikuvan somessa ja tiistaina haaveet loppuviikon treeneistä on jo unohtunut. Ainahan voi aloittaa "kovat" treenit maanantaina uudestaan ja toki silloin napata uuden kuvan treenikuteissa. Tähän kuuluvat myös ne, jotka lataavat kuvan aina malminkartanon tai keinukallion porrastreeneistä. "HUH HUH, olipas kovat treenit" tyylillä.<br />
<br />
<u>KERTOJAT</u><br />
Tämä tyyppi jakaa kaiken facebookissa. Kopioi muiden tekstejä omalle seinälleen ja kommentoi niitä. Sanoo aina jotain, vaikka välillä todellakin olisi syytä olla hiljaa. Nämä kuuluvat usein myös pätijöiden kanssa samaan ryhmään. Tietävät kaikesta kaiken. Näiden julkaisut menevät usein yli hilseen, vaikka välillä mukaan voi eksyä jotain fiksuakin. Nämä kertovat myös oman viikon kulusta. Oikeastaan kertovat kaikesta. Myöskään vessareissuja ei jakseta sensuroida.<br />
<br />
<u>HERUTTAJAT</u><br />
Postataan tyylillä "No ohhoh, mikä päivä" Ja sitten odotetaan kyselyitä ihmisiltä "No mitä?" ja vasta kun tarpeeksi monta kyselyä on tullut. Voidaan todeta "Oli huono päivä" ja taas kun tulee jatkosysymyksiä, niin vastataan "Auto hajos" ja taas kun tulee lisäkysymyksiä, niin avataan vähän lisää asiaa. Ja taas odotetaan lisäkysymyksiä... HYVIN RAIVOSTUTTAVAA!!!!<br />
<br />
Tässä muutama hauska esimerkki. Näitä on varmasti vielä kasa lisää ja ainahan voi keksiä uusia kategorijoita. Ja ennen kuin koko kaverilistani on vetänyt marjapellon nenäänsä, niin kannattaa miettiä, onko asia oikeastaan niin paha juttu, vaikka kuuluisikin johonkin kategoriaan. Meitä on maailmassa moneksi ja hyvä niin. Jos kuitenkin vaihtelet partneria kuin boxereita, niin kehoitan miettimään onko asia tarpeen ilmoittaa aina somessa. Tällöin kannattaa myös käydä siellä sukupuolitautitesteissä. Aina voi laittaa kaverit banniin jos ei jaksa lukea juttuja. Itse kuulun moneen kastiin, niin hyvässä kuin pahassa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNUWoQtEBYiKtAuNqWTQClksVTukqxHDitHhSKStB543h1rGNSxsKGSqdcIoXHzg_xWkudSa_1hmpRBJS-m3wCiBjURcrLw61WSuoAtFmoGQKWIYn4d8G9_ezhRzxg02Q80VMGqqSdFmVX/s1600/DSC_0883.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNUWoQtEBYiKtAuNqWTQClksVTukqxHDitHhSKStB543h1rGNSxsKGSqdcIoXHzg_xWkudSa_1hmpRBJS-m3wCiBjURcrLw61WSuoAtFmoGQKWIYn4d8G9_ezhRzxg02Q80VMGqqSdFmVX/s320/DSC_0883.JPG" width="213" /></a></div>
<br />
<br />
Näillä mietteillä jatketaan viikkoa ja PuistoBluesseja! Tulethan nykäisemään hihasta kun törmätään. Blogin oikeassa laidassa on Bluessijen kuva, jota klikkaamalla pääset heidän sivuilleen ja sieltä näkee koko tapahtuman ohjelman. Tulen kirjoittamaan vielä tapahtumasta, kunhan käyn vielä pyörimässä paikanpäällä lisää.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
- Niina-</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<u><br /></u>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-52633214063040480302018-06-19T02:08:00.000-07:002018-06-19T02:08:13.937-07:00Tuoppipumppia, bluesia ja Everestin matka<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGE9xu46DNzltsQG4uSuH6KAKEYJX74mF4MuN5j5lHnE4aSHV9IP2p295x09z0xg3_dk_SrADZzaq3-UAqkApGjvNzgLvpaub6HxD2fThNk-COLxCGcCeCKp719HleyrYK4BdRD7Lyu2Zz/s1600/DSC_0900.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGE9xu46DNzltsQG4uSuH6KAKEYJX74mF4MuN5j5lHnE4aSHV9IP2p295x09z0xg3_dk_SrADZzaq3-UAqkApGjvNzgLvpaub6HxD2fThNk-COLxCGcCeCKp719HleyrYK4BdRD7Lyu2Zz/s320/DSC_0900.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Viimeiset kaksi viikkoa mennyt kuin siivillä. Hyvinkäällä vedettiin tuoppipumppia ja bissebalancea. Kuulemma ääneni oli kuulunut 800m metriä kirjaston aukiolta. Viimeisen jumpan aikaan oli silmäpareja varmasti lähemmäksi tuhat! HUH HUH! Kaikin puolin onnistunut viikonloppu, vaikkakin palauttelua se on vaatinut. Työssä parastani on se, etten ikinä tiedä mistä itseni löydän. Tälläkertaa löysin itseni tekemästä tämmöistä. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Harvinaisen usein nykyään mietin, minne olen taas lupautunut. Mutta saisiko minusta vielä toimistotyöntekijää? Pelkästään ajatus toimistotyöstä saa minut haukottelemaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjrBPbws4va0P3lrvi7paV86L8wGzf_2O21ydkGrqAqqiFeP8pWB5EjciIAJTIZ4n68TDIg6c0WtvoqXVaNqN3-J1qo5d5-Rq0W5ZSChAxuBL4aNTtaGWZVLBmzYcScXJ-cZ33GLme3uCe/s1600/IMG_20180608_175945.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjrBPbws4va0P3lrvi7paV86L8wGzf_2O21ydkGrqAqqiFeP8pWB5EjciIAJTIZ4n68TDIg6c0WtvoqXVaNqN3-J1qo5d5-Rq0W5ZSChAxuBL4aNTtaGWZVLBmzYcScXJ-cZ33GLme3uCe/s400/IMG_20180608_175945.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pieni jännitys ennen ekaa vetoa</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrOJ94UdNbbUm2r1S7zfGJlmIjVG8hcQTbRISRhyL-eaT_slEalU0PuAiFPqJI1knDgq1MmwuzAOoJnIeECFFS7B_AVZITr96pM0exGDW35f3P-KWnCjJp09jpDDsMkTW7v3hci3vGuVvS/s1600/IMG-20180609-WA0030.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /><img border="0" data-original-height="1599" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrOJ94UdNbbUm2r1S7zfGJlmIjVG8hcQTbRISRhyL-eaT_slEalU0PuAiFPqJI1knDgq1MmwuzAOoJnIeECFFS7B_AVZITr96pM0exGDW35f3P-KWnCjJp09jpDDsMkTW7v3hci3vGuVvS/s400/IMG-20180609-WA0030.jpg" width="223" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMlLgMMOgj-cQyGCjvVchRpviqh8fYvt4sw7o7w3_nYtQ1wYVvlAUOu2jAW7ePvAXhk_Fg3YcItpYM0F0zQAyezNHSks1mM7M4m1R1dmv6n2AAN6Oyc-EwsrnWeNQ0ihWdEUCTkdjW07PY/s1600/IMG-20180608-WA0098.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMlLgMMOgj-cQyGCjvVchRpviqh8fYvt4sw7o7w3_nYtQ1wYVvlAUOu2jAW7ePvAXhk_Fg3YcItpYM0F0zQAyezNHSks1mM7M4m1R1dmv6n2AAN6Oyc-EwsrnWeNQ0ihWdEUCTkdjW07PY/s320/IMG-20180608-WA0098.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Viimeisiä ryhmäliikuntatunteja viedään. Juhannuksen jälkeen minulla alkaakin pienehkö loma. Tai ainakin yritän olla niin lomalla kuin yrittäjänä voi olla. Vähemmän työtä siis. Työn merkeissä ollaan kuitenkin mm. <a href="https://www.puistoblues.fi/">Puistobluessissa</a> Tervetuloa vetäsemään myös täällä hihastani. Tälläkertaa olen blogini asialla ja tulen kirjoittamaan juttua tapahtumasta vielä tänne blogin puolelle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoia0YF3SJIlSAtNoIk-hLSvxhkFBk-E8EKO7WyuCh5A4MvpOjgdXkMXX98unTxHzyNTH3GY1sE0QSC7edHoinD9zKJWLIYmYMax2rc0tGjUdWQFHKgVKM78XzmGrBYUVn-OlJlOP6f1QD/s1600/DSC_0777.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoia0YF3SJIlSAtNoIk-hLSvxhkFBk-E8EKO7WyuCh5A4MvpOjgdXkMXX98unTxHzyNTH3GY1sE0QSC7edHoinD9zKJWLIYmYMax2rc0tGjUdWQFHKgVKM78XzmGrBYUVn-OlJlOP6f1QD/s400/DSC_0777.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Mitä syksy tuo sitten tullessaan? Ainakin uuden harrastuksen. Josta kerron myöhemmin lisää. Edelleen tulen jatkamaan liikunta-alalla. Se millä volyymilla jatkan missäkin ja minkälaisissa työtehtävissä selviää lähempänä syksyä. Vedän varmasti ryhmäliikuntaa, otan valmennukseen myös asiakkaita ja edelleen autan myös ravintoasioissa. Eli päätyöni on edelleen liikunta-allalla. Ellei joku tule ja tarjoa minulle parempaa projektia. Olen aina avoinna kaikelle.<br />
<br />
Ja tottakai syksyllähän me lähdemme matkaan! Moni kyselee miten Everestin matkamme valmistelut sujuu. Mietin aina, että miten sellaiseen pystyy valmistautua? Varmasti sillä, että asioista otetaan selvää ja valmistaudutaan kaikkeen. Hoidetaan vakuutukset kuntoon ja pidetään huolta peruskunnosta. Toki asia on kokoajan takaraivossa. Odotan matkaa innolla ja olen varma, että siellä vuorella pääsee lepäämään. Yksi iso asia jota odotan, on se alkeellisuus joka tulee vastaan. Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki on itsestäänselvyyksiä. Kännykkä on aina saatavilla, samoin puhdas vesi ja puhtaat vaatteet. Pohdin paljon asioita ja odotan myös sitä karua maisemaa, jota pystyn tuijottamaan ja istumaan hiljaisuudessa. Vaikkakin moni kuvaa Everestiä turistipaikaksi, niin uskon löytäväni oman kiven johon voin istahtaa ja laittaa elämän tärkeysjärjestykseen. Jokaisen ihmisen pitäisi pystyä laittamaan älykännykät, telkkarit ja tietokoneet hetkeksi pois ja olla omissa ajatuksissaan useamman päivän. Väitän, että monelle tämä olisi hyvinkoin vaikeeta. Ei uskalleta kohdata omia ajatuksiaan ja hidastaa elämää. Ollaan koukussa sosiaaliseen mediaan. Minäkin olen jokseenkin näkyvässä osassa työssäni ja sosiaalinenmedia on iso osa päivittäistä työtäni, jonka takia nautin kun pystyn sulkemaan sen.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-25792435273446705932018-06-04T22:42:00.000-07:002018-06-04T22:42:50.376-07:00Elämässä suunta pitää olla eteenpäin Tiedättekö ne ihmiset jotka päättävät tehdä jotain isoa ja suurta? Kuitenkin ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla heitetään hanskat tiskiin ja luovutetaan. Rämmitään itsesäälissä kun asiat ei mennytkään itsestään eteenpäin. Keksitään syitä ja tekerrutaan niihin. Minäpä tiedän montakin sellaista ihmistä! <div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWuQmAt-11EtRBfi0Jcc5ow8DE-8nu-1WiV3VOf0sQmJ1xgqFHPCDwpzp-eMe2wJgUD23gEeYq93KmWtEvDXzJ0cWNjdtcQPiWL_rARGkSPHovupLBQK4Ox80rrTPkFPGhLKthQBvIdlUK/s1600/DSC_0349.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWuQmAt-11EtRBfi0Jcc5ow8DE-8nu-1WiV3VOf0sQmJ1xgqFHPCDwpzp-eMe2wJgUD23gEeYq93KmWtEvDXzJ0cWNjdtcQPiWL_rARGkSPHovupLBQK4Ox80rrTPkFPGhLKthQBvIdlUK/s400/DSC_0349.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br /><div>
<div>
<br /></div>
<div>
Pieni rämpiminenkään ei elämässä haittaa. Kuitenkin sieltä suosta pitäisi osata nousta ylös. Jos ei omin avuin, niin jonkun avustamana. Ammattilaisen, ystävän tai läheisen.<br /><div>
<br /></div>
<div>
Monelle asioiden pitäisi tulla valmiina lautasella ja jos ei ihan valmiina, niin ainakin mahdollisimman vähällä työllä. Tämä pätee hienosti moneen elämän alueeseen kuten työelämään tai vaikkapa laihduttamiseen. Odotetaan, että elämässä tapahtuu jotain suurta, mutta kun puhutaan työstä joka pitää tehdä sen eteen kiinnostus lopahtaa. <i>Moni on kateellinen niille hienoille upeille asioille, mutta ei niiden asioiden eteen tehdylle työmäärälle. </i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olen ollut aina kova tekemään töitä. Kun innostus asiasta, niin voi olla monia monia tunteja kun keskityn vain yhteen hommaan. Ja haluan aina saada työt päätökseen. Ehkä se on se asia, joka on vienyt minut niin moneen hienoon paikkaan ja tilanteeseen. Minusta ei ehkä ulospäin usko, mutta jännitän paljon. Jännitän erilaisia tilanteita, jännitän ryhmien vetämistä ja jännitän myös ryhmille puhumista. Aina vaan löydän itseni isompien ja isompien ryhmien edestä. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGuJMzbP1QRy_xi1hOAF8UuH3AU6Xvl1aSp-_FOh_KiWFnJacL6RDU3Q24iukBBvsucdYU-uWOXx_JmQzMUjCscCOOisKHWwbrkBUjaSzvHKHeGmOcQvQaQ3EVFQZRD5hk8PWOexpg9_lQ/s1600/DSC_0191+1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGuJMzbP1QRy_xi1hOAF8UuH3AU6Xvl1aSp-_FOh_KiWFnJacL6RDU3Q24iukBBvsucdYU-uWOXx_JmQzMUjCscCOOisKHWwbrkBUjaSzvHKHeGmOcQvQaQ3EVFQZRD5hk8PWOexpg9_lQ/s400/DSC_0191+1.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Viikonloppuna minut kukitettiin valmistumiseni johdosta. Valmistuin tammikuussa erinomaisilla arvosanoilla leipuri- kondiittoriksi. Siinä hetkessä tajusin kuinka ison ja upean työn olen tehnyt viimeisen 15kk aikana. Pohin monta kertaa menenkö omiin valmistujaisiin, koska eihän tollainen ammattikoulu nyt ollut mitään. Vähättelin saavutuksiani ja pidin jotenkin liian pienenä sitä, että valmistuin jälleen ammattikoulusta. Kuitenkin kun miettii aikaa taakseppäin, niin tajuaa sen työmäärän jonka annoin valmistumiseni eteen. Heräsin aamulla työharjoitteluun. Illalla omiin töihin. Hoidin kotia. Tein tehtäviä. Kävin koulua. Jakoin pitää vielä kunnostanikin huolta. Tai ehkä juuri se oli oma henkireikäni kaiken kiireen ja väsymyksen keskellä. Oli monta päivää kun lähdin ennen tytön heräämistä ja painoin illalla pusun hänen otsaansa kun tulin kotiin. Päiväni saattoivat alkaa klo.5.00 ja pääsin kotiin klo.22.00. Viimeisen työharjoittelun sain päätökseen tammikuussa ja pieni väsymys itkukin sieltä tuli, kun kuulin saaneeni viimeisestäkin näytöstä kiitettävän. Se helpotus oli sanoinkuvaamaton. Arvostain jokaista onnittelua jonka olen saanut ja ehkä taas jatkossa osaan arvostaa tekemääni työtä enemmän. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Elän tunteella. Haluan elää tunteella, nähdä maailmaa ja kokea asioita. En jaksa valittaa pienistä ja minua ei häiritse kirjoitusvirheet tai pienet sivuseikat. Elän elämää niin täysillä, että välillä tulee eteen niin iso kolaus, että tiputaan korkealta alas. Se on kuin joku ampuisi haulikolla linnun alas puhelinlangan päältä. Minä en kuitenkaan halua olla se ihminen joka itkee vanhana tekemättömiä asioita. Minä haluan olla se rauta mummi, joka kertoo lapsille matkoista Everestille, Fitness kilpailuista ja siitä Tuoppipumpista siellä RockFesteillä kesällä 2018.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/bZtZb_CCrUU/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/bZtZb_CCrUU?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Tulkaahan moikkamaan minua ensi viikonloppuna Hyvinkäälle!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Elämä rakentuu niin kuin itse sitä rakennat. Jokaisella on ne omat vaikeudet ylitettävänä. Itse en ole päässyt helpolla ja tämän lyhyen matkan aikana inhimillinen ajattelu on kokoajan rakentunut. Nuorena elää elämää kuolemattomana ja ajattelee helposti asioita hyvin mustavalkoisena. Ehkä sitä itse on pikkuhiljaa kasvanut yli siitä ajattelutavasta ja pystyy laajentamaan omaa näkemystään asioista. </div>
<div>
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div>
<br /><div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
</div>
</div>
</div>
</div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-85328338290425502722018-05-28T01:34:00.000-07:002018-05-28T01:34:32.027-07:00Festarikesä <h4 style="text-align: right;">
<span style="font-weight: normal;"><span style="font-size: x-small;">Yhteistyössä Puistoblues ja Kublo</span></span></h4>
<div style="text-align: right;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJBS0Lx26_Tw8RZzTwm28fZkyLWvUBt9M-ngcPiEx9scRpGpmeVshjDZdNFafMXLhCo-r4HPdDDKEx7Un9ev05awvlUTySJ-5MYHgEvjHTP0MjUdwG03x0Lk-j34RUapnyBOzsnAg2L_vy/s1600/DSC_0883.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJBS0Lx26_Tw8RZzTwm28fZkyLWvUBt9M-ngcPiEx9scRpGpmeVshjDZdNFafMXLhCo-r4HPdDDKEx7Un9ev05awvlUTySJ-5MYHgEvjHTP0MjUdwG03x0Lk-j34RUapnyBOzsnAg2L_vy/s400/DSC_0883.JPG" width="266" /></a></div>
<br />
Vaatteet vähenee ja pidot paranee! Alkukesä on ollut ihanan lämmin ja toppavaatteita ei ole tarvinnut vähään aikaan pukea. Muistan joskus pitäneeni juhannuksena hanskoja ja pipoa asiakastapaamisessa, joten nyt olen nauttinut kesäsäästä täysin rinnoin. Niin täysin, että seuraavan viikon nautin mustasta silmästä. Kesälajit ovat vaarallisia, kuten minigolf. Golfmaila on yllättävän kova kun se kolahtaa silmäkulmaan. Joten ollaan varovaisia harrastusten parissa. Järvenpäässä minigolfia pääsee pelailemaan Tervenokan satamassa eli aivan uimarannan vieressä. Iso kiitos kahvilan henkilökunnalle ambulanssin soittamisesta ja meidän auttamisesta. Onneksi selvisimme säikähdyksellä ja kävimmekin pelaamassa reijät loppuun seuraavana päivänä ja kiittässä myös henkilökuntaa ripeästä toiminnasta.<br />
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDfXTKkXYnmarKEwxj9dB_5rCwSGmm_hPiPz2PteExYFzKcmKh94DRABzeltr6kSSxcBD2sCxoyq4qza4Xo3T_-eLa_s3BSlJEt56YFyw7r2MftNDsg-1BJAt1YpGaUodRSPncrT8JhHK3/s1600/DSC_0754.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDfXTKkXYnmarKEwxj9dB_5rCwSGmm_hPiPz2PteExYFzKcmKh94DRABzeltr6kSSxcBD2sCxoyq4qza4Xo3T_-eLa_s3BSlJEt56YFyw7r2MftNDsg-1BJAt1YpGaUodRSPncrT8JhHK3/s640/DSC_0754.JPG" width="426" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Kesä on myös festari aikaa ja itse kun en ole hirveästi alkoholin perään, siispä rajuimmat ryyppyfestrit jääköön muille. Onneksi festareista voi nauttia myös perheenä ja ilman suuria alkoholimääriä. Festareita löytyy yllättävän läheltä ja tänäkesänä pääsenkin aitiopaikalta seuraamaan Puistobluessia. Puistoblues on järjestetty Järvenpäässä jo vuodesta 1978.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Moni onkin jo bongannut minun hienot Blueslasit ja lasit ovat liittyneet yhteistyöjuttuuni. Kublo eli Keski-uudenmaan blogit valittiin Puistobluessin yhteistyökumppaniksi ja näin ollen pääsen kirjoittelemaan ja seurailemaan tapahtumaa läheltä. Olen tästä enemmän kuin innoissani. Olen koko elämäni melkeimpä asunut Keski-uudellamaalla ja en ole koskaan käynyt kyseisessä tapahtumassa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq0vaUMIErGUW9ov_LQ3U77BsOdMvL0W0nCyDrTdr-y_yFrU1_nYd4_fyOznxDCrSgk8sDn2f0PHbKVstOuVk88AXbBuX_Zt6QoVmZ0EJl0VDzz77qHGsbSKuTwKh_akswLsK6Cm8P7Qax/s1600/DSC_0801.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq0vaUMIErGUW9ov_LQ3U77BsOdMvL0W0nCyDrTdr-y_yFrU1_nYd4_fyOznxDCrSgk8sDn2f0PHbKVstOuVk88AXbBuX_Zt6QoVmZ0EJl0VDzz77qHGsbSKuTwKh_akswLsK6Cm8P7Qax/s640/DSC_0801.JPG" width="426" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Piknik kori on melkein jo valmiina ja esiintyjät tsekattu. PuistoBluesin viralliset sivut löytyvät <a href="https://www.puistoblues.fi/">TÄÄLTÄ</a>. Kannattaa käydä katsomassa. Ohjelmaa löytyy lapsille ja aikuisille. Festaribussi kulkee vanhiksen ja keskustan väliä, jotta jokainen pääsee kulkemaan pääkonserttiin. Nyt toivotaan vain, että ilmat on kohdallaan. Oikeastaan sekin on asennoitumis kysymys. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<ul class="navi2" style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 13.9392px; list-style: none; margin: 0px 0px 2em; padding: 0px;">
<li class="naviastia2valiotsikko" style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px;"><span class="navivaliotsikko2" style="color: #555555; display: block; font-family: Sucrose-Bold; font-size: 18px; line-height: normal; margin: 0px 0px 0.7em; text-align: center;">PÄÄKONSERTTI 30.6. VANHIS</span></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/john-hiatt" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">John Hiatt & The Goners featuring Sonny Landreth (USA)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/walter-trout" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">Walter Trout (USA)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/king-king" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">King King (UK)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/erja-lyytinen" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">Erja Lyytinen (FIN)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/2018/bluespiknik/dr-helander-third-ward" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">Dr. Helander & Third Ward feat. Little Willie (FIN)</a></li>
<li class="naviastia2valiotsikko" style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px;"><span class="navivaliotsikko2" style="color: #555555; display: block; font-family: Sucrose-Bold; font-size: 18px; line-height: normal; margin: 0px 0px 0.7em; text-align: center;">KLUBIT 27.6.-1.7. EIKAN OLUTPUB</span></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/index.php?k=21768" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">Lena & The Slide Brothers (Fin)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/index.php?k=21770" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">Trickbag (Swe)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/index.php?k=21771" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">Million Dollar Tones (Fin)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><a class="naviurl2" href="https://www.puistoblues.fi/index.php?k=21772" style="color: #c47505; font-weight: bold; text-decoration-line: none;">Susan Santos (Esp)</a></li>
<li style="border: 0px; font-size: 1em; margin: 0px 0px 0.3em; padding: 0px; text-align: center;"><span class="navival2" style="color: #008aa9; font-weight: bold;">Slim Butler & Slim Cuts (Fin)</span></li>
</ul>
<div style="text-align: left;">
Meijän tyttö odottaa tapahtumaa myös innolla. Pääkonsertissa on mm. pomppulinna, temppurata ja rakennellaan kitaroita. Kävelykatu Janne muuttuu Blueskaduksi ja siellä on lapsille kasvomaalausta. Esiintyjinä Kakarabluessissa lapsille on Höpinätötterö ja Kikattava Kakkiainen. Nimet kuulostavat jo niin mielenkiintoisilta, että eiköhän meidätkin paikalta löydä. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW-6u96C0dgcCVLv4_LxGIU_LNNX4As65myWNwGOw0dNJ0epUrWSQeZzoNM4CPqjmt5UB9acZK6ha5Qi1Fp42EL6IL4vObSLhrRsoL7W-JMNMbEdXXZLoTCn7DqOrW9akCBXnoCnKsqS1f/s1600/DSC_0711.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW-6u96C0dgcCVLv4_LxGIU_LNNX4As65myWNwGOw0dNJ0epUrWSQeZzoNM4CPqjmt5UB9acZK6ha5Qi1Fp42EL6IL4vObSLhrRsoL7W-JMNMbEdXXZLoTCn7DqOrW9akCBXnoCnKsqS1f/s640/DSC_0711.JPG" width="426" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Ennen Puistobluessia minulla on vielä paljon töitä ja tapahtumia jossa olen mukana. Naisten kymppi jäi harmillisesti väliin golfmaila tapaturman takia. Aivotärähdyksen jälkeen juoksu ei kuulemma olisi ollut hyvä asia. Onneksi kuitenkin elämästäni ei puutu tekemistä, joten nokka kohti seuraavaa tapahtumaa ja tekemistä. Minua kannattaa seurailla instagramista ja siellä My storya. Sinne päivittelen aktiivisesti juttujani. Miltä kuulostaa tuoppipumppi tai bissebalance? Kaikkeen mäkin lupaudun, mutta näistä lisää pian. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-2515574279181590172018-05-20T01:26:00.001-07:002018-05-20T01:43:17.122-07:00Koska on rantakunnossa?Tänä vuonna todella moni on puhunut minulle siitä ettei ole rantakunnossa. Olen myös kuullut, että jotkut eivät pysty pukeutumaan uimapukuun tai bikineihin sen takia, koska häpee itseään. Tämä on todella kurjaa kuunneltavaa ja toisaalta ymmärrän asian, mutta toisaalta en haluaisi ymmärtää.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6Cu28imMAJnjqQvekyNmgzLhdCCTg1XWp-j7H2yYhqBS6lzK690WLsTX5GLnmxu1oWYlgwXxtOusbwwu2EXtaS7RYoGbWHH2ILx44ELwgL4UClJR3pMjJnATUUO7l4HNQ4-0XIUpfd5to/s1600/IMG_20180430_124612.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6Cu28imMAJnjqQvekyNmgzLhdCCTg1XWp-j7H2yYhqBS6lzK690WLsTX5GLnmxu1oWYlgwXxtOusbwwu2EXtaS7RYoGbWHH2ILx44ELwgL4UClJR3pMjJnATUUO7l4HNQ4-0XIUpfd5to/s400/IMG_20180430_124612.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Oman vartalon häpeäminen on yleisempää kuin moni tietääkään. Työssäni kuitenkin törmään tähän melkein päivittäin. Jo painoindeksi 20 omaavat puhuvat häpeästä ja siitä ettei uskalla mennä rannalle. Eli kyse ei välttämättä ole painosta vaan omasta kehon kuvasta. Ison painoindeksin omaava voi olla upea ja muodokas, mutta se vaatii sen, että osaa kantaa oman kehonsa ryhdikkäästi, eikä kulje pääkumarassa. Pahinta on se kun yritetään mahtua koon 34 uimapukuun vaikka olisit kokoa 40. Kukaan ei tule katsomaan kokolappuasi. Katso mielummin uima-asu joka ei purista tai kiristä ja tuntuu päällä mukavalta. Rannalla näkee vaikka minkä muotoista ihmistä, joten rohkeasti mukaan!</div>
<br />
Omaa kehonkuvaa ei noin vain muuteta. Se on uisen pitkän ajan muutos ja voi tarvita prosessiin mukaan ammattilaisen. Ei PT:tä vaan henkisen puolen asiantuntijaa. Onneksi tiedän monta jotka ovat hakeneet apua ja saaneet sitä. Näin proseessi on päässyt käynnistymään.<br />
<br />
Minä olen rantakunnossa ympäri vuoden. En halua ajatella, että rantakunto on kiinni vaa'asta. Me kaikki ihmiset olemme eri kokoisia ja eri näköisiä. Toiset tykkää pienemmästä ja toiset isommasta. Joten ihmettelen sitä, mikä oikeasti määrää rantakunnon?<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFCL5bfpKF3lG9pL-q_Swpdz8jwok8BcAcZR_gXL_anBdygVRx-zlvj95YPS8oKQxPq7qMj6mfJAOBPHFVdk0bQYWHM6s0dyZUliKntj-IzpnDrM5BX_SYZzFnpm6cmTn8OLVAUFiQmzlE/s1600/IMG_20160409_060422.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFCL5bfpKF3lG9pL-q_Swpdz8jwok8BcAcZR_gXL_anBdygVRx-zlvj95YPS8oKQxPq7qMj6mfJAOBPHFVdk0bQYWHM6s0dyZUliKntj-IzpnDrM5BX_SYZzFnpm6cmTn8OLVAUFiQmzlE/s400/IMG_20160409_060422.jpg" width="221" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä vähän harvinaislaatuisempi kuva. En ole hirveästi matkani varrelta näitä aamukunto kuvia jakanut. Tämäkään ei ole se ihan just ennen kisoja otettu kuva, mutta lähellä kisoja. Kuva näyttää jotenkin hyvin masentavalta. Vatsalihakset näkyy kyllä. Kuva suurentaa vielä kuntoani. Todellisuudessa olin hyvin pikkuruinen ja vaatteet roikkui päällä. </td></tr>
</tbody></table>
Vaikka tekisi massiivisen painonpudotuksen, löytyy omasta kropasta aina huomautettavaa. Itse löysin rasvaa omasta kropastani vaikka rasvaprosentti oli 13 luokkaa. Näin jälkeenpäin asiahan on aivan naurettava. Ja ymmärrän hyvin, miksi mieheni ei juuri jaksanut kuunnella rasvaongelmaani. Nyt olen noin 20-25% rasvoissa (tämä on arvio) ja ihan tyytyväinen. Rasvaa on, mutta niin kuuluukin. En haluaisi sinne 13% ravoihin, koska mieleltäni olin hyvin väsynyt. En olisi pystynyt pitämään sitä kuntoa yllä, eikä se olisi ollut terveellistä. Alhainen rasvaprosentti kuuluu kuitenkin fitness lajien luonteeseen ja oikeasti, minusta olisi pitänyt tiputtaa vielä muutama prosentti rasvaa. Näin normaalielämässä, minulla ei ole mitään hinkua olla pienissä rasvoissa.<br />
<br />
Jos aina vertaat itseäsi johonkin, et voi koskaan olla tyytyväinen. Tyytyväisyys tulee mielestäni siitä, että teet asioita mistä nautit! Minä nautin urheilusta ja energisestä olosta. Saan sitä luonnosta ja ympärilläni olevista ihmisistä. Saan energiaa työstäni ja unelmistani. Minä tarvitsen porkkanan, jotta jaksan arkeni eteenpäin. Minulla pitää siis olla tavoite. Se on unelmani! Vaaka´ei voi tehdä onnelliseksi. Voi tehdä ehkä hetken, mutta pitkälle se ei kanna. Joten jos aina kun nouset vaa`alle tunnet pettyneesi. Heitä se vaaka nurkkaan ja keskity onnellisempaan elämään. Pidä itsestäsi huolta, se näkyy myös ulospäin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-4018652883926938182018-05-16T04:14:00.001-07:002018-05-16T04:14:56.294-07:00Uskotko unelmiin?Elämä kuljettaa joskus kovaa eteenpäin ja unohdat omat tarpeesi. Pidät ehkä huonommin huolta itsestäsi ja keskityt muuhun. Ruuhkavuosien aikaan usein unohtaa helposti itsensä. Tai jos muistaa, niin omat tarpeet työntää taka-alalle. Sen jälkeen kun ruuhkavuodet ovat ohi ja huomaa, että taas olisikin aikaa itselleen, voi olla että kaikki tuntuu jotenkin vaikealta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWiDYxjNX1ouagqcjJuwTnpdt6EsXbRC25Dlv-BCus8UwVqmMlmnk-oSOU1wWzxePy82l1T0OW0Wn-Ks2nqmxbCXy0HJBeQuSRjV-_1IX4xH882ojuy4vfPlR3dRdiWdR-aB4H7ZGx3Gg4/s1600/IMG_20170624_164531.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWiDYxjNX1ouagqcjJuwTnpdt6EsXbRC25Dlv-BCus8UwVqmMlmnk-oSOU1wWzxePy82l1T0OW0Wn-Ks2nqmxbCXy0HJBeQuSRjV-_1IX4xH882ojuy4vfPlR3dRdiWdR-aB4H7ZGx3Gg4/s320/IMG_20170624_164531.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Sama voi olla jos sinulla on jokin sairaus, ja kun akuutein vaihe on ohi ja haluaisit taas panostaa itseesi, et löydä otetta. Kaikki olisi melkein tarjottimella, mutta kuitenkin sinun saavuttamattomissa.<br />
<br />
Olen joskus ennenkin kirjoittanut siitä, että pitää olla valmis luopumaan jostakin, jotta uudet tuulet pääsevät puhaltamaan. Usein se on vanhoista tavoista tai ajatuksista luopumista. Tämä on se hankalin vaihe. Joku saattaa pitää kiinni kynsin ja hampain vanhoista tavoista.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
"Kahvipulla on AINA pakko saada" </div>
<div style="text-align: center;">
"Inhoan kuntosalia" </div>
<div style="text-align: center;">
" En ikinä saa rahoja kasaan"</div>
<br />
Usein unelmat ja tavoitteet kulkevat jokseenkin käsikädessä. Jotta voit saavuttaa jotain, sinun pitää ehkä päästä johonkin tavoitteeseen. Se voi olla rahallinen tavoite, esimerkiksi lomamatkan budjetin kerääminen tai kuntoon liittyvä tavoite. Tiputtaa painoa, jotta pystyy juoksemaan 10km. Unelma voi olla päästä lomamatkalle tai juosta edes kerran elämässään se 10km. Alkoholistille voi olla unelma päästä eroon alkoholista ja sokerikoukussa elävälle päästä eroon sokerista.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYjzEg8yzZDsX2lNL9hV39V83ScSSZM8f_ZHKW9Fm_ACAW9W7jpD82rbz4CeeDnio8LuuVesRwwbi1t7ewMp6493_-5K2EBzxDJjYeYtaE222KD9qFmK6DRctc5AmznJ7xDXSNm8bNlEqA/s1600/IMG_20170622_113350.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYjzEg8yzZDsX2lNL9hV39V83ScSSZM8f_ZHKW9Fm_ACAW9W7jpD82rbz4CeeDnio8LuuVesRwwbi1t7ewMp6493_-5K2EBzxDJjYeYtaE222KD9qFmK6DRctc5AmznJ7xDXSNm8bNlEqA/s400/IMG_20170622_113350.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Minä unelmoin suuresti. Haluan asettaa unelmat korkealle, jotta joudun tekemään töitä unelmien eteen. En halua mitään tarjottimella tai suoraan suuhun ojennettuna. Valmiit asiat voivat tuntua hyvältä, mutta tunnen niin paljon enemmän kun olen itse rakentanut portaat päästäkseni käsiksi unelmaani. Onneksi peruskuntoa kukaan muu ei voi rakentaa puolestasi ja joudun sen itse tekemään. Menetän mielenkiinnon hyvin nopeasti, jos kaikki on liian yksinkertaista. Arvostus elämää, asioita ja ihmisiä kohtaan häviää, jos kaikki on liian helppoa. Pitää käydä kuopassa, jotta kiipeäminen ylemmäs taas tuntuu hyvältä.<br />
<br />
Minä uskon unelmiin. Haluan uskoa. Haluan toteuttaa unelmia! Rakastan sitä kun joku kehuu mitä kaikkea hienoa taas lähden tekemään, mutta samalla epävarmuus aina kaivertaa itseäni ja ennen kun unelma on toteutettu en voi pitää sitä itsestäänselvyytenä. Tunnen todellakin epävarmuutta. Joskus epäilen itseäni suuresti. Mikään ei ole itsestään selvää tässä elämässä. Ei kävely, uiminen, terveys tai edes veden juonti. Aina kun astun kameran eteen, vedän vatsan sisään. Ainakun aloitan uuden ryhmän kanssa minua jännittää. Aina kun puhun asioista jotka ovat yksityisiä, puhun varovasti, jotta en paljasta yksityiselämästäni liikaa. Mutta vaikka pelkään, olen epävarma ja usko meinaa loppua, jotenkin aina kerään itseni ja kävelen selkä suorassa. Huonot kokemukset kasvattaa ja vielä huonommat kovettaa.<br />
<br />
Kuulen usein, että helppohan sun on ja sulla on niin hyvä kunto, että kyllä sinä pystyt. Mitäpä jos en aina pysty? Kyllä puolmarathonikin vaatii harjoittelua SaliMakelta. Mutta jos päätän sen juosta, niin siihen treenataan ja se vedään läpi! Niin ne unelmatkin toteutuu.<br />
<br />
Varasin kutakuinkin kaksi vuotta sitten Thaimaan matkan. Olin ollut peurakolarissa ja sillä hetkellä tuntui siltä että nyt on aika toteuttaa yksi unelma. Minulla ei ollut hajuakaan millä ihmeellä matka kustannettaisiin tai miten mieheni saisi töistä vapaata. Juuri ennen matkaa joudun vielä leikkaukseen. Kaikki kuitenkin järjestyi ja viime kesänä yksi unelma toteutui! Siitä matkasta olen edelleen onnellinen ja se antaa edelleen voimaa, kun sitä ajattelee.<br />
<br />
Jos tänään ei ole rahaa, niin on monta vaihtoehtoa saada rahaa, mutta se on eriasia mihin itse pystyy sillähetkellä. Mikä on tukiverkosto ja mistä pyytää apua. Ei kaikki ole mustavalkoista, vaikka niin helpolta saankin sen kuulostamaan. Pointti on kuitenkin se ettei pidä luovuttaa! Jos käy kuopassa, niin aina on aukko ylhäällä, niin kauan kuin kukaan ei hautaa sinua elävältä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Sellaisia mietteitä tänään <3</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-37115187767879739252018-05-14T07:04:00.002-07:002018-05-14T07:04:43.867-07:00Matkailua luonnossa -Juustopolku<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif47NYKibNLKA99awc8rfZA9E0hNSrzLN8xUgaY7pMFXEUvGDVXsdTXDwhZsLLeFYmkzSawlVIEDX-1DvuKUbSsgGzmwr4TcA87Ik5cLT2vd2kCsI7w2tQAFBCRW_GQysaZh88KXCPvV4Z/s1600/DSC_0014.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif47NYKibNLKA99awc8rfZA9E0hNSrzLN8xUgaY7pMFXEUvGDVXsdTXDwhZsLLeFYmkzSawlVIEDX-1DvuKUbSsgGzmwr4TcA87Ik5cLT2vd2kCsI7w2tQAFBCRW_GQysaZh88KXCPvV4Z/s320/DSC_0014.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Luonto on aina ollut minulle tärkeä. Jo talvella aloin suunnittelemaan tulevia patikointireissujamme lähiympäristöön. Luonnosta haen rauhaa ja sitä, ettei joka kilometrin kohdalla tule vastaan ihmisiä. Nuuksio ja Sipoonkorpi onkin liian kovia menomestoja meidän makuumme, jonka takia kevään ensimmäinen reissu valittiin tarkoin. Sipoonkorvessa ja Nuuksiossa voimme käväistä sitten kun kahdestaan olo ei ole se juttu. Toki eteläsuomessa on muitakin hienoja metsiä ja luontopolkuja ja useissa paikoissa olemmekin jo käyneet vuosien varrella. Nyt kuitenkin suuntasimme hiukan tuntemattomammalle paikalle Vierumäen lähelle, josta aloitimme patkoinnin kohti Heinolaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY1kBZw6OlPzqOrewoD02b46qMO8vswIDF1-PbuWktT5H6cetqZIZ_HszP9YIoJEE41N2gp_mamI7rshAR5JvX3ZwHJVJYKGSBK2j4u-KbOMtDztEQ6LEcYLYaeGUZyJFD2Ers1KYDX_En/s1600/IMG_20180510_212742.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY1kBZw6OlPzqOrewoD02b46qMO8vswIDF1-PbuWktT5H6cetqZIZ_HszP9YIoJEE41N2gp_mamI7rshAR5JvX3ZwHJVJYKGSBK2j4u-KbOMtDztEQ6LEcYLYaeGUZyJFD2Ers1KYDX_En/s400/IMG_20180510_212742.jpg" width="225" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4Khjz5qUZ0sQRnI2_9KwE8NwRfAM3UtN5JvNBedYX_ybFGF_ov5aeX5US9kVfs8XNiLU8Us774JRjcTsGrI8-vM_PDa2sBPH89ZqACCqfBZ-CC2Xb_ER7ghvb60NvlWhv59_pEnYSBFFj/s1600/DSC_0011.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4Khjz5qUZ0sQRnI2_9KwE8NwRfAM3UtN5JvNBedYX_ybFGF_ov5aeX5US9kVfs8XNiLU8Us774JRjcTsGrI8-vM_PDa2sBPH89ZqACCqfBZ-CC2Xb_ER7ghvb60NvlWhv59_pEnYSBFFj/s400/DSC_0011.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Juustopolku alkaa vuolenkosken koululta (tai me kuljimme reitin näin päin) ja päättyy Heinolaan, Tamppilahdenkadulle. Reitille tulee pituutta 17.2km joka meillä oli tarkoitus kävellä edes- takaisin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX_ou2mdWFzOzGemvjTuFupFZNogBEdYj6lmbu0Ri66nDHd96DxM7QPhQjrv9Rw0ciA0NXXkhAttC1UEAYSfmnnqZ2Jimjy9q0sYOpkND8S4vjcISQKPqMJ3-kBwXFIRFzqopSevmg_v4B/s1600/DSC_0079.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX_ou2mdWFzOzGemvjTuFupFZNogBEdYj6lmbu0Ri66nDHd96DxM7QPhQjrv9Rw0ciA0NXXkhAttC1UEAYSfmnnqZ2Jimjy9q0sYOpkND8S4vjcISQKPqMJ3-kBwXFIRFzqopSevmg_v4B/s400/DSC_0079.JPG" width="266" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Kevät on kaikin puolin kivaa retkeilyaikaa. Ei ole juurikaan hyttysiä, luonto herää pikkuhiljaa henkiin ja oma fiilis on ihan katossa, kun aurinko alkaa taas paistamaan. Oikeastaan ainut huonopuoli on se, että yöllä lämpötila voi laskea paljonkin alle 10 asteen, jonka takia varustus täytyy olla kunnossa. Meitä lähti matkaan minä, mies ja mäyräkoiramme Safka. Emmehän tajunneet, että mukavuuden haluinen koiramme saattaa jäätyä yöllä ja saimmekin lämmittää sitä ja itseämme makuupusseissa. Itse varasinkin parhaimman makuupussimme ja nukuinkin suhteellisen hyvin, pää pussin sisällä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga42CIjL05lNx3TrYyd8s6RlXNrYZdh8fmh75GYD5PPH6spEjwDjtkXDJClmMMDga9A_xNCSi1-Z9OdoLXaerjC4H8TLN3FS9vkdjbYO5ww3PLl1FxT_nz3doLJZ13URfK4lxFlbzFQFSC/s1600/IMG_20180511_071831.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga42CIjL05lNx3TrYyd8s6RlXNrYZdh8fmh75GYD5PPH6spEjwDjtkXDJClmMMDga9A_xNCSi1-Z9OdoLXaerjC4H8TLN3FS9vkdjbYO5ww3PLl1FxT_nz3doLJZ13URfK4lxFlbzFQFSC/s400/IMG_20180511_071831.jpg" width="225" /></a></div>
<br />
Lähdimme sillä asenteella ettei ole mihinkään kiire ja olihan meillä reilusti rinkoissa painoa mukana. Kannoimme juomat, trangiat, teltat ja ruoat mukanamme. Ja kun minä lähden matkalle, niin minullahan on tunnetusti ruokaa mukana. Oi ihana kävellä kun vastaan tuli vain yksi ainut pariskunta ja he osasivatkin hiukan varoitella meitä hakkuualueesta, joka oli hiukan vaikeampi kulkuista.<br />
<br />
Maasto oli vaihtelevaa. Välillä näkymä oli kuin satumetsästä, pehmeineen mättäineen ja välillä elokuvista, jossa kaadetaan eläimien kotimetsät maantasalle. Välillä kävelimme metsäautotietä pitkin ja välillä todella tiheässä metsässä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgodTXvle5Q6tqjyzG-81cibTTiN9nZjAVYcy2_2iR5rCRXUUI3w7og9UwKiCJAAZJBKwqw1xw-wJhbghzVunvhaQ9RM-3QN1MRvSoA5EoI_fi4yuNxbOhwlzbNb9I1XWVBF9D1j6qEc0di/s1600/DSC_0046.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgodTXvle5Q6tqjyzG-81cibTTiN9nZjAVYcy2_2iR5rCRXUUI3w7og9UwKiCJAAZJBKwqw1xw-wJhbghzVunvhaQ9RM-3QN1MRvSoA5EoI_fi4yuNxbOhwlzbNb9I1XWVBF9D1j6qEc0di/s400/DSC_0046.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Noi 2km ennen ensimmäistä levähdyspaikkaamme, mieheni rasitusvamma joka sai alkunsa City Survaiverssissa alkoi vaivata, joten teimme päätöksen jäädä nuotiopaikalle yöksi. Juuri ennen nuotiopaikkaa koira yritti vetää vasemmalle kokoajan ja tajusimme heti, että nyt on koira saanut jäljen jostain. Vähän matkaa eteenpäin mentäessä noin 20m metrin päässä seisoi upea täysikasvuinen naaras hirvi. Koira murisi ja haukkui hirven tiehensä. Olemme hyvin ylpeitä pienestä villipedostamme. Taisi myös koiran ego nousta tällä reissulla kohti kattoa. Kuvaa emme valitettavasti saaneet. Hirvi luonnossa, suoraan kasvojen edessä on upea näky.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLaOeq7jjP4LOyy8VuaGLdD7tZjO_kglGdE_OY8t9W9Gz7vz7c9Zy8uOrEzmjivvvl3D4D2sOVA9pF1xSHlg5ALmCMVBAPMB6hOIF4b5O3oz1YVgQFaV92FOE2IvYmtr3CrBArFii4mszz/s1600/DSC_0035.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLaOeq7jjP4LOyy8VuaGLdD7tZjO_kglGdE_OY8t9W9Gz7vz7c9Zy8uOrEzmjivvvl3D4D2sOVA9pF1xSHlg5ALmCMVBAPMB6hOIF4b5O3oz1YVgQFaV92FOE2IvYmtr3CrBArFii4mszz/s400/DSC_0035.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHMDAt0S3PAP051rSkxadKOLz6nbn3en_9yChotNRHExhjXVe2qMAu6YSoJO7QQNvN9zLes9wfPtl7aCrnkfx0Moy95B-KpkWpN4-3C7Q-SmCT5R_BhOAEXPSGN96UT1NDqi6CGhR6h43i/s1600/DSC_0062.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHMDAt0S3PAP051rSkxadKOLz6nbn3en_9yChotNRHExhjXVe2qMAu6YSoJO7QQNvN9zLes9wfPtl7aCrnkfx0Moy95B-KpkWpN4-3C7Q-SmCT5R_BhOAEXPSGN96UT1NDqi6CGhR6h43i/s400/DSC_0062.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Löysimme upean paikan teltallemme metsässä, järven rannalla. Söimme iltapalan ja suuntasimmekin telttaan ajoissa. Yö oli jo hyvin valoisa. Taskulamppua ei tarvinnut koko reissulla. Söimme aamupalan rauhassa, pakkasimme teltat ja tavarat ja lähdimmekin takaisin. Patikoimme noin 22km reissun aikana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho8mkH8L1qsU6RdqgJDz8mGF_yN_7KSoPAlhOjAt2jlrshOvx3T7M3AdbTOrCxeaxgPtHIq6QutQA39Q_ItsYOlIB6Ityoi5pDOIopcEN96gXavfu8Q6XQCoQSeEsBGngALLk8JHipY1Cj/s1600/DSC_0048.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho8mkH8L1qsU6RdqgJDz8mGF_yN_7KSoPAlhOjAt2jlrshOvx3T7M3AdbTOrCxeaxgPtHIq6QutQA39Q_ItsYOlIB6Ityoi5pDOIopcEN96gXavfu8Q6XQCoQSeEsBGngALLk8JHipY1Cj/s400/DSC_0048.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifD3sdJEYXNb80nzmWHAK88eyaxhy8pctwStZMZUFbcx576g-xre6WGdDSwa4FbGHwPg6xWh1Dz2OC4dA9wZ9vgO7RITno920p7EWC1U39iqbXuS2K56p58iEg1Ik7o3yGRzPIoLiReLI8/s1600/DSC_0047.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifD3sdJEYXNb80nzmWHAK88eyaxhy8pctwStZMZUFbcx576g-xre6WGdDSwa4FbGHwPg6xWh1Dz2OC4dA9wZ9vgO7RITno920p7EWC1U39iqbXuS2K56p58iEg1Ik7o3yGRzPIoLiReLI8/s400/DSC_0047.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Juustopolulle pääsee myös Vierumäeltä ja tosiaan reitin voi kulkea myös Heinolan suunnasta. Lisätietoja paikasta löytyy <a href="http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/juustopolku/">TÄÄLTÄ</a><br />
<br />
Suosittelen kaikkia etsimään itselleen oman liikuntamuodon josta pitää ja joka toimii myös stressin poistajana. Mikä onkaa hienompaa kun lyödä sosiaalinen media kiinni ja nauttia oikeasta hetkestä, ilman filtteriä. Vaikka päivitin my storyyn muutaman videon matkan varrelta, voin sanoa, että muuten sosiaalinen media ja sähköposti pysyi matkan visusti kiinni.<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Nyt suunnittelemaan seuraavaa reissua. Nyt kuitenkin tehdään taas hetki töitä täysillä!</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-68684911832424761022018-05-05T23:40:00.000-07:002018-05-05T23:40:19.972-07:00City SurvivorsLähdimme kilpailuun ilman harjoittelua ja kainalosauvoilla könkkääminen muutama viikko sitten, ei yhtään auttanut valmistautumisessa. Minua on kiusannut jonkin aikaa jalkojen erilaiset kiputilat. Ensimmäiseksi meni nivelsiteet sulkapallossa ja sen jälkeen sain rasitusvamman toiseen jalkaan. Näiden takia juokseminen ja muu jalkatreenaaminen on jäänyt vähemmälle. Mieheni, jonka kanssa kilpailuun lähdettiin oli juossut kuukausi sitten muutaman kerran. Siinäpä meidän valmistautumiset kilpailuun. Niimpä jouduimme turvautumaan lepo-ruoka valmistautumiseen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwVDuA-f8pn_1b1WvawQ90TVECi7LGjXuRWqqgcabVHqqilZwVRKW7j5zx2Aj-lyZ6TSl3JO6C1u9QaYAvH6sBer7yneYjrceUQov7vc2DS-R8YnBpGpepVqCN6k6bFDKkf2VSOcerrBAJ/s1600/IMG-20180506-WA0003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwVDuA-f8pn_1b1WvawQ90TVECi7LGjXuRWqqgcabVHqqilZwVRKW7j5zx2Aj-lyZ6TSl3JO6C1u9QaYAvH6sBer7yneYjrceUQov7vc2DS-R8YnBpGpepVqCN6k6bFDKkf2VSOcerrBAJ/s320/IMG-20180506-WA0003.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän kaltaisia oli miettimistehtävät</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit3gKwJNjo9PSXokBnMADy2XMlKl1Nd8npQQFiqtPGhT7UBa_yneLAOyylxAR9v2y8-D__bFpC0UxzQaTjbnm45TEVgNCGqCZmYQcXKJ7g8A7fcI9FChR2VrrnZTiDDaq2sGgd0c9LtNxC/s1600/IMG-20180506-WA0007.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit3gKwJNjo9PSXokBnMADy2XMlKl1Nd8npQQFiqtPGhT7UBa_yneLAOyylxAR9v2y8-D__bFpC0UxzQaTjbnm45TEVgNCGqCZmYQcXKJ7g8A7fcI9FChR2VrrnZTiDDaq2sGgd0c9LtNxC/s400/IMG-20180506-WA0007.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vinkkipuhelu</td></tr>
</tbody></table>
Kilpailuhan oli Amazing race tyylinen kilpailu. Jossa ratkotaan tehtäviä ja edetään tehtävärastilta seuraavalle. Rastit olivat miettimistehtäviä melkein kaikki. Oikeastaan vain muutama rasti oli hieman fyysistä kuntoa vaativia. Nämä rastit olivat kerrostalossa portaat ylös- alas ja hiekkasäkin kantaminen 4 kertaa mäenpäälle. Muutama puinen este ylitettiin kisan alkuvaiheilla ja lopussa muutama seinä. Tottakai juoksua tuli kisan aikana paljon ja sykemittarinikin näytti kisan päätyttyä 15.5 km. Olin kuitenkin ajatellut, että kisassa olisi enemmän fyysisiä tehtäviä. Tämä oli komannen rastin jälkeen jo selvää, että kilpailu oli lähinnä istumista ja miettimistä. Minun tapaisella elohiirellä meinasi hiukan mennä jo hermot, mutta onneksi olin varustautunut suklaapatukalla, joka tasasi hieman verensokereitani kahden tunnin kohdalla. Kivaa vaihtelua toi mukaan muutama palikkatesti, jotka olivatkin kisan helpoimmat, fyysisiä rasteja lukuunottamatta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3tJMKrL3cMhlgYlfDKXpifJy-G3lW6eDSZI1Tw-XA-Ey5OgErN-nligQmT6EBYC2Tx2Ejuh5eBsPEpwv-8QaJoypFKn7j9y0UZyrcaNpP0oXt_esDZTdgJFO_QXeI652bJw480HfGcbji/s1600/IMG-20180506-WA0009.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3tJMKrL3cMhlgYlfDKXpifJy-G3lW6eDSZI1Tw-XA-Ey5OgErN-nligQmT6EBYC2Tx2Ejuh5eBsPEpwv-8QaJoypFKn7j9y0UZyrcaNpP0oXt_esDZTdgJFO_QXeI652bJw480HfGcbji/s400/IMG-20180506-WA0009.jpg" width="300" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Aikaa vei siis kilpailussa istuminen ja aivotyö. Mahdollisuus oli aina soittaa vinkkipuhelimeen ja näin teimmekin muutaman kerran. Jotkut rastit menivät, niin yli hilseen. Huomasimme, että moni kaivoikin heti pisteelle pääsyään puhelimen esille ja näin ollen helpottivat omaa matkaansa heti pisteelle päästyään. Me pyrimme aina ratkaisemaan tehtävän, vaikka aina menikin aikaa hiukan enemmän. Mieheni helsinki tietous oli ihan mahtavaa, seuraava määränpää selvisi usein nopeasti, jopa ilman googlea. Teimme myös elämämme parhaat juoksut edetessämme rastilta seuraavalle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRwVraIjRvcIMRTT_E6GGxoY-4LbVDk__4oLF5PHXqvezWylkTqvlqbz_g6zXd-6zT9_kC_kUWgDfONXkuqNxgi3X73R8bUbhzxXq273fsKtahPFdvRBWgrU0ebHH7iVNpsB9EAopMM0Yw/s1600/IMG-20180506-WA0000.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRwVraIjRvcIMRTT_E6GGxoY-4LbVDk__4oLF5PHXqvezWylkTqvlqbz_g6zXd-6zT9_kC_kUWgDfONXkuqNxgi3X73R8bUbhzxXq273fsKtahPFdvRBWgrU0ebHH7iVNpsB9EAopMM0Yw/s400/IMG-20180506-WA0000.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Viimeisellä 200 metrillä nestehukka meinasi vähän ottaa vallan. Ainoalla fyysistä kuntoa enemmän vaativalla rastilla ei ollut vesipistettä eli juoksimme hiekkasäkki niskassa mäenpäälle muutamaan otteeseen ja tämän jälkeen loppukiri alkoi. Pohkeeni kramppasi aika pahasti ja jalat meinasivat lähteä juostessa alta, mutta hammasta purren mentiin loppuun asti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwEHE1wPqwf32fITOBTVl90OXPn5uOPwIBqI5J_IWOr6sk2nArBOZ0CtkwQH_5WyW5UTGwFvQwFxLkguHjzPBG-2IsgepElfDBcipwf7jIdiz7HXM_h9cNj6aoDiSVYxAYWsccx6G6esx5/s1600/IMG-20180506-WA0014.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwEHE1wPqwf32fITOBTVl90OXPn5uOPwIBqI5J_IWOr6sk2nArBOZ0CtkwQH_5WyW5UTGwFvQwFxLkguHjzPBG-2IsgepElfDBcipwf7jIdiz7HXM_h9cNj6aoDiSVYxAYWsccx6G6esx5/s400/IMG-20180506-WA0014.jpg" width="300" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkgGsWTIiQ7h_UsLt7kibfAmjROKCvL9q6Rnms39SYGv0OI05D1vavWC9aDjtg-_F19met7qIKf0b1eA0pxyPfqV74f5gSLEyN4oKX3l-fIbrAZ7iuRxo5h4XD6bRvZthlrZGIONTIeYa8/s1600/IMG-20180506-WA0011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkgGsWTIiQ7h_UsLt7kibfAmjROKCvL9q6Rnms39SYGv0OI05D1vavWC9aDjtg-_F19met7qIKf0b1eA0pxyPfqV74f5gSLEyN4oKX3l-fIbrAZ7iuRxo5h4XD6bRvZthlrZGIONTIeYa8/s400/IMG-20180506-WA0011.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pussi painoi kuulemma 10-15kg</td></tr>
</tbody></table>
Mitkä fiilikset jäivät kisasta? Lähtö oli porrastettu hyvin, ruuhkaa ei päässyt lähdössä syntymään. Jossakin pisteissä oli enemmänkin ruuhkaa. Ja odottelu kilpailussa rassaa kovasti mieltäni. Pisteillä oli kuitenkin hyvän tuulinen palvelu ja homma toimi suhteellisen hyvin. Järjestäjät olivat nähneet vaivaa ja sen huomasi kyllä. Ainahan on jotain valittamista tai korjattavaa, näin kilpailijan näkökulmasta. Älynystyröitä rassattiin ehkä liikaakin erilaisten sana- ja kirjaintehtävissä. Enemmän olisin toivonut fyysisiä tehtäviä tai jotain muuta kuin pelkkää istumista ja paperin ja kynän kanssa miettimistä. Muutoin ihan hauska kilpailu. Nyt seuraavana päivänä ei kuitenkaan tullut fiilis, että on pakko päästä uudestaan. Ehkä mieli muuttuu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD89wDNoRzUI9Febn2rVCiKUAHaREJ4ALTSnrXDi3bc_zl0Y0cNg4hmMYt_Flpt3si2-g7RURKjtriGXhn4QUr7ORMTOF75cGbrA2HF7bUf3iSMXuRwSgfn3cspsgVly0wtuNheMhai-hV/s1600/IMG-20180506-WA0002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD89wDNoRzUI9Febn2rVCiKUAHaREJ4ALTSnrXDi3bc_zl0Y0cNg4hmMYt_Flpt3si2-g7RURKjtriGXhn4QUr7ORMTOF75cGbrA2HF7bUf3iSMXuRwSgfn3cspsgVly0wtuNheMhai-hV/s400/IMG-20180506-WA0002.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9iLbjGSU4W3ARX-R_1iBc20BbTeYCoaVXTPoK8YKuzSX8TWSt9tJceX3r6xfbutFmYPURrnEpEVc_WkoMJnpikMrS6fvGC7rRVCCYSAZJlv3A-LIQ-kKZ6VOGLiidPzP0IQctRL4LxOiZ/s1600/IMG_20180505_165619.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9iLbjGSU4W3ARX-R_1iBc20BbTeYCoaVXTPoK8YKuzSX8TWSt9tJceX3r6xfbutFmYPURrnEpEVc_WkoMJnpikMrS6fvGC7rRVCCYSAZJlv3A-LIQ-kKZ6VOGLiidPzP0IQctRL4LxOiZ/s400/IMG_20180505_165619.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Loppuillasta palauteltiin hyvän ruoan ja paljun merkeissä. Tänään havaittavissa pientä jumitusta kropassa. Tämä oli odotettavissa, huippuhyvän valmistautumisemme johdosta. Seuraava onkin sitten naisten kymppi. Jospa siihen mennessä pystyisi ottamaan hölkkää edes muutaman kilometrin ja näin ollen valmistautuminen parantusi 100%.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfU6Qo3r8rzdwGGUfKNXczgHQcts71DF0pPsmfSVtqp6tiGpoO8i68ucpUMz7JknettAmh7lD1Uq-vbGaeRzo__m7qmYZZfToH2pl-FU6h1_B7ilOrxxQf8wMq8OG_xmxBjujmW4oyHsVd/s1600/IMG_20180505_165118.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfU6Qo3r8rzdwGGUfKNXczgHQcts71DF0pPsmfSVtqp6tiGpoO8i68ucpUMz7JknettAmh7lD1Uq-vbGaeRzo__m7qmYZZfToH2pl-FU6h1_B7ilOrxxQf8wMq8OG_xmxBjujmW4oyHsVd/s400/IMG_20180505_165118.jpg" width="225" /></a></div>
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-84781211593249203612018-05-04T02:22:00.001-07:002018-05-04T02:22:24.613-07:00Valmistautuminen juoksuunYksi suosituimmista teksteistäni on ollut <a href="http://mieletonunelma.blogspot.fi/2016/05/valmistautuminen-10km-juoksuun.html">Valmistautuminen 10km juoksuun</a>. Jonka takia ajattelin kirjoitella samankaltaista tekstiä jälleen. Aikaisemmin juoksin pidempiäkin matkoja kuten puolmarathoneja eli noin 21.1km. Nyt juoksemiset on jäänyt vähemmälle, mutta juoksujalkaa vipattaa edelleen. Lauantaina lähdemmekin mieheni kanssa seikkailemaan Helsinki City Survivorssin. Matkaamme pääsee seuraamaa instagramista @ptniinanevalainen ja @kubloblogit saiteilta. Kyse on Amazing race tyylisestä kilpailusta, jossa suoritetaan tehtäviä ja edetään rastilta rastille. Yleisiä kulkuneivoja saa käyttää, mutta ne eivät varmasti ole aina nopein vaihtoehto. Ja voitte uskoa, kun kyse on minusta niin ilmoitin minut ja mieheni tottakai kilpasarjaan. Keskiaika kilpasarjassa oli viimevuonna 3h 30min, joten pitkä kilpailu luvassa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidOmjX1iHWkkvfiKZEJjZ9uWxJYfswksnv0WBESmmWv0uglNXEDTFR2uEYK_VU8QH3XXcr6vDKEeLnP_qkj_DVgmANBv1KfjNVueYEnDy3L-fnjkkkpcPWln9NG5xBoOzwYWfSiXd4jgso/s1600/DSC_0113.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidOmjX1iHWkkvfiKZEJjZ9uWxJYfswksnv0WBESmmWv0uglNXEDTFR2uEYK_VU8QH3XXcr6vDKEeLnP_qkj_DVgmANBv1KfjNVueYEnDy3L-fnjkkkpcPWln9NG5xBoOzwYWfSiXd4jgso/s320/DSC_0113.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Toukokuussa juostaan myös naisten 10, joten ehkä saatte hyviä vinkkejä kirjoituksestani myös siihen tapahtumaan.<br />
<br />
Kun kyse on juoksemisesta ja fyysisestä suorituksesta on hyvä valmistautua suoritukseen. Niin syömisten kun levon suhteen. Jos mietitään 10. kilometriä, niin toiset tarvitsevat enemmän valmistautumista kuin toiset. Se riippuu siitä paljonko juoksukilometrejä on jo takana. Jos olet tottunut juoksemaan 10km viikon lyhyenä lenkkinä, niin keho on varmasti jo tottunut juoksemiseen ja valmistautumista ei juuri tarvita. Tottakai perus syömiset ja nesteytys pitää olla joka tapauksessa kunnossa, varsinkin jos ennätyksiä aikoo lähteä pinkomaan.<br />
<br />
Jos olet lähdössä juoksemaan ensimmäistä kymppiä ja takana on maksimissaan 6-8km lenkkejä, silloin on hyvä pelata varman päälle ja panostaa valmistautumiseen.<br />
<br />
Viimeisellä viikolla en lähtisi enää yrittämään pisintä lenkkiä. Työ on tehty sillä viikolla kun lähdetään tapahtumaan. Tämä viikko kannattaa pitää valmistautumis viikkona. Alkuviikosta voi vielä juosta/hölkkäillä keskipitkiä lenkkejä, mutta mitä lähemmäksi tapahtumaa mennään, niin annetaan kehon levätä. Muutama päivä ennen tai edellisenä päivänä voi tehdä pienen herättelevän lenkin kevyesti tai jopa kävellen.<br />
<br />
Lihaskunto ei juuri kannata tehdä, mitä lähemmäksi tapahtumaa mennään, koska usein kroppa palautuu muutaman päivän lihaskuntotreenistä. Hierojalla kannattaa käydä myös hyvissä ajoin ennen juoksua. Tai jos käy hierojalla, niin varmistaa ettei tee kovinta mahdollista käsittelyä.<br />
<br />
Ns. Nestetankkausta ei 10km matkalle tarvitse tehdä. Jos on epävarma omasta juomisestaan, niin voit aina kiinnittää huomiota, että vettä tulisi juotua sen 1.5l-2l joka päivä. Jos Alat juomaan edellisenä päivänä reippaasti, niin todennäköisesti yö menee vessassa ja uni kärsii. Joten tasainen juominen joka päivä on paras mahdollinen nesteytys. Usein tapahtumissa on myös juomapisteet, joten 10km matkalle ei omia juomia tarvitse ottaa. Jotkut tykkää juoda omia sekoituksiaan, jonka takia 10km matkoilla näkyy myös granaattivöitä. Jos lämpötilan noustessa voi juomavyöstä olla apua.<br />
<br />
Vaatetus, on aina vähän ongelma. Varsinkin keväällä ja syksyllä sää voi muuttua nopeastikkin. Mielestäni vaatteita on aina helpompi vähentää, kun juosta koko kroppa jäässä. Joten kevyet vaatteet alle ja juoksutakki päälle. Takin saa aina kietaistua vyötärölle.<br />
<br />
Syömisten suhteen en nyt mitään tankkausta suosittele 10km juoksua ajatellen. Jos kuitenkin syöt vähähiilihydraattista ruokaa, niin silloin kannattaa lisätä hiilihydraatteja edellisenä päivänä ja ainakin kunnon aamupalan muodossa tapahtumapäivänä. Hiilihydraatti antaa kummasti potkua juoksusuoritukseen. Ei se autokaan kulje ilman polttoainetta.<br />
<br />
Tänään minä aijon valmistautua huomiseen koitokseen lähinnä hyvän ruoan ja levon merkeissä! Sykemittarin laitoin lataukseen ja se pitänee synkata kännykkään. 6km tuli jo aamusta käveltyä koiran kanssa, joten se taisi mennä herättelevästä lenkistä. Muistakaahan seura viikonlopun fiiliksiä instasta.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Hyvää viikonloppua kaikille!</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<br />
<br />
<br />
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-4026801703018017542018-05-02T23:17:00.001-07:002018-05-02T23:17:54.707-07:00Mikä on sinun asenteesi?Ihmiset uskovat vankasti tiettyihin asioihin ja usein uskoa on vaikea rikkoa. Uskomukset liittyvät vahvasti asenteisiin. Joskus asenne ja uskomukset ovat jarruja elämässämme. Nämä estävät kehitystä ja unelmien toteuttamista. "En pysty, koska..."<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkcpm6VucnB2P362CF6WD1DtNkIJMw75-PecRuYW1FJNmkv3K25XFxffPF78pyatHe1DBEQIXwj7s1yxpPbzd9RyygS8fGqLQ-odOwbZrPb5pikiPXYkC-UNPqNw-PJ6H7Oqw14fcHg9Gb/s1600/IMG_20180502_190452__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1147" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkcpm6VucnB2P362CF6WD1DtNkIJMw75-PecRuYW1FJNmkv3K25XFxffPF78pyatHe1DBEQIXwj7s1yxpPbzd9RyygS8fGqLQ-odOwbZrPb5pikiPXYkC-UNPqNw-PJ6H7Oqw14fcHg9Gb/s400/IMG_20180502_190452__01.jpg" width="286" /></a></div>
<br />
Useat epäonnistumiset saattavat ohjata omia uskomuksia ja asenteita. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki Fitness urheilu. Jos joku valmentaja on pitänyt sinua nälkäkuoleman partaalla ja juoksuttanut 20 treeniä viikossa, niin se ei tarkoita, että kaikki valmentajat näin tekisivät. Myös media ohjaa usein asenteiden syntymistä ja ihmisten uskomuksia. Joskus on hyvä avata silmät ja katsoa asioita laajemmalta kantilta.<br />
<br />
Selittelyt itselleen ja muille saattavat myös olla este unelmille ja tavoitteiden toteuttamiselle. Perustellaan itselleen jotain asioita, joissa ei ole mitään perää. "Minulla on huonot geenit ja isot luut." (Luut painavat muuten alle 5kg kehon painosta.)<br />
<br />
Negatiivisuus tarttuu. Jos työpaikallasi on negatiivinen ilmapiiri. Samoin kotona, niin luultavimmin vedät itseesi samaa negatiivista energiaa ja tämä energia ei ainakaan auta sinua eteenpäin. Olisi tärkeää etsiä ympärilleen, niitä positiivisia ihmisiä ja niitä jotka uskovat sinuun ja sinun tekemiseesi. Alat pikkuhiljaa itsekkin uskomaan itseesi ja pääset todennäköisemmin tavoitteeseen.<br />
<br />
Olen todella useasti törmännyt esimerkiksi tilanteeseen, jossa asiakas ei suostu lisäämään ruokaa ja näin ollen edistämään omaa terveyttään. Pelätään rasvaa ja hiilihydraatteja, vaikka nämä saattaisi olla avain onnistumiseen. Eli asikkaan uskomus estää tuloksien saavuttamisen. Uudet rutiinit auttavat usein sisäistämään uusia asioita elämään. Jos olet aina tottunut syömään pullan iltapäiväkahvilla, niin korvaa tämä rutiini uudella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioK-N9DBRjJd_muxAiCmtKqFis6Jx0BdD4lixm9YvQeZ58jrBeYWS3nMYXNHsaaUKz6_eKE7VQX2CcaLK6ZI-Wqky3vjfr3ny_w-8DWK-R1Xcp1putXc9YY0S1mOMpVs0HoX4STAHjp3pf/s1600/IMG_20180502_190505__01__01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1092" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioK-N9DBRjJd_muxAiCmtKqFis6Jx0BdD4lixm9YvQeZ58jrBeYWS3nMYXNHsaaUKz6_eKE7VQX2CcaLK6ZI-Wqky3vjfr3ny_w-8DWK-R1Xcp1putXc9YY0S1mOMpVs0HoX4STAHjp3pf/s400/IMG_20180502_190505__01__01.jpg" width="272" /></a></div>
<br />
Mitetittämpä nuorta, joka on herkkä uusille asioille ja muiden sanomisille. Kun aikuinen kietää nuorelta jotain, niin tulos ei välttämättä ole positiivinen. Nuoren kapinahenki nostaa päätään ja lopputulos saattaa olla ihan toinen, kun se mitä aikuinen kiellollaan meinasi. Sama tapahtuu helposti aikuiselle, kun asia kielletään, niin sitä halutaa enemmän ja enemmän. Ruohohan on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Vai onko?<br />
<br />
Muutokset tapahtuvat oman asenteen muuttamisesta ja siitä ettet tyrmää kaikkea, jota sinulle ehdotetaan. Kaikkea ei tarvitse saavuttaa heti, vaan moni asia vaatii pidempää ajatustyötä ja hitaita muutoksia. Varsinkin ne jotka liittyvät omaan mieleesi tai omaan kehoosi. Älä sano koskaan "Ei ikinä!" Mullakaan ei koskaa ollut tavoite esiintyä pikineissä lavalla, mutta yht´äkkiä huomasin sen olevan kaikista isoin tavoite.<br />
<br />
Asenteet saattavat estää myös tutustumista uusiin ihmisiin. Älä anna muiden ohjailla omia mielipiteitäsi. Toinen tykkää äitistä, toinen tyttärestä. Eikö se näin mene? Juuri tämä ihminen saattaa olla se ihminen, josta tulee maailman tärkein elämääsi. Se ihminen, joka oikeasti välittää sinusta ja auttaa jaloilleen.<br />
<br />
Uusille asioille kannattaa antaa mahdollisuus ja usein myös aikaa tottua uuteen. Moni tyrmää saliharjoittelun ensiksi ja kun alkaa näkemään nopeita tuloksia, niin sali alkaa tuntumaan ihan miellyttävältä paikalta. Toisille uusien asioiden totuttelu vie aikaa ja toisille se vie vielä enemmän aikaa.<br />
<br />
Minä olen ihminen jolla on paljon unelmia. Ja paljon unelmistani on jo toteutettu. Seuraava on toteutus häämöttää jo alle puolen vuoden päässä! Kun lentomme nousee kohti Nepalia.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Näillä mietteillä kohti uutta päivää ja uusia asenteita!</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<br />Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950359915348311915.post-57132072988164727422018-04-23T00:16:00.000-07:002018-04-23T22:07:10.851-07:00Omat voimavaratTodella moni puhuu aina omasta jaksamisestaan ja siitä kuinka väsyneitä ovat. Työt vie kaiken energian, samoin lapset ja perhe-elämä. Kuitenkaan ei olla valmiita tekemään mitään tilanteen eteen, vaan jäädään odottamaan varmaankin elämässä tapahtuvaa ihmettä. Nämä ihmiset ovat todella raskaita. En väitä, ettei jokaisella ole joskus raskaampia kausia, mutta tiedätte varmaan sen ystävän joka valittaa AINA jostakin kun näette. Mikään asia ei ole koskaan hyvin. Jos ei muuta keksitä, niin aina voi ainakin raha-asioista vähän valittaa. Painon kertymistäkin voi aina vähän valittaa ja omaa terveyttä. Samalla kun vedetään kermamunkkia naamariin. Ja oikeastaan, jos laihtumistakin olisi havaittavissa ja elämä alkaisi pikkuhiljaa menevän parempaan suuntaan, niin siitäkin voi valittaa. Paino kun ei tipu tarpeeksi nopeasti. Niin ja sitä rahaakin voisi olla hiukan enemmän.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6VRWSXjn1kPMv1QByp34E9af50HiDgRN5_NQAIBrcg3RXkWEbCDwl99ASHtCEoN6LqVHFU9vcq4-6bFmn-t6YALQdxPWcFnKSPb7WZiNWAcMbpGTB9LNOsowGJJZp4gCAVQS8d2Q5vRzf/s1600/KH7A2745.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1066" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6VRWSXjn1kPMv1QByp34E9af50HiDgRN5_NQAIBrcg3RXkWEbCDwl99ASHtCEoN6LqVHFU9vcq4-6bFmn-t6YALQdxPWcFnKSPb7WZiNWAcMbpGTB9LNOsowGJJZp4gCAVQS8d2Q5vRzf/s400/KH7A2745.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Tässä kiireisessä maailmassa kaikki pitäisi tapahtua hetkessä ja mielellään ilman ylimääräisiä ponnisteluja. Minä ainakin nautin siitä, kun teen paljon töitä jonkin asian eteen ja lopuksi näen työni tulokset. Laihduttaminen on mielestäni hyvä esimerkki. Päämäärä pitää olla kirkkaana mielessä ja kun on tarpeeksi kunnianhimoa, niin sinne mennään. Sama pätee myöskin työelämässä. Jos haluat saavuttaa jotain suurta, niin ole valmis tekemään töitä sen eteen. Kun tulee kuoppa matkalle, niin nouse kuopasta ja jatka eteenpäin. Matkalle jääminen ei auta eteenpäin.<br />
<br />
Joskus olen ajatellut asioista etten pysty tai voi tehdä jotakin. Mutta oikeastaan miksi en pystyisi tai voisi? Olen tehnyt paljon sellaisia asioita mitä ajattelin ensiksi etten pystyisi. Yksi niistä on fitness kilpailut. En joskus olisi pystynyt ajattelemaankaan sitä, että seisoisin bikinit päällä jonkun arvosteltavana. Mutta ensimmäisen kerran kun olin lavalla, löysin jostain itsevarmuuteni. Nyt minulle ei tuota minkäänlaista tuskaa kävellä rannalla bikineissä, vaikka vatsamakkara olisi päässyt joulun jälkeen vähän kasvamaan. Ja vatsalihaksetkin loistaa komeasti poissaolollaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZqIgip1bkzR7RK0yW7wGw5pAPuRnKXW-JzBz3dJfJXsF2LBENKFjhn-L8avDxLNnrjQEh7EfXhyphenhyphenR0dLiqwkgz6K-UDQTR5vEcn3okYQxim9TpczMRtLcSDfLifd1ViF67h1aTUgtitJSS/s1600/24+vs+4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="977" data-original-width="1600" height="243" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZqIgip1bkzR7RK0yW7wGw5pAPuRnKXW-JzBz3dJfJXsF2LBENKFjhn-L8avDxLNnrjQEh7EfXhyphenhyphenR0dLiqwkgz6K-UDQTR5vEcn3okYQxim9TpczMRtLcSDfLifd1ViF67h1aTUgtitJSS/s400/24+vs+4.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sinä päätät, paljonko olet valmis tekemään töitä!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ei ole väärin sanoa myöskään jos mokaa. Mitä sitten jos ei aina onnistu. Pää pystyyn ja elämä jatkuu. Aina voi koittaa parantaa. Mielestäni liika itsensä haukkuminen ja mollaaminen ei johda mihinkään. Pitäisi pystyä kannustamaan itseään eteenpäin ja nousta sieltä kuopasta. Moni joka lukee juttujani, kuvittelee etten minä ole kokenut ikinä mitään ja olen syntynyt joku urheilulusikka hanurissani. Mutta voin sanoa ettei näin ole. Minulla ei ole mitään mahtigeenejä tai mitään muutakaan tuotu lautasella nenäni eteen. Kyllä se on kokonaan itse rakennettua ja ihan itse olen elämäni rakentanut, niin hyvässä kuin pahassa. Olen luopunut monesta, oman elämäni olen mm. rakentanut niin ettei ystäviä hirveästi ole kiinnostanut elämäni. Ketä ystävää nyt kiinnostaisi kaveri ,joka elää ja hengittää salaatinlehdillä ja kuntosalilla? Illanvietoissa ei kiinnosta juoda. Eli olen elänyt niin sanotusti ystäväni ulos elämästäni. Mutta ne oikeat ystävät ovat silti jääneet ja ne ns. väärät ystävät kyselevät enää vain vinkkejä laihdutukseen facebookissa. Tilanne ei oikeastaan edes haittaa minua, koska en voisi sanoa olevani yksinäinen. Oikeastaan kaipaan yksin oloa, jonka takia teen "katoamistemppuja" yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Laitan sosiaalisenmedian offline tilaan ja nautin silloin hiljaisuudesta. Eli minun voimvarani löytyy rauhasta, hiljaisuudesta ja siitä, että olen sinut omien ajatuksieni kanssa.<br />
<br />
Kun haluaa elämässä jotain, yleensä se tarkoittaa jostain vanhasta luopumista tai valintojen tekoa. Laihduttjalla se olisi vanhojen tapojen muuttamista ja uusien ajattelutapojen muuttamista ja ehkä jopa avun hakemista. Kuka haluaa edetä uralla, voisi olla esimerkiksi uuden työpaikan hankkimista tai kouluttautumista eteenpäin. Urheilijalle uusien menetelmien etsimistä ja kovempaa harjoittelua tai oikeanlaista jaksottamista. Jokainen joka haluaa pääsee eteenpäin elämässään ja omissa tavoitteissa. Minun suurin tavoite on elää unelmaani. Esteet on tehty ylitettäviksi ja kuopat kierrettäviksi. Kun tuntuu oikein hankalalta ja voimavarat tuntuu olevan käytetty, niin nostan tavoitteen hiukan korkeammaksi. Silloin on pakko nousta sieltä kuopasta ja jatkaa eteenpäin, muuten tavoite jää savuttamatta. Joskus se vaatii muutaman illan itkua ja joskus verenmaku suussa juoksulenkkiä, mutta kun ajatukset ovat kasassa, homma voi jatkua taas kohti unelmia.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
@ptniinanevalainen</div>
<div style="text-align: center;">
-Niina-</div>
Niinahttp://www.blogger.com/profile/13899376522082632670noreply@blogger.com0